Tapahtumatiedot

Vuonna 2009 valmistuneen muovikankaisen lietesäiliön havaittiin vaurioituneen keväällä 2012. Asiassa on kysymys siitä, oliko säiliön pohjamuovin vaurioituminen tapahtunut maatilavakuutuksesta korvattavasta syystä.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö on 11.7.2012 antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, ettei kyseinen vahinko ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö on viitannut kohteessa suoritettuihin vahinkotarkastuksiin lausuen, että vahingon ei voitu osoittaa syntyneen äkillisestä ja ennalta arvaa­mattomasta tapahtumasta. Vahinko oli saatujen selvitysten mukaan tapahtunut vähitellen, kun lietesäiliön pohjamuovin alle oli kertynyt maaperästä kaasua ja kermi, joka ei ollut ollut tiiviisti maassa kiinni, oli sen vuoksi osittain noussut irti maasta. Kermiin oli lietteen koneellisen sekoittamisen johdosta kohdistunut niin suuri rasitus, ettei sen vetolujuus ollut riittänyt vaan se oli revennyt.

Vakuutuksenottajan pyydettyä asian uudelleenkäsittelyä ja kerrottua, että säiliön alle oli asennettu kaasunpoistoputket ja salaojitus, joten se ei ollut herkkä maan liikkeille ja routimiselle, ja katsottua, että pohjakermi oli rikkoutunut äkillisesti ja odottamatta lietteen sekoittamiseen käytetyn potkurin osuttua siihen, vakuutusyhtiö on 1.8.2012 antamassaan päätöksessä lausunut, että korvauksen hakijan asiana oli toimittaa tarpeelliset selvitykset. Lisäksi vakuutusyhtiö on viitannut kartoituksen tehneeltä rakennusmestari R.S:ltä saatuun kirjalliseen lausuntoon, jonka mukaan kermissä olleet repeämät eivät olleet voineet syntyä sekoittajan lapojen suorasta osumasta kermiin. Vakuutusyh­tiön mukaan vakuutuksenottaja ei ollut esittänyt mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella korvauspäätöstä olisi tullut muuttaa.

Valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta. Vakuutusyhtiön epäävän korvauspäätöksen perustelut eivät olleet riittäviä eivätkä oikeita. Vahinko oli tapahtunut siten, että potkurisekoitin oli osunut pohjakermiin ja rikkonut sen. Tällöin potkurin ajama liete oli päässyt tunkeutumaan kermin alle nostaen sitä irti pohjasta. Potkuri oli repinyt kermiä lisää sen liikkuessa lietteen kiertosuunnassa. Hankituissa selvityksissä oli joitakin epätäsmällisyyksiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinkoa oli pidettävä vähitellen tapahtuneena vahinkona, mikä oli aiheutunut kermin kupruilusta. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon syntymiseen vaikutti myös vakuutusehdoissa tarkoitettu käyttövirhe, kun kermi oli asetettu alttiiksi liian kovalle rasitukselle. Rasitus muodostui liian suureksi johtuen säiliön rakentamisessa tapahtuneesta rakennusvirheestä, jonka seurauksena kermi oli päässyt nousemaan irti maapohjasta.

Vahinko oli aiheutunut syistä, joita vakuutusehtojen mukainen vakuutusturva ei kattanut.

Selvitykset

Tarkastuspöytäkirja 1.6.2012

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on laatinut tarkastuspöytäkirjan suorittamansa vahinkotarkastuksen perusteella. Pöytäkirjassa on viitattu asiakkaan kertomiin tietoihin säiliöstä. Kyseessä oli vuonna 2009 valmistunut 2 500 m³ lietesäiliö. Säiliö oli kaivettu omana työnä ja sen pohjalle oli laitettu 150–200 mm soraa, jossa oli salaojitus sekä pienempi kaasunpoistoputkitus.

Lausunto 12.6.2012

Rakennusmestari R.S. laati lausunnon kermirakenteisen lietesäiliön vaurioitumisesta. Lausunto perustuu R.S:n 1.6.2012 tilalla suorittamaan katselmukseen.

Lausunnossa on todettu muun muassa, että kermi oli lietettä sekoitettaessa tai jo ennen sekoittamisen aloittamista noussut ainakin osittain irti maapohjasta. Lausunnon mukaan lietteen sekoittamisesta aiheutuu kermiin niin suuri rasitus, ettei kermi kestä sitä ellei se ole tiiviisti kiinni maapohjassa. Lausunnon laatijan näkemyksen mukaan kermi oli lähtenyt paikka paikoin irti lietettä sekoitettaessa ja repeillyt. Kermissä olevat repeämät olivat juuri tämän tyyppisiä vaurioita eivätkä esimerkiksi terävän esineen aiheuttamia viiltoja. Lausunnon mukaan kermin kupruilu oli voinut aiheutua kermin alle muodostuneesta kaasumaisesta aineesta tai hetkellisesti pienelle alueelle kohdistuneesta veden paineesta. Säiliön ollessa täynnä sen pohjalle mahdollisesti muodostunutta kuprua oli ollut mahdoton havaita.

Lausunto 31.7.2012

Rakennusmestari R.S:n täydentävän lausunnon mukaan kermissä olleet repeämät olivat sekoituspaikkaan nähden säiliön vastakkaisella puolella. Kermissä havaitut repeämät eivät ole voineet syntyä potkurin suorasta osumasta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Maatilan vakuutus

Esinevakuutus

5.2.1 Laaja turvataso

Laajasta turvatasosta korvataan palo-, räjähdys-, salamanisku- ja myrskyvahinkoja, varkaus-, murto-, ryöstö-, vahingonteko- ja vuotovahinkoja, ilma-alusvahinkoja sekä ympäristövahinkoja kohtien 5.2.1–5.2.10 ja 5.3–5.4 mukaisessa laajuudessa.

5.2.11 Rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle

• sen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta sekä
• koneen ja laitteen joutumisesta epäkuntoon jännitevaihtelusta tai muusta teknisestä viasta aiheutunut vahinko muista kohdista kuin 5.2.1–5.2.4 ja 5.2.7–5.2.8 mainituista syistä.

5.2.12 Muu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuva vahinko

Jos siitä on erikseen sovittu ja tehty merkintä vakuutuskirjaan, korvataan laajasta turvatasosta myös muu kuin kohdissa 5.2.1–5.2.11 mainittu vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

5.4 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset

5.4.4 Asennus- ja käyttövirhe

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka syynä on ohjeiden vastainen asennus tai käyttö tai huollon laiminlyönti. Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa, joka on aiheutettu asettamalla esine liian kovalle rasitukselle tai lämmölle.

5.4.5 Rakennusvirhe

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle sen vaurioiduttua suunnit­telu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi.

5.4.10 Vähitellen tapahtuva vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, maan liikkumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Yleiset sopimusehdot

11.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet (69 § ja 72 §)
Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko lietelantasäiliön rikkoutuminen tapahtunut vakuutuksesta korvattavasta syystä.

Vakuutuslautakunnalle toimitetuista valokuvista on nähtävissä osin tyhjennetty maavarainen lietelantasäiliö. Pohjakermissä on kupruja, epätasaisuuksia sekä repeämiä ja se on osin irti maapohjasta. Valokuvien perusteella on vaikea arvioida, mistä kohdin ja mistä syystä kermi on rikkoutunut. Kuvista ei ole nähtävissä selviä viiltoja eikä sitä, mistä syystä kermi on kupruillut. Kuvista ei myöskään selviä potkurisekoittimen paikka suhteessa kuvan repeä­miin.

Asiassa kertyneestä selvityksestä ilmenee, että lietesäiliön pohjakermi on osittain irronnut maapohjasta ja että siinä on repeämiä.

Vakuutuksenottaja on perustanut korvausvaatimuksensa tapahtumainkulkuun, jonka mukaan lietteen sekoittamiseen käytetyn moottorin potkuri olisi ensin sekoittamispaikalla osunut pohjakermiin ja rikkonut sen. Tämän jälkeen potkurivirta olisi painanut lietettä syntyneistä aukoista kermin alle ja irrottanut sen paikka paikoin pohjasta. Kiertoliikkeessä ollut liete ja potkuri olisivat tämän jälkeen vahingoittaneet kermiä entisestään.

Vakuutusyhtiö on lähtenyt siitä, että kermissä havaitut vauriot eivät ole aiheutuneet potkurin suorasta osumasta. Se, että kermi on päässyt irtoamaan pohjasta, on johtunut käyttö- tai rakennusvirheestä. Kysymyksessä oli vähitellen tapahtunut vahinko.

Kertyneiden asiantuntijalausuntojen perusteella arvioiden on melko varmaa, että kermissä havaitut repeämät eivät ole syntyneet potkurin suorasta kosketuksesta. Vakuutuksenottajan käsitys kermin irtoamisen syistä olisi mahdollinen, jos osoitettaisiin, että pohjakermissä on sillä paikalla, jossa sekoittaja on toiminut, potkurin suorasta osumasta johtuneet repeämät. Tästä seikasta vakuutuksenottaja, jolla on ollut mahdollisuus tutkia asiaa, ei ole esittänyt mitään selvitystä. Jos pohjakermi on jostain muusta syystä irronnut pohjasta, se viittaa rakenne- tai käyttövirheeseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingon syy on jäänyt epäselväksi. Vakuutuksenottajalla on näyttömahdollisuuksiensa puitteissa velvollisuus osoittaa, että kysymyksessä on vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Kun vakuutuksenottaja ei ole tätä tehnyt, lautakunta katsoo, ettei vahingon voida arvioida syntyneen vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen lopputulos on siten vakuutusehtojen mukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Paloposki-Sainio.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA