Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajien omakotitalossa (rakennusvuosi 1993) havaittiin 23.6.2011 tehdyn koeponnistuksen yhteydessä vuoto vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Paine hävisi lattialämmitysputkesta pesuhuoneen, saunan ja takkahuoneen alueella.

Rakennusinsinööri N antoi asiassa lausunnon 31.12.2011 puheena olevista vaurioista. N:n mukaan saunan alueella todetun kosteusvaurion on selvästikin aiheuttanut alapohjarakenteessa rikkoutunut lattialämmityksen muoviputki. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut 18.10.2011 päivätyllä kirjelmällä, että lattialämmitysputken rikkoutumisesta ja rikkoutumisen aiheuttamista vuotovahingoista ei suoriteta korvausta, koska kyseessä oli rajoitusehdossa tarkoitettu asennusvirhe ja vahinko oli aiheutunut ennen vakuutuksen alkamista. Vakuutusyhtiö oli vedonnut myös siihen, että osa rakenteiden vahingoista johtui omakotitalon eteisessä vuonna 1993 tapahtuneesta putkivuodosta aiheutuneesta kosteusrasituksesta.

Vakuutuksenottaja oli pyytänyt Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta vahingon korvattavuudesta ja lautakunta piti ratkaisusuosituksessa VKL 493/12 todennäköisenä, että lattialämmitysputken tiiviys oli pettänyt ja vesi oli virrannut putkesta vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuslautakunta katsoi, ettei vakuutusyhtiöllä ollut vastuuta eteisessä vuonna 1993 sattuneesta vuodosta eikä yhtiöllä ollut korvausvastuuta vuoden 1993 vuodosta seuranneista rakenteiden lahovaurioista aiheutuneista kustannuksista.                                                                                             

Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta saunatilan lattialämmitysputken vuonna 2011 tapahtuneen vuotovahingon korjauskuluista yhteensä 10 374,05 euroa 23.5.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta saunan vahingosta täysimääräisesti. Muista rakenteiden korjauskuluista oli korvattu puolet. Vakuutuksenottajien omasta työnä tekemästä korjauksesta oli suoritettu korvausta 20 tunnilta 9 euron tuntitaksalla.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 31.10.2014 päivätyssä valituksessaan, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, miltä osin kyse oli vuotovahingosta riippumattomien vahinkojen korjauskuluista. Vakuutuksenottajan mukaan korjauskuluja oli syntynyt yhteensä noin 80 000 euroa, ja vakuutuksenottaja vaatii vakuutusyhtiötä suorittamaan hänelle tämän summan.

Jos Vakuutuslautakunta päätyy hyväksymään vakuutusyhtiön tekemän vähennyksen, on vakuutuksenottajan mukaan korvausmäärää arvioitaessa otettava huomioon, että vakuutusyhtiön tulisi suorittaa korvaus vakuutuksenottajien omana työnä tekemistä 1340 korjaustyötunnista. Jos omana työnä tehtyjä korjaus- ja muita toimenpiteitä ei olisi tehty, olisi korjausyrityksen lasku ollut suurempi.

Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiö ei ollut tehnyt korvauspäätöstä vakuutussopimuslain edellyttämässä kohtuullisessa ajassa. Korvauspäätöksen tekemiseksi välttämättömät selvitykset oli toimitettu vakuutusyhtiöön vuoden 2013 lopussa, mutta korvauspäätös oli tehty vasta 23.5.2014.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vaadituista kulueristä 17.12.2014 päivätyssä vastineessaan seuraavaa:

Vakuutuskorvauksen määrä

Vakuutusyhtiö suoritti korvauksen Vakuutuslautakunnan ratkaisuosituksen mukaisesti saunan lattialämmitysputken vuodon kosteusvahinkojen korjaamisesta sekä lattialämmityksen uusimisesta yhteensä 10 374,05 euroa ja tähän summaan sisältyi myös vakuutuksenottajan vaatima K Oy:n laskun osuus korjauskuluista.

Lattialämmityksen uusimiskustannuksista oli tehty vakuutusehtojen mukainen 51 prosentin ikävähennys. Vakuutuksesta korvattiin uusimiskustannukset vahinkoa edeltävään tasoon. Vakuutusyhtiön mukaan makuuhuoneen, porrashuoneen, eteisen, pesuhuoneen lattioiden ja saunan ja makuuhuoneen väliseinän vanhojen vaurioiden osuus korjauskuluista oli puolet ja vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta tämän mukaisesti.

Perusparannustyöt ja rakennusvirheet

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkoalueelle oli tehty mittavammat ja raskaammat korjaukset, kuin mitä vuotovahingon korjaaminen olisi edellyttänyt. Näin ollen vakuutuksenottajille aiheutuneet kustannukset ovat aiheutuneet vain osittain korvattavasta lattialämmitysputken vuotovahingosta.

Vahinkoalueella oli esimerkiksi kaivettu maa-aineksia ja vaihdettu sitä lecasoraan. Väliseinän alaosaan oli muurattu harkot ja märkätilat oli vesieristetty. Vakuutusyhtiö ei ollut suorittanut korvausta vesieristyksistä, koska niitä ei ollut ennen vahinkoa. Takkahuoneen lattialaattojen päälle oli asennettu takka.

K Oy:ltä saadun tiedon mukaan alakerran alapohjarakenne oli purettu kokonaan, ja sen tilalle oli valettu uusi lattia, johon oli lisäksi asennettu vesikiertoinen lattialämmitys.

Rakennuksessa havaittiin useita rakennusvirheitä, esimerkiksi laittomasti tehtyjä putkiliitoksia ja jatkettuja putkia. Vakuutus ei korvaa rakennusvirheitä ehtokohdan 4.1 mukaan, joten näitä esille tulleita rakennusvirheitä ei huomioitu korvauksen määrässä.

Uponorin ohjeiden mukainen korjaustapa

Vakuutusyhtiön mukaan korjauskulujen suuri määrä selittyy sillä, ettei korjaustöitä tehty edullisimmalla tavalla ja remontin yhteydessä suoritettiin perusparannustöitä. Vakuutusyhtiö on kertonut, että vakuutuksenottajan kanssa keskusteltiin Uponorin ohjeiden mukaisesta korjaustavasta vahinkotarkastuksen aikana vuonna 2011. Vakuutusyhtiö kertoi, että rakennusvalvonnan mukaan putken korjaaminen jatkoliitoksella olisi ollut mahdollista, jos se olisi tehty putkivalmistajan ohjeen mukaan. Vakuutuksenottajat eivät olleet kuitenkaan valinneet tätä rakennustapaa vaan korjaukset tehtiin laajempina kuin mitä vahinko olisi edellyttänyt. Vakuutus korvaa ainoastaan välittömän vahingon ja tämän mukaisesti korvaus suoritetaan edullisimman vaihtoehdon mukaisesti laskettuna.

Vuoden 1993 vahinko ja sen vaikutus korvaukseen

Vahinkoalueella oli vuonna 1993 tapahtuneen vanhan vuotovahingon jälkiä, joita vakuutus ei korvaa, koska kyseinen vahinko oli tapahtunut ennen vakuutuksen alkamista. Lattiaa oli vuonna 1993 kuivattu rätillä ja lämpöpuhaltimella mutta rakenteita ei ollut avattu eikä virallista kosteusmittausta taikka –kuivausta ollut tehty. Veden määrä oli kosteuskartoitusraportin mukaan ollut jopa yli sata litraa. Koska rakenteita ei ollut tuolloin avattu, oli todennäköistä, että lahovauriot johtuivat vuoden 1993 vesivahingosta. Merkittävimmät lahovauriot rajoittuivat eteisen kaapiston edustalle sekä siitä makuuhuoneen oven edustalle. Lahovauriot olivat pitkälle edenneitä, joten on todennäköistä, etteivät ne olleet johtuneet saunan kosteusvaurioista vaikka ne olivatkin 2011 todetulla kostuneella alueella. Kosteuskartoitusraportissa todettiin johtopäätöksenä, että saunan alueen kosteusvauriot olivat aiheutuneet rikkoutuneesta lattialämmitysputkesta ja rakenteissa todetut lahovauriot olivat puolestaan 1993 vahingosta, joka oli sattunut ennen vakuutusyhtiön vastuun alkamista.

Vakuutuksenottajien oman työn korvaaminen

Vakuutuksesta ei suoriteta korvausta vakuutetuille aiheutuvista välillisistä kustannuksista eikä matka- ja puhelinkuluista, joihin käytettyä aikaa ei myöskään korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ulkopuolinen korjausyritys oli suorittanut kaikki purku- ja korjaustyöt, joten vakuutuksenottajille ei ollut suoritettu korvausta vahingon korjaustöihin käytetystä ajasta. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen suorittama korvaus on asianmukainen.

Korvauspäätöksen antaminen vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa ajassa

Vakuutusyhtiö on todennut, että Vakuutuslautakunta oli antanut ratkaisusuosituksen syyskuun 2013 puolivälissä. Vakuutusyhtiö oli tämän jälkeen selvittänyt korvausmäärää vakuutuksenottajien kanssa lokakuun 2013 huhtikuuhun 2014 saakka. Vakuutusyhtiö oli toimittanut selvitystä tästä vakuutuksenottajien kanssa käydystä kirjeenvaihdosta. Neuvottelu on ollut välttämätöntä, koska korjauslaskut olivat sisältäneet paljon esimerkiksi tasonparannukseen liittyviä kustannuksia, joita vakuutus ei korvaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus korjauskuluista siltä osin, kuin korjauskulut ylittivät vakuutusyhtiön suorittaman 10 374,05 euron korvaussumman ja oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa viivästyskorkoa korvaussummalle. Lisäksi asiassa on kyse omana työnä tehtyjen korjaus- ja selvittelytöiden korvaamisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutuksenantajan on ilmoitettava vajaavaltaiselle suoritettavasta vakuutuskorvauksesta vajaavaltaisen kotikunnan holhousviranomaiselle, jos korvauksen kokonaismäärä on suurempi kuin 1 000 euroa ja korvaus käsittää muun suorituksen kuin vakuutustapahtuman aiheuttamien kustannusten tai varallisuuden menetysten korvaamisen. (14.5.2010/426)

Viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.

Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Vakuutuksesta korvataan kohdan 3.5 mukaan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillinen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Kohdan 4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle rakennusvirheestä eikä vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä.

Kohdan 6.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti.

Korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta.

Välittömän (suoranaisen) esinevahingon lisäksi korvataan rakentamista koskevista, omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia korvattavan rakennusvahingon määrästä. Mikäli rakennus on vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä, on enimmäiskorvausmäärä aina rakennuskohteen kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana.

Vakuutuksesta korvataan myös välittömän esinevahingon yhteydessä syntyneet vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Kohdan 6.1.3.1 (asumiskäytön keskeytyminen) mukaan vakuutuksesta korvataan kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia. Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenottajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä vuodelta.

Kohdan 6.1.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahingonselvittelyyn tai vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia, kuten puhelin- ja matkakuluja, ansionmenetystä tai muita vastaavanlaisia kustannuksia.

Kohdan 6.1.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Jos korjauksen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden vahingoittumisen takia uusittua tai suorittu muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomioon lopullisen korvauksen määrässä.

Kohdan 6.1.2.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia enempää kuin edellä kohdassa 6.1.1 on määritelty.

Kohdan 6.2.1.5 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi- , ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) sähköilmiövahingoissa sekä muissa rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

- rakennukset putkisto 3 %
- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien sähkökaapelit ja sähköjohdot 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset. Vähennystä ei tehdä vian etsimiskustannuksista.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on esittänyt 70 000 euron lisäkorvausvaatimuksen ja katsonut, ettei vakuutusyhtiö ollut osoittanut kosteuskartoitusraportilla riittävän luotettavasti, etteivät korjatut vahingot olisi johtuneet korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta.

Vuoden 1993 vahingon vaikutus korjauskustannuksiin

31.12.2011 päivätyn kosteuskartoitusraportin mukaan rakenteissa todetut lahovauriot ovat hyvin todennäköisesti aiheutuneet eteisessä vuonna 1993 tapahtuneen vesivahingosta. Raportin mukaan vauriot olivat ajan kuluessa kuivuneet rakenteeseen ja aktivoituneet saunassa tapahtuneen kosteusvaurion seurauksena.

Makuuhuoneen ja eteisen lahovauriot ulottuivat noin 2-3 metrin säteelle vuoden 1993 vauriokohdasta. Kosteusrasituksen jälkiä oli kuitenkin havaittavissa eteisen koolausten alapinnoissa tummentumina, mikä viittaa siihen, että koolaukset ovat olleet kosteusrasituksessa myös laajemmalla alueella. Koolausten alapinnan tummentumat jatkuivat edelleen olohuoneen puolelle. Kosteus oli päässyt vaikuttamaan niin koolausten kuin mineraalivillan alapintoihin pitkällä aikavälillä ja on hyvin todennäköistä, että rakenteet olivat mikrobivaurioituneet. Näkyvien vaurioiden perusteella korjauslaajuus tulisi ulottaa reilusti olohuoneen puolelle yli metrin yli näkyvän vaurion ohi. Muita korjattavia alueita olivat makuuhuone, eteinen ja porrashuone.

Koska kyseessä oli pitkäaikainen vaurio ja koolatut alapohjarakenteet olivat suorassa ilmayhteydessä keskenään, oli ilmanvirtausten aiheuttama mikrobikontaminaatio erittäin todennäköinen. Korjaus tuli ulottaa kaikkien koolattujen lattioiden alueelle korjausten onnistumisen vuoksi.

Vakuutusyhtiön mukaan makuuhuoneen, porrashuoneen, eteisen, pesuhuoneen lattioiden ja saunan ja makuuhuoneen väliseinän vanhojen vaurioiden osuus korjauskuluista oli puolet ja vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta tämän mukaisesti.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vuonna 1993 sattuneen ja korjaamatta jääneen vahingon aiheuttamista lahovaurioista. Kosteuskartoitusraportin mukaan ilmanvirtausten aiheuttama mikrobikontaminaatio oli erittäin todennäköinen ja korjaus tuli ulottaa kaikkien koolattujen lattioiden alueelle korjausten onnistumisen vuoksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön suorittama 50 prosentin korvaus muiden kuin saunan vahingoista oli asianmukainen, ottaen huomioon, että vahingoittuneella alueella oli kiistattomasti vanhoja vahinkoja, eikä esitetystä selvityksestä käy ilmi, että alueen korjaus olisi ollut perusteltua ainoastaan vuoden 2011 vuotovahingon vuoksi.

Uponorin ohjeiden mukainen korjaustapa

Vakuutusyhtiön mukaan korjauskulujen suuri määrä selittyy sillä, ettei korjaus-töitä tehty edullisimmalla tavalla ja remontin yhteydessä suoritettiin perusparannustöitä. Vakuutusyhtiö kertoo, että vakuutuksenottajan kanssa keskusteltiin. Uponorin ohjeiden mukaisesta korjaustavasta vahinkotarkastuksen aikana vuonna 2011. Rakennusvalvonnan mukaan lattialämmitysputken korjaaminen jatkoliitoksella olisi ollut mahdollista, jos se olisi tehty putkivalmistajan ohjeen mukaan. Vakuutuksenottajat eivät olleet kuitenkaan valinneet tätä rakennustapaa vaan korjaukset tehtiin laajempina kuin mitä vahinko olisi edellyttänyt.

Vakuutus korvaa ainoastaan välittömän vahingon ja tämän mukaisesti korvaus suoritetaan edullisimman vaihtoehdon mukaisesti laskettuna.

Vakuutuksenottajat ovat kiistäneet väitteen korjaustapaa koskevista neuvotteluista 15.12.2013 lähetetyssä sähköpostiviestissä. Asiassa esitetyn ristiriitaisen selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei anna ratkaisusuositusta tältä osin.

Perusparannustyöt ja rakennusvirheiden korjaaminen

Esitetyn selvityksen mukaan vahinkoalueelle oli tehty mittavammat ja raskaammat korjaukset, kuin mitä vuotovahingon korjaaminen olisi edellyttänyt. Vahinkoalueella oli esimerkiksi kaivettu maa-aineksia ja vaihdettu sitä lecasoraan. Väliseinän alaosaan oli muurattu harkot ja märkätilat oli vesieristetty. Takkahuoneen lattialaattojen päälle oli asennettu takka. Alakerran alapohjarakenne oli purettu kokonaan, ja sen tilalle oli valettu uusi lattia, johon oli lisäksi asennettu vesikiertoinen lattialämmitys. Rakennuksessa oli esitetyn selvityksen mukaan useita rakennusvirheitä, esimerkiksi laittomasti tehtyjä putkiliitoksia ja jatkettuja putkia.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1.1 mukaan välittömän suoranaisen esinevahingon lisäksi korvataan rakentamista koskevista, omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia korvattavan rakennusvahingon määrästä.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että rakennusvirheet olisivat sijainneet rakennuksen vahingoittuneissa osissa, ja että niistä tulisi suorittaa korvausta kohdan 6.1.1 mukaan. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt mitään selvitystä, joka kumoaisi vakuutusyhtiön perustelut vahinkoon liittymättömien rakennusvirheiden korjaamisesta, eikä Vakuutuslautakunta suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tältä osin.

Vakuutuksenottajien oman työn korvaaminen

Esitetyn selvityksen mukaan vakuutuksenottajat olivat tehneet töitä 1253 tuntia vahinkokohteessa. Ajokilometrejä oli kertynyt 4016 kilometriä ja puheluita oli soitettu 110 kappaletta. Vakuutuksesta ei suoriteta korvausta vahingonselvittelyyn tai vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia, kuten puhelin- ja matkakuluja, ansionmenetystä tai muita vastaavanlaisia kustannuksia. Vakuutuslautakunta ei näin ollen suosita korvausta vakuutuksenottajien vaatimuksista puhelinsoittojen ja matkakilometrien osalta.

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia. Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenottajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä vuodelta. Vakuutuksesta on suoritettu korvaus asumisen keskeytymisestä.

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta mm. siivoukseen ja erilaisia vuokra-asunnon hankkimiseen ja kalustamiseen liittyvistä työtunneistaan sekä vuokra-asunnon avainten palautukseen ja väliaikaisasuntoon muuttamiseen käytetystä ajasta. Vakuutusyhtiö ei ollut ottanut kantaa vastineessaan asumisen keskeytymisestä aiheutuneisiin vakuutuksenottajien oman työn korvausvaatimuksiin. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan lisäkorvausta vakuutuksenottajien omasta työstä 20 tunnilta.

Vakuutuslautakunnalle ei ollut esitetty selvitystä siitä, että jokin ulkopuolinen yritys olisi palkattu suorittamaan remontin siivousta ja näin ollen lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen siivouksesta aiheutuneista kustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, että kohtuullinen korvaus siivouksesta, ottaen huomioon, että osa kuluista johtui myös vuotovahinkoon liittymättömistä korjaustoimenpiteiden siivouksesta, on tässä tapauksessa 30 tuntia.

Vakuutuksenottaja on toimittanut selvityksen suoritetuista työtunneista, joihin sisältyy siivouskulujen lisäksi mm. apumiehenä toimimisesta aiheutuneita työtunteja. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei esitetystä selvityksestä käy ilmi, miten vakuutuksenottaja oli auttanut korjausyrityksen työntekijöitä, eikä lautakunta suosita korvausta apumiehenä toimimisesta aiheutuneista omista työtunneista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kotivakuutuksesta korvataan myös vahingon selvittelyyn liittyviä välittömiä kuluja. Sen sijaan vahinkoon tai sen selvittelyyn vain välillisesti liittyviä kuluja, kuten ehdoissa mainittua ansiomenetystä, ei korvata. Vakuutuslautakunta suosittaa vahingon selvittelyyn käytetystä ajasta lisäkorvausta 10 tunnilta.

Vakuutuksenottaja on vaatinut, että omana työn tehdyistä korjaustoimenpiteistä ei vähennettäisi ikäpoistoja. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 6.2.1.5 mukaan vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset, ja vakuutusyhtiöllä on näin ollen oikeus vähentää ikäpoisto myös omana työnä tehtyjen korjauskustannusten korvauksesta.

Vakuutuskorvauksen suorittaminen vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa ajassa

Vakuutusyhtiö oli Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen vastaanottamisen jälkeen selvittänyt korvausmäärää vakuutuksenottajien kanssa lokakuusta 2013 huhtikuuhun 2014 saakka. Korvauspäätös annettiin 23.5.2014.

Vakuutusyhtiö oli toimittanut selvitystä tästä vakuutuksenottajien kanssa käydystä kirjeenvaihdosta. Neuvottelu on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut välttämätöntä, koska korjauslaskut olivat sisältäneet paljon esimerkiksi tasonparannukseen liittyviä kustannuksia, joita vakuutus ei korvaa. Lisäksi esitetystä selvityksestä käy ilmi, että vakuutusyhtiöön oli toimitettu uusia kuluvaatimuksia korjaustöiden osalta 25.4.2014. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauspäätös on esitetyn selvityksen perusteella annettu vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa ajassa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei anna ratkaisusuositusta siltä osin, kuin kyse on väitteestä, jonka mukaan vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö olivat keskustelleet edullisimman korvaustavan valinnasta ennen korjaustoimenpiteiden suorittamista.

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan lisäkorvauksen vakuutuksenottajien omasta työstä jo maksetun 20 tunnin lisäksi 60 tunnilta. Muilta osin Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori