LVI-urakoitsija on tehnyt omakotitalon LVI-töitä vuonna 2009 ja työ on valmistunut kesällä 2009. Omakotitalossa on todettu vesivahinko marraskuussa 2010. Vahingon syynä on pidetty lämpimän käyttöveden jakotukin kahden liittimen vuotamista. Vuoto on ollut pidempiaikaista tihkuvuotoa. Korvauksia vahingoista on haettu mm. LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksesta, joka on alkanut vakuutusyhtiö B:ssä 1.1.2009. Ennen tätä on LVI-urakoitsijalla ollut vastuuvakuutus vakuutusyhtiö A:ssa.

Vakuutusyhtiö B:n korvauspäätös

Vakuutusyhtiö on päätöksessään viitannut vakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai vedestä. Vakuutusturva korvasi kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä oli rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute edellyttäen, että vahinko oli todettu kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että toimitettujen selvitysten perusteella vahinko ei johtunut mistään rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamatta syntyneestä viasta tai puutteesta, vaan vesivahinko oli syntynyt pidemmän ajan kuluessa liittimien vuotaessa. Edellytysten mukaan vahinko oli todettu marraskuussa 2010 ja liittimet oli asennettu ennen kesäkuuta 2009. Vahingon toteamisen ja vahingon aiheuttaneen teon välillä oli täten kuulunut yli kuusi kuukautta. Koska kosteusvahingon korvattavuuden edellytyksenä oli, että vahinko syntyi äkillisesti ja että se todettiin kuuden kuukauden kuluessa, ei vahinko ollut vastuuvakuutuksesta korvattava.

Lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössä pyydetään vakuutusyhtiön päätöstä muutettavan siten, että vakuutusyhtiön tulee korvata aiheutunut vahinko LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksesta.

Lausuntopyytäjänä on putkiliike, jonka toimialana on LVI-asennus. Yhtiö on siirtänyt vakuutuksensa vuoden 2009 lopussa vakuutusyhtiöstä A vakuutusyhtiöön B. Siirto on tapahtunut vakuutusyhtiö B:n edustajan markkinoinnin perusteella. LVI-urakoitsijayrityksen toimitusjohtaja on pitänyt lähtökohtana vaihdolle sitä, että vakuutusehdoissa ei ole olennaisia eroja vanhan vakuutusyhtiön vakuutusehtoihin nähden. Vakuutusyhtiö B:n edustaja ei ole ilmoittanut LVI-urakoitsijayrityksen edustajalle merkittävistä eroista ja tämän vuoksi vakuutukset on siirretty vakuutusyhtiö B:hen, koska vakuutusmaksut ovat olleet pienemmät. LVI-urakoitsijan edustaja ei ole havainnut tarjouksen tai neuvottelujen yhteydessä nyt kyseessä olevaa rajoitusehtoa eikä tästä rajoitusehdosta ole ollut puhetta. Toiminnan vastuuvakuutus on putkiasennustoiminnassa keskeinen, koska vedestä aiheutuvat vahingot ovat usein merkittäviä. Lisäksi alalle on tyypillistä, etkä vesivahinko ilmenee vasta pidemmän ajan kuluttua suoritetusta asennustyöstä. LVI-urakoitsija ei olisi ottanut vakuutusta, mikäli se olisi tiennyt kyseisestä rajoitusehdosta, joka tekee koko vakuutuksen lähes tarpeettomaksi. Vastuuvakuutus otetaan sitä varten, että se kattaa toiminnasta toiselle aiheutuvat vahingot.

Vuotamisen alkamisajankohtaa ei ole tarkasti pystytty määrittämään. Kohteen valmistuksen jälkeen suoritetussa koeponnistuksessa vuotoa ei havaittu ja tämän johdosta on mahdollista, että vuoto ei ollut vielä tuolloin alkanut.

LVI-urakoitsija katsoo, että kysymys on äkillisestä vahingosta vastoin vakuutusyhtiön tulkintaa. Vakuutuslautakunnan aiemmissa ratkaisuissa on katsottu, että putki- ja tiivistevuotoja voidaan pitää ehdoissa tarkoitettuina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkotapahtumina.

Joka tapauksessa voidaan todeta, että vakuutetun putkiurakoitsijan toimialasta johtuen vakuutettu on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että vastuuvakuutus korvaa myös kyseessä olevan kaltaisen vuotovahingon. Muuten ei vastuuvakuutuksella olisi mitään merkitystä toiminnan kannalta. Kyseinen vedestä ja kosteudesta aiheutuvien vahinkojen laaja rajoitusehto on ollut yllättävä ja ankara ja se olisi tullut ehdottomasti selvittää LVI-urakoitsijalle ennen sopimuksen tekoa. Myös vakuutusyhtiön toista kiistämisperustetta eli kuuden kuukauden ehtoa on pidettävä yllättävänä ja ankarana sekä myös epäselvänä. Tarkoittaako ehtokohdan kuusi kuukautta työsuorituksen luovuttamisesta vai kuusi kuukautta vuodon alkamisesta? Lausuntopyynnössä katsotaan, että vahinko on todettu kuuden kuukauden sisällä vuodon alkamisesta, sillä jos vuoto olisi ollut alusta lähtien, olisi se ehkä havaittu aikaisemmin.

Lisäksi on tehtävä erillinen arvio siitä, onko vakuutuksen rajoitusehto voimassa tämän kuuden kuukauden ehdon osalta. Kysymys olisi ehdosta, joka käytännössä poistaa mahdollisuuden vastuuvakuutuksen käyttämisen LVIS-asennustoiminnassa, koska seinien sisällä tapahtuvien vuotojen havaitseminen näin lyhyessä ajassa voi olla hankalaa. Lisäksi havainnointiin liittyy usein viivettä sen johdosta, että yksittäisen rakennuskohteen käyttöönotto voi tapahtua vasta useiden kuukausien tai jopa vuoden kuluttua LVI-töiden päättämisestä.

Kyseessä olevassa tapauksessa tulee myös tarkastella vakuutusyhtiö A:n vastuuvakuutusehtoja, koska vastuuvakuutus on siirretty vakuutusyhtiö A:sta vakuutusyhtiö B:hen. Vakuutusyhtiö A:n rajoitusehdoissa ei ole minkäänlaista ajallista rajoitusta vahingon toteamiseen liittyen. Tällaista ajallista rajoitusta ei ole muidenkaan vakuutusyhtiöiden ehdoissa. Ehto on yllättävä. Vakuutusyhtiön edustajan olisi ehdottomasti tullut kiinnittää LVI-urakoitsijan edustajan huomio tähän poikkeukselliseen, yllättävään ja kyseisen toimialan kannalta ankaraan ehtoon.

Lausuntopyynnössä katsotaan, että vettä ja kosteutta koskeva rajoitusehto ei koske LVI-urakoitsijayritystä. Joka tapauksessa kuuden kuukauden rajoitusehto ei koske yritystä. Toissijaisesti vakuutusehtoa tulee tulkita siten, että vahingon aiheuttanut vika tai puute on vuodon alkamisajankohta ja vahingon aiheuttanut vuoto on alkanut kuuden kuukauden sisällä vahingon toteamisesta. Kysymys on joka tapauksessa äkillisestä vahingosta ja vakuutusyhtiö on vahingosta korvausvastuussa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusehdoissa on suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle kosteus-, vesi- ja tulvavahingot. Lisäksi ehdoissa on todettu, että vakuutus korvaa vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että vahinko on todettu kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta. Kosteuden ja veden aiheuttaman vahingon osalta pitäisi siis kaikkien edellytysten täyttyä, jotta vahinko olisi korvattava.

Vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan LVI-urakka on valmistunut kesäkuussa 2009. Vahingon aiheuttanut vika tai puute on syntynyt silloin, kun liitos on tehty virheellisesti. Tämän virheellisen asennuksen johdosta on aiheutunut veden vuotaminen välipohjarakenteisiin. Vahingon aiheuttanut vika tai puute on siis virheellisen liitoksen tekeminen viimeistään kesäkuussa 2009. Vahinko on ilmennyt vasta 15.11.2010, jolloin kiinteistönomistaja on ensimmäisen kerran havainnut vettä kellarissa olevan lämmönjakohuoneen lattialla. Vahinko on siis todettu yli vuoden kuluttua asennuksesta.

Kuuden kuukauden sääntö on kytketty siihen, mikä on aiheuttanut vian tai puutteen ja tässä tapauksessa se on virheellinen liitoksen asennustyö. Aikaa on kuitenkin kulunut yli vuosi, joten vakuutusehtojen mukaan kysymys ei ole ehtojen tarkoittamasta korvattavasta vahingosta. Lisäksi tässä tapauksessa ei ole kysymys myöskään äkillisesti syntyneestä vahingosta, koska vahinkokartoitusraportista ilmenee, että vahinkona on ollut pidempiaikainen tihkuvuoto, joka on ilmeisesti alkanut jo pian asennuksen jälkeen ja tihkunut pitkän ajan kuluessa.

Tässä tapauksessa ei ole siis mahdollista, että molemmat edellytykset täyttyisivät, koska asennustyö on tehty yli vuosi ennen vahingon ilmenemistä ja lisäksi vahinkokin on syntynyt useiden kuukausien - jopa vuoden - aikana. Todettakoon, että vaikka vahingon aiheuttaneena vikana tai puutteena pidettäisiin tihkumisen alkamista, ei tällöinkään vahinko olisi korvattava, koska vahinko on syntynyt pitkän ajan kuluessa eikä äkillisesti.

Vakuutuksenottaja on vedonnut myös siihen, että ehto on yllättävä ja ankara ja, että vakuutus on ollut tarkoitus siirtää uuteen vakuutusyhtiöön samansisältöisenä kuin se on ollut aiemmassa vakuutusyhtiössä.

Tarjouksen tehneen vakuutusyhtiön myyntipäällikön mukaan asiakkaalle on tehty kirjallinen tarjous 28.12.2009 ja tässä yhteydessä on annettu myös ehdot ja pyydetty tutustumaan niihin. Tarjouksenkin mukaan asiakkaan on tullut tutustua ehtoihin. Myös myyntipäällikkö on ilmoituksensa mukaan vielä nimenomaisesti kehottanut asiakasta lukemaan ehdot läpi siitä huolimatta, että asiakkaalla on ollut kiire vakuutusten siirtämisen kanssa. Asiakkaalle annetuissa vastuuvakuutuksen ehdoissa todetaan hyvin selvästi, että vedestä aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Ehto jatkuu sen jälkeen poikkeuksilla tästä pääsäännöstä mutta pääsääntönä on se, että veden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Vastineessa on todettu vielä, että ko. ehto on hieman eri sanamuotoisena kaikkien vakuutusyhtiöiden vastuuvakuutuksissa. Kysymys on alan yleisestä rajoitusehdosta, joka ei tällöin voi olla yllättävä ja ankara. Kysymys ei siis ole yksittäisen vakuutusyhtiön muiden vakuutusyhtiöiden ehdoista poikkeavasta ehdosta, vaan toiminnan vastuuvakuutuksen tavallisesta yleisesti käytössä olevasta ehdosta. Tämä rajoitus löytyy samantyyppisessä muodossa myös Finanssialan keskusliiton toiminnan vastuuvakuutuksen malliehdoista. Myös vakuutuksenottajan aikaisemman vakuutusyhtiön ehdoissa on samanlainen ehto hieman eri sanamuodossa, joten ei ole uskottavaa, että vakuutuksenottaja olisi voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että vesivahinkojen osalta ei olisi mitään rajoituksia ja erityisesti tässä tilanteessa, kun vakuutusyhtiön edustajan mukaan vakuutusehdot on annettu vakuutuksenottajalle tarjouksen yhteydessä.

Vakuutuksenottaja eli lausunnonpyytäjä on vedonnut myös siihen, että yhtiön aikaisempi vastuuvakuutuksen ehto on ollut erilainen. Aiemmassa yhtiössä ei ole ollut kuuden kuukauden rajoitusta. Muuten aiemmassakin vastuuvakuutuksessa on ollut kosteusvahingot poissulkeva ehto. Tämä vakuutusehto voi olla joissain tilanteissa jopa ankarampi kuin nykyisen vakuutusyhtiön vakuutusehto.

Kyseessä olevassa tapauksessa aiemman vakuutusyhtiön ehto toimisi samalla tavalla kuin nykyisen vakuutusyhtiön ehto. Aiemman vakuutusyhtiön ehdon mukaan vahingon tulee olla äkillinen ja syntyä äkillisesti. Nyt ei ole tapahtunut näin, vaan vesi on tihkunut hiljaa pitkän ajan kuluessa. Tällainen vahinko ei nykyisen vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan olisi korvattava myöskään aiemmasta vastuuvakuutuksesta.

Mikään seikka tässä vahingossa ei ole tapahtunut äkillisesti eikä vahinko ole nykyisen vakuutuksen ehtojen mukaan korvattava. Vakuutuslautakunnan lausunto, johon valituksessa viitataan, on kiinteistövakuutus eikä vastuuvakuutus. Vastuuvakuutuksen ehdot ovat tältä osin erilaiset. Sen sijaan Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 149/08 on vastuuvakuutus, jossa vahinko oli todettu yli kuusi kuukautta vakuutuksenottajan tekemän kattotyön jälkeen eikä vahingon syynä ollut äkillistä ja odottamatonta vikaa tai puutetta.

Lausunnonpyytäjän lisävastine

Lienee riidatonta, ettei muilla vakuutusyhtiöillä ole käytössään kuuden kuukauden rajoitusehtoa. Vakuutusyhtiön puolelta on myös vedottu siihen, että vettä ja kosteutta koskeva rajoitusehto olisi yleisesti käytössä ja sitä muissakin yhtiöissä sovellettaisiin vakuutetun toimialasta riippumatta samalla tavalla. Tämä väite on virheellinen.

Lausunnonpyytäjän asiamies on selvittänyt asiaa aiemmasta vakuutusyhtiöstä ja tämän vakuutusyhtiön edustajan kanta on vastannut lausunnonpyytäjäyrityksen käsityksiä vastuuvakuutuksen kattavuudesta. Asiasta on sähköpostimateriaalia. Toisin sanoen aiempi vakuutusyhtiö ottaa huomioon yksittäisen vakuutetun toimialan ehtoja soveltaessaan. Vakuutusyhtiön lakimies on vahvistanut korvauskäytännön asianmiehelle sekä puhelimitse että sähköpostilla. Vakuutusyhtiön lakimies on pitänyt ehdon suoraa soveltamista LVI-alan toimijoihin mahdottomana, koska kaikki tällä alalla syntyneet vastuuvahingot ovat veden tai kosteuden aiheuttamia. Näin ollen kyseessä olevan vakuutusyhtiön vastineessa esittämä kanta, että kosteus- ja vesivahingot korvataan vain hyvin poikkeuksellisesti, on vähintään ihmeellinen. Ainakin asiaa voidaan pitää epäselvänä, jolloin tilannetta tulee tulkita vakuutetun eduksi kokonaisuudessaan. Muilta osin viitataan aiempaan lausuntopyyntöön.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on lisävastineessaan todennut, että aiemman vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksen sanamuodon mukaan edellytetään vahingon syntymistä äkillisesti, mistä tässä tapauksessa ei ole kysymys, vaan vahinko on aiheutunut hitaasti ja pitkän ajan kuluessa. Myös Vakuutuslautakunnan aiemmissa lausunnoissa VKL 334/01 ja VKL 636/02 ilmenee, että tällaiset vahingot eivät ole korvattavia.

Jos aiemman vakuutusyhtiön korvauskäytäntö on kuitenkin erilainen, kuin mitä ehdon sanamuoto edellyttää, tällöin nykyisen vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kysymys ei voi olla siitä, että vakuutus olisi siirretty uuteen yhtiöön erilaisena kuin mitä se on aiemmassa vakuutusyhtiössä ollut. Yksittäisen yhtiön vakuutusehtojen sanamuodosta poikkeava tulkinta ja samalla myös Vakuutuslautakunnan valitsemasta linjasta poikkeava tulkinta ei voi olla sellainen seikka, joka vakuutusten siirron yhteydessä olisi mahdollista ottaa huomioon jos tulkinnasta tulisi erityisesti mainita. Aiemman vakuutusyhtiön ehdoissa on myös maininta pohjaveden korkeuden muuttumisesta eli tämän vuoksi toinen kyseessä olevista vahingoista ei ole korvattava aiemmankaan vakuutusyhtiön vakuutuksesta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan vastuuvakuutuksen tehneen henkilön vastineen asiakkaan esittämiin väitteisiin vakuutuksen siirtotilanteesta ja siitä, mitä kirjallista materiaalia tuolloin on annettu. Lisäksi on pyydetty kopio vakuutushakemuksesta tai muu printti kaikesta kirjallisesta vakuutuksentekomateriaalista sekä yleiset sopimusehdot.

Vakuutusyhtiö on lähettänyt vakuutuksen tehneen henkilön kertomuksen tarjouksenteosta ja myyntitilanteesta. Tarjous ja sen yhteydessä annetut vakuutusehdot on annettu tarjouksenteon yhteydessä kehotuksella, että asiakas tutustuu ehtoihin.

Vakuutusyhtiön yhteyshenkilö, joka on tehnyt vakuutuksen siirron kyseessä olevaan yhtiöön, on ilmoittanut, että lausunnonpyytäjäyritys halusi siirtää vuoden 2009 lopussa pikaisella aikataululla vakuutuksensa heidän yhtiöönsä niin, että uudet vakuutukset alkaisivat 1.1.2010. Vakuutuksen tehnyt henkilö toimitti palaverissa 28.12.2009 tarjouksen mukana myös ehdot ja hän kehotti vakuutuksenottajan edustajaa lukemaan ne. Edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjaa ei vakuutusyhtiön edustaja saanut tarjouksenteon tueksi. Edellisen vakuutusyhtiön vakuutuksen laajuudesta ja ehdoista ei myöskään ollut puhetta tarjouksen tekemisen yhteydessä. Tarjous tehtiin uuden vakuutusyhtiön ehdoilla, kuten normaalistikin tehdään. Varsinainen sopimus vakuutusten siirrosta allekirjoitettiin vuoden viimeisenä työpäivänä 30.12.2009.

Vakuutuksen tehnyt henkilö ilmoittaa, ettei hän pysty vertaamaan heidän yhtiönsä ja vanhan vakuutusyhtiön ehtoja, koska hän ei tunne aiemman vakuutusyhtiön ehtoja. Asiakkaalta saatiin toimialatiedot, palkkasummat ja vakuutusmäärät suullisesti ja niiden perusteella tarjous tehtiin. Lisäksi sovittiin turvalaajuudesta omaisuuden ja ajoneuvojen osalta ja omavastuista. Nykyisen vakuutusyhtiön toimihenkilö ei missään vaiheessa verrannut tarjousta aiemmin vakuutusyhtiön vastaavaan johtuen siitä, että hänellä ei ollut ko. materiaalia käytettävissään. Asiakas ei missään vaiheessa sitä edellyttänyt, koska halusi siirtää vakuutukset uuteen vakuutusyhtiöön ilmeisesti hinnan vuoksi.

Vakuutuslautakunnan lausunto

1) Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Vakuutusehdot ja lainkohdat

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Rajoitusehtokohdan kohdan 201.2 kohdan ”Kosteus ja tulvavahingot” mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

• kosteudesta tai vedestä,
• sadeveden, sulamisveden tai viemäriveden aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena.
   

Vakuutusturva korvaa kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että vahinko on todettu kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta.

Vastuuvakuutukseen liittyvissä yleisissä sopimusehdoissa tai vakuutuskirjassa ei ole määräyksiä vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta vakuutusta tehtäessä. Ehtojen mukaan tällöin noudatetaan Suomen lainsäädäntöä.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä on vakuutuksenantajan annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Ratkaisuositus

LVI-urakoitsija, lausunnonpyytäjäyritys, on vaihtanut yrityksen vakuutukset vakuutusyhtiö A:sta vakuutusyhtiö B:hen. Tässä yhteydessä on myös toiminnan vastuuvakuutus vaihtunut uudeksi toiminnan vastuuvakuutukseksi.

Vakuutuksesta neuvoteltaessa nopealla aikataululla joulukuun lopulla 2009 on tehty tarjous yrityksen kokonaisvakuutuspaketista, johon toiminnan vastuuvakuutus on kuulunut. Tarjouksessa on lueteltu eri vakuutuslajit ja käyty aina hiukan vakuutusturvaa läpi. Vastuuvakuutuksen osalta on tuotu esiin mm. vakuutetut toimialat, palkkasummat, voimassaoloalue, erityisehdot ja suojeluohjeet sekä omavastuun määrä. Lisäksi on ilmoitettu noudatettavat vakuutusehdot. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kehottaneensa vakuutuksenottajayritystä lukemaan vakuutusehdot. Vakuutusyhtiön edustaja ei ilmoita puhuneensa mitään rajoitusehdoista saati vastuuvakuutuksen rajoitusehdoista tai kiinnittäneensä näihin rajoitusehtoihin mitään huomiota. Kirjallisestikaan ei rajoitusehtoihin ole kiinnitetty huomiota.

Vastuuvakuutuksessa rajoitusehdoilla on erityisen keskeinen merkitys. Kun kyseessä on LVI-urakointeja tekevä yritys, on kosteus- ja tulvavahinkoja rajoittava ehtokohta erittäin tärkeä. Kyseessä olevassa yhtiössä ehtokohta on hieman toisin muotoiltu, kuin vakuutuksenottajayrityksen aiemmassa vakuutusyhtiössä.

Ensinnä on poissuljettu sekä kosteudesta että vedestä aiheutuneet vahingot. Toiseksi myös viemärien tulviminen on rajattu pois korvattavista vahingoista. Edellisessä vakuutusyhtiössä näin ei ole ollut. Lisäksi on asetettu ehto vahingon toteamisesta kuuden kuukauden kuluessa vahingon aiheuttaneesta viasta tai puutteesta. Tällaista ehtoa ei ole ollut aiemmassa vastuuvakuutuksessa.

Hallituksen esityksessä (114/1993) vakuutussopimuslaiksi on todettu, että vakuutuksen valitsemiseksi on vakuutuksenantajan ennen sopimuksen päättämistä annettava vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot vakuutuksenantajan vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Hallituksen esityksessä on todettu, ettei pelkkien vakioehtojen luovuttaminen ole riittävää. Riittävänä on pidetty kirjallista materiaalia, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkein tuodaan esiin momentissa edellytetyt tiedot.

Kyseessä olevassa tapauksessa on annettu vain vakuutusehdot. Rajoitusehdoista ei ole puhuttu tai niihin ei ole viitattu mitenkään. LVI-urakoitsijalle on kosteutta ja tulvimista koskeva rajoitusehto erityisen merkittävä. Koska tässä rajoitusehdossa on merkittäviä eroja aiemman vakuutusyhtiön vastaavaan rajoitusehtoon verrattuna, olisi tästä ehdosta tullut mainita LVI-alan urakoitsijalle vakuutusta tehtäessä. Koska näin ei ole tehty, vakuutusyhtiö ei ole täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan tältä osin.

LVI-urakoitsija on ilmoittanut lausuntopyynnössään luulleensa vastuuvakuutuksen siirtyneen entisenlaisena. Tätä käsitystä voidaan pitää uskottavana, koska nyt kyseessä olevan vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksen ehdoissa ja sen rajoittavista ehdoista ei ole puhuttu mitään. Vakuutuslautakunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että lausunnonpyytäjän eli LVI-urakoitsijan vastuuvakuutus on syntynyt sen sisältöisenä, kuin vakuutus oli aiemmassa vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksessa.

2) Vakuutuslautakunnan ratkaisu tällä perusteella

Vakuutusehtokohdat edellisessä vastuuvakuutuksessa

Vakuutusehtojen kohdan 2.1.16 mukaan vastuuvakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• kosteudesta
• sadeveden tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen virhe tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennusvirhe.

Ratkaisusuositus

LVI-urakoitsijan vuonna 2009 rakentamassa kohteessa on vahinkoselvityksen mukaan ollut lämpimän käyttöveden jakotukilla tihkuvuotoa kuteriliittimien liitoskohdassa. Vahinkokartoituksessa ei ole pystytty selvittämään vuodon alkuajankohtaa. Vuotoa on kuvailtu pitempiaikaiseksi tihkuvuodoksi. Vuotovedet ovat kastelleet välipohjarakenteita sekä väliseinärakenteiden alaosia. Selvityksen mukaan vahinko on aiheutunut urakoitsijan asentamasta liittimestä, joka on ollut vääränlainen.

Vahinko on täten aiheutunut LVI-urakoitsijan yksittäisestä virheestä. Vesivahinko on kuitenkin aiheutunut saatujen selvitysten mukaan tihkuvuotona pitemmän ajan kuluessa. Vahinko on havaittu 22.11.2010. Tällainen kosteuden aiheuttama vuotovahinko ei ole vastuuvakuutuksesta korvattava edes aiemman vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön päätös on lopputulokseltaan asianmukainen.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä ja Piipari sekä varajäsenet Taivalmaa ja Vuori. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA