Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan lietesäiliön seitsemän elementtiä kallistuivat säi­liön sisään 19.7.2012. Elementtirakenteinen 1 514 kuutiometrin kokoinen säiliö oli rakennettu vuonna 1999. Samana päivänä toisesta, vuonna 1978 rakennetusta harkkorakenteisesta 300 kuutiometrin kokoisesta lietealtaasta romahti 20 neliömetriä seinää. Edeltävinä päivinä oli satanut paljon. Isomman säiliön korjauskustannuksiksi arvioitiin noin 3 600 euroa, pienemmän noin 5 000 euroa. Korvausta haettiin maatilavakuutuksesta, jossa oli vakuutusturvan laajennus.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on päätöksissään 9.8.2012 ja 29.10.2012 katsonut, että suuremman säiliön romahtaminen oli johtunut maanpaineen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Vahinko oli aiheutunut allasta ympäröineen maa-aineksen vettymisestä ja liikkumisesta. Kyseessä oli maan liikkumisesta aiheutunut rikkoutuminen, jota ei voitu pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Lisäksi se oli rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle nimenomaisen rajoitusehdon perusteella. Tutkimusraportin mukaan altaassa oli havaittavissa vanhoja murtumajälkiä. Vähitellen tapahtuvien ilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ei korvattu vakuutuksesta. Se, että ennestään vaurioitunut omaisuus vaurioituu lisää, ei ollut ennalta arvaamatonta. Pienemmän säiliön vaurioituminen oli vakuutusyhtiön mukaan aiheutunut koko kesän aikana tapahtuneista normaalia suuremmista ja yleisemmistä vesisateista. Sade- ja sulamisvesien aiheuttamat vahingot olivat tyypillisesti sellaisia vahinkoja, joita ei korvattu, koska sade- ja sulamisvedet pitää ohjata siten, että ne eivät aiheuta vahinkoa. Sateen aiheuttamat maan liikkumiset, painumiset tai muut muutokset eivät ole ennalta arvaamattomia.

Valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt asiasta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosi­tusta. Vahinko oli ennalta arvaamaton ja yllättävä. Lietelantaa oli ajettu molemmista säiliöistä vahinkoa edeltäneinä päivinä. Traktori ja lietevaunu tyhjänä painoivat yhteensä noin 17 tonnia ja kuorman kanssa 35 tonnia. Traktori-vaunuyhdistelmällä oli ajettu altaan reunalla noin puolen metrin etäisyydellä. Oli laskettu, että urakoitsija oli käynyt säiliöllä 34 kertaa kuormaten aina samalta paikalta. Kalusto oli täytynyt ajaa aivan säiliön reunan tuntumaan, jotta lietettä voitiin pumpata. Vakuutuksenottaja on vedonnut vahinkotarkastajan arvioon toisen, pienemmän lietesäiliön sortumissyystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on aiemmin esitetyn lisäksi lausunut, että selvitys ennen vaurioita tapahtuneesta liikenteestä säiliön läheisyydessä ei osoittanut, että vahinko olisi aiheutunut ehtojen mukaisesta ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä rikkoutumisesta. Vakuutusyhtiö on lopuksi todennut, että asiassa esitetyssä A:n tekemässä vahinkoarviossa ei oteta kantaa siihen, miten vaurio oli syntynyt.

Selvitykset

Kehityspäällikkö on käynyt vahinkopaikalla 26.7.2012. Tarkastuskertomuksen mukaan isomman säiliön sortuminen näyttäisi johtuneen isommassa säiliössä olleesta rakennusvirheestä. Vahingon syyksi on epäilty sitä, että allasta ei ollut tehty tasaisen pyöreäksi, vaan siellä täällä oli useiden elementtien kokoisia suoria linjoja. Tällöin ei synny ns. holvivaikutusta, joka ottaisi vastaan maanpaineesta aiheutuvan kuorman. Kun elementeissä ja elementtien saumoissa ei ole raudoitusta vastaanottamaan kyseistä kuormaa, tapahtuu suoralla osalla väistämättä romahtaminen. Asennus- ja valmistusvirheitä ei ole todettu. Vahinkotarkastajan arvion mukaan maan paine on painanut elementtiseinää sisään saumoissa. Koska vahinko näyttäisi johtuneen virheellisestä rakentamisesta, ei tätä vahinkoa voitu korvata vakuutuksesta. Vahinkoa ei myöskään katsota äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi, jos se aiheutuu maan paineesta.

Vanhemman säiliön osalta vahinkotarkastuksessa on todettu: ”Navetan ja lietealtaan välistä on maata poissa. Ovatko varsin suuret vesisateet aiheuttaneet maan liestymisen altaiden välistä?” Lisäksi lausunnossa on todettu: ”Onko näin, että navetan ja altaan välissä on ollut vaneri. Siinä kohti, mistä vaneri päättyy, on vesi lähtenyt tunkeutumaan maan sisään syöden maa-ainekset harkkoseinän alta? Valokuva tuntuisi puoltavan tätä seikkaa. Jos vahinko on tapahtunut yllä olevan mekanismin mukaan, voitaisiin tämä mielestäni katsoa äkilliseksi vahingoksi ja säiliön korjaaminen tulisi vakuutuksesta korvattavaksi.”

Lausunnossa on todettu, että kun kuormia on ajettu altaan vierellä olevalla ajoväylällä, ei kuljetusten paino ole aiheuttanut lietealtaalle ollenkaan vaakasuuntaista maanpainetta. Vasta sitten, jos traktorilla olisi ajettu noin 0,5 metrin päässä altaan reunasta, olisi tämä lisännyt maanpainekuormitusta altaalle.

A on lausunnossaan todennut, että ladon puoleinen lietealtaan seinä on sortunut altaan sisään ja kaatanut kannen tukipilareita. Seinärakenne on kaatuessaan repinyt raudoituksia irti myös navetan puoleiselta seinältä ja toisen lietealtaan puoleiselta seinältä. Lietealtaan pohjarakenne ladon puolella on häiriintyneen maa-aineksen päällä ja osin maa-aines on lähtenyt pois reunan alta. Lato on perustuksineen sortunut ja painunut lietealtaaseen. Ladon perustukset on tuettu maa-aineksella heti kannen purun jälkeen. Maa-aineksen häiriintyminen ladon perustusten alla mahdollistaa lietealtaan vaurioitumisen. Maa-ainesta on perustusten luona pyritty liikuttamaan mahdollisimman vähän tukipenkereen teon yhteydessä. Lietealtaan kannessa on halkeamajälkiä ladon puoleisella alueella. Toisen lietealtaan vastainen seinä on painunut altaan sisään niin paljon, ettei kaivinkonetta ollut mahdollista sijoittaa seinämäalueelle ennen kuin seinämä oli purettu.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

5.1.1 Laaja turvataso

Laajasta turvatasosta korvataan palo-, räjähdys-, salamanisku- ja myrskyvahinkoja, varkaus-, murto-, ryöstö-, vahingonteko- ja vuotovahinkoja, ilma-alus- ja ympäristövahinkoja sekä rikkoutumisvahinkoja kohtien 5.2.1–5.2.11 ja 5.3–5.4 mukaisessa laajuudessa.

5.2.11 Rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle sen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko.

5.2.12 Muu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuva vahinko

Jos siitä on erikseen sovittu ja tehty merkintä vakuutuskirjaan, korvataan laajasta turvatasosta myös muu kuin kohdissa 5.2.1–5.2.11 mainittu vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

5.4.10 Vähitellen tapahtuva vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, ruotimisesta, maan liikkumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

5.4.15 Sade- ja sulamisvesien aiheuttamat vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä.

5.4.16 Kosteuden ja kondenssiveden aiheuttamat vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.

5.4.5 Rakennusvirhe

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle sen vaurioiduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Tällainen virhe on kyseessä, jos
  • rakennus ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi
  • rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti
  • rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua
  • joka aiheutuu siitä, että kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvien tai puutteellisten vesieristysten takia.

Ratkaisu

Korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että kyseessä on vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma. Jos taas vakuutusyhtiö esittää muutoin korvattavan vahingon aiheutuneen rajoitusehtokohdassa esitetyllä tavalla, tulee vakuutusyhtiön pystyä osoittamaan, että muutoin korvattava rikkoutumisvahinko on aiheutunut maan liikkumisesta, rakennusvirheestä tai sadeveden virtaamisesta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan 17.7.2012 oli satanut 22,4 mm ja koko kuukauden sadekertymä oli 112,5 mm. Kun sateen määrä ylittää 24 tunnin aikana 20 mm, on kyseessä rankkasade. Poikkeuksellisesta sateesta voidaan puhua vasta, kun ilmiö toistuu yhdessä mittauspisteessä keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa eli korkeintaan kolme kertaa vuosisadan aikana. Kymmenessä minuutissa pitäisi tällöin sataa 15 mm.

Asiassa ei ole näytetty, että sade olisi tapahtumaa edeltäneenä aikana ollut epätavallisen voimakas tai että kuorma, jota säiliön vierestä kuljetettiin, olisi ollut epätavallisen raskas, jolloin syyn voitaisiin mahdollisesti katsoa olevan ennalta arvaamaton ja äkillinen.

Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut maan liikkumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka rakennusvirheestä. Vahingon ei ole näytetty aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta eikä ulkoisesta, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Selvitysten perusteella on todennäköistä, että huonokuntoiset rakennelmat ovat sortuneet sadevedestä kostuneen maa-aineksen liikkumisen seurauksena. Kyseessä on rajoitusehdon mukainen maan liikkumisesta aiheutunut vahinko. Suuremman säiliön osalta kysymys on selvitysten mukaan myös rakennusvirheestä johtuvasta vahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA