Tapahtumatiedot

Vahingonkärsijä A (s. 1952) oli menehtynyt 3.3.2012 As Oy P:n katolta 2.3.2012 pudonneen jäälohkareen vuoksi. Hän oli kävellyt jalkakäytävällä, kun As Oy P:n katolta oli tippunut jäätä A:n päälle. Jäälohkareet olivat noin 5-10 senttimetriä halkaisijaltaan. Taloyhtiön toimesta jalkakäytävällä oli noin 50 metrin matkalla kaksi noin kahden metrin mittaista puomia ja muovinauhaa.

Korvausta A:n hoito- ja hautauskuluista haettiin kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen A:n kuolinpesälle, jossa se katsoo, ettei As Oy P ole korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta. Näkemyksensä tueksi yhtiö viittaa asiaan liittyvään hovioikeuden antamaan tuomioon, jossa oli käsitelty asian rikosoikeudellinen tuottamusarviointi.

Tuomiossaan hovioikeus oli nimenomaisesti todennut, että jalkakäytävän eristäminen oli tapauksessa huolellisesti järjestetty. Vaara-alue oli myös merkitty niin laajaksi kuin ilman viranomaisen lupaa oli mahdollista tehdä. Tuomion mukaan edellisen jäänpoiston ei ole katsottu suoritetun riittämättömällä tavalla. Myöskään jäänpoiston ei ole katsottu suoritetun riittämättömällä tavalla, eikä jään putoamisen ole katsottu olleen aikaisemman lumenpudotustyön ajankohtaan tao sääolosuhteisiin nähden ennalta arvattavissa. Kuoleman on sen sijaan aiheuttanut yksittäinen jäälohkare. Hovioikeus on myös arvioinut, että A olisi kävellyt varoitusnauhan myötäisesti siten, että hänen kulkureittinsä olisi mahdollisesti ollut osittain vaara-alueella.

Yhtiö toteaa, että huolimatta siitä, että asian rikosoikeudellinen arvio ei yksin määrittele teon tai laiminlyönnin siviilioikeudellista moitittavuutta. Yhtiön mukaan saadaan tuottamuksellisen rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen tarkastelusta kuitenkin johtoa myös siihen mille tasolle kiinteistönomistajan huolellisuusvelvollisuus siviilioikeudellisessa arvioinnissa asetetaan.

Päätöksen mukaan, vaikka kiinteistön omistajalla on korostunut huolellisuusvelvoite, niin ei voida myöskään siviilioikeudellisessa tuottamusarvioinnissa edellyttää, että jokaisen yksittäisen jalankulkijan kulkua valvottaisiin. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että kiinteistön omistaja on käsillä olevassa tapauksessa osoittanut toimineensa vallinneissa olosuhteissa niin huolellisesti kuin se on ollut mahdollista.

Asiakkaan valitus

A:n kuolinpesän osakkaat olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysivät asiassa ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksen mukaan, vaikka hovioikeus katsonut, ettei isännöitsijällä tai hallituksen puheenjohtajalla ollut asiassa rikosoikeudellista vastuuta tapahtumasta, niin voidaan silti kiinteistönomistajaa pitää siviilioikeudellisin perustein vastuussa tapahtumasta.

Kuolinpesän edustajat katsovat edelleen, ettei kiinteistönomistaja ole osoittanut menetelleensä jään putoamisen estämisessä riittävällä tavalla huolellisesti. Näin ollen kiinteistönomistajaa on pidettävä korvausvastuussa tapahtuneesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa asiassa annettuun korvauspäätökseen ja perusteluihin.

Yhtiö tarkentaa vielä, että tapaukseen liittyvän hovioikeuden tuomion perusteluissa todetaan, etteivät vallinneet sääolosuhteet ole antaneet aihetta välittömään lumenpudotukseen ryhtymiseen eikä valokuvien perusteella to­dettu lumen vähäisyys katolla ole välttämättä edellyttänyt lumenpudotustöihin ryhtymistä. Lisäksi hovioikeus on tuomiossaan todennut, että todistajien havaintojen ja syyttäjän valokuvien perusteella kuoleman on aiheuttanut yksittäinen jäälohkare.

Edellä mainituin perustein sekä jo päätöksessä esittämänsä perusteella vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että As Oy P on kiinteistön omistajana näyttänyt toimineensa asianmukaisesti vallinneissa olosuhteissa, eikä se siten ole voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olevalla As Oy P:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko jäälohkareen tippumisesta aiheutunut vahinko korvattava asunto-osakeyhtiön kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Järjestyslain 5 §:n mukaan rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 20.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön toiminnassa tai omistamisessa toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vahingonkorvausoikeuden vakiintuneiden periaatteiden mukaan kiinteistön ylläpitäjällä on tavanomaista tuottamusvastuuta ankarampi vastuu. Vahingonkärsijän suojaa on vahvennettu, mutta vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta ankaraa vastuuta. Kiinteistön ylläpitäjän katsotaan toimivan korostetun huolellisuusvelvoitteen alaisena. Kiinteistön ylläpitäjän tulee hoitaa kiinteistöä siten, ettei kiinteistön käyttäjän turvallisuus vaarannu. Näyttövelvollisuus tilojen turvallisesta kunnosta on ylläpidosta vastuussa olevalla. Lautakunta toteaa, että myös järjestyslain 5 §:ssä on asetettu rakennuksen omistajalle velvollisuus huolehtia, ettei rakennuksesta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuottamusvaatimus täyttyy, jos ylläpitäjä laiminlyö velvollisuutensa hoitamisen niin, että käyttäjälle aiheutuu vaaraa. Vastuusta vapautuminen on kuitenkin mahdollista, jos vastuuvelvollinen on ryhtynyt olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja vahinko on aiheutunut tästä huolimatta. Vastuuvapaus on mahdollinen myös silloin, kun vahinko on aiheutunut ulkopuolisesta syystä johtuvasta turvallisuuspuutteesta, jota ei ole asia-mukaisesta seurannasta huolimatta ehditty korjata ennen vahinkoa.

Evätessään vakuutuskorvauksen vakuutusyhtiö on katsonut, että As Oy P on kiinteistön omistajana näyttänyt toimineensa asianmukaisesti vallinneissa olosuhteissa, eikä se siten ole voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö on viitannut hovioikeuden tuomioon, joka on käsittänyt asian rikosoikeudellisen arvion. Tuomiossaan hovioikeus on hylännyt isännöitsijään ja As Oy P:n hallituksen puheenjohtajaan kohdistuneen syytteen kuolemantuottamuksesta ja vapauttanut heidät myös rikokseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta.

Lautakunnan arvioivana on nyt kuitenkin se vastaako As Oy P kiinteistön kunnossapitovelvollisena A:lle aiheutuneesta vahingosta vahingonkorvauslain nojalla.

Vahingonkorvausoikeudellista tuottamusta on arvioitava itsenäisesti ja pohdittava sitä, täyttääkö korvausvaatimuksen perusteena oleva menettely vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytykset. Hovioikeuden tuomiosta ilmenevä rikosoikeudellinen tuottamusarvostelu voi kuitenkin olla suuntaa antavaa myös siviilioikeudellista tuottamusta arvioitaessa, etenkin kun kysymys on ollut tuottamuksellisena rangaistavasta rikoksesta.

Lautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä, mihin toimenpiteisiin kunnossapitovelvollisen olisi pitänyt ryhtyä, ratkaisevaa on se, onko vahinkotapahtumaa edeltänyt säätila edellyttänyt erityisiä kunnossapitotoimia. Lisäksi kunnossapitovelvollisen tulee varautua säätilan ennakoitavissa oleviin muutoksiin. Lautakunnalle toimitetussa hovioikeuden tuomiossa on selvitetty vahinkotapahtuman ajankohdan sääolosuhteita sekä kiinteistönomistajan toimintaa lumen ja jään sekä niiden putoamisesta mahdollisesti aiheutuvan vaaran poistamiseksi. Selvityksestä ilmenee, että ennen vahinkopäivää 2.3.2012 oli katolta pudotettu lunta ja jäätä edellisen kerran 22.2.2012, eli hieman yli viikkoa ennen vahinkoa. Sääolosuhteista on todettu, että sademäärä edellisen pudotuksen 22.2.2012 ja tapahtumapäivän 2.3.2012 välillä oli ollut alle 20 millimetriä. Tuomion mukaan katolta otetuista valokuvista ilmeni, ettei jäätä tai lunta ollut katolla niin paljoa, että sen johdosta olisi välttämättä ollut aihetta ryhtyä lumenpudotustöihin. Selvityksen mukaan vaara-alueen eristämiseen on myös ryhdytty tapahtumapäivän aamuna, kun rakennuksen syöksytorvista on kuulunut putoavan jään ääniä.

Lautakunta toteaa, että kiinteistönomistajan ensisijainen velvollisuus on poistaa putoavan lumen tai jään aiheuttama vaaratekijä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa lunta ja jäätä on pudotettu edellisen kerran katolta vain reilu viikko ennen vahinkoa, eikä myöskään sääolosuhteissa ollut tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta epäillä katolle kertyneen lisää lunta ja jäätä siinä määrin, että pudotukseen olisi ollut aihetta ryhtyä uudelleen. Niin ikään kiinteistönomistaja on ryhtynyt välittömästi toimiin vaaran poistamiseksi, havaitessaan tapahtumapäivän aamulla jään aiheuttamia ääniä.  Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kiinteistönomistajan voida katsoa laiminlyöneen huolellisuusvelvoitettaan tässä tapauksessa. Näin ollen As Oy P ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan ole vastuussa vahingonkärsijälle 2.3.2012 jään putoamisesta aiheutuneesta vahingosta.

Näin ollen, koska vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö ei siten ole velvollinen korvaamaan tapauksessa aiheutunutta vahinkoa, ei korvausta tule maksettavaksi myöskään asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

Jäsenet:

Eskuri

Korpiola

Rantala

Rusanen