Haku

VKL 632/12

Tulosta

Asianumero: VKL 632/12 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 15.11.2013

Tuhoutuneen irtaimiston arvo vahinkohetkellä.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan alaikäinen lapsi on yhdessä toisen lapsen aiheuttanut tulipalon ladossa 27.5.2011. Tulipalon seurauksena tuhoutuneesta irtaimistosta on haettu korvausta vahingonaiheuttajan perheen vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 5.1.2012 päivätyllä päätöksellä suorittanut korvausta irtaimistosta yhteensä 10 000 euroa.

Valitus

Vahinkoa kärsinyt irtaimen omaisuuden omistaja on ilmoittanut, että hän ei hyväksy korvauspäätöstä ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiön vahinkotarkastaja on arvioinut omaisuuden arvoksi 7 280 euroa, joka on korotettu 10 000 euroon. Käyvän arvon määrittelyssä on otettu huomioon mm. tavaran ikä ja käytön ja kulutuksen aiheuttama arvon aleneminen. Irtaimen arvon määrittelyssä on otettu huomioon myös se seikka, että omaisuutta on säilytetty noin viiden vuoden ajan eristämättömässä ja näin ollen kosteassa ja kylmässä latorakennuksessa. Vakuutusyhtiön tarkastuspäällikkö katsoo maksetun korvauksen vastaavan käypää arvoa ottaen huomioon erityisesti sen, että kyse on ollut vanhasta tavarasta. Tuhoutuneen irtaimiston omistajan korvausvaatimus on perustunut irtaimiston hankintahintoihin. Irtaimisto on hankittu viimeisen 10 vuoden sisällä.

Matkailuvaunukalusteet ovat noin viisi vuotta vanhoja ja käyttämättömiä. Irtaimiston omistaja oli ostanut osan varusteista erään matkailuvaunuvalmistajan lopettaessa toimintansa. Sama koskee matkailuajoneuvojen kaasukoteloita. Kotelot sopivat Soliderin ja Kafin Finlandia- ja Jubilee-mallien lisäksi 1000-sarjan vaunuihin. Vahinkotarkastaja on selvitellyt vaunukalusteiden ja vaunuosien hintoja. Vahinkotarkastajan saamien tietojen mukaan niillä ei ole juurikaan rahallista arvoa. Kaasukotelot on jätetty pois käytöstä 90-luvulla, ja ne ovat nykyään integroitu vaunuihin. Niillä ei siis ole ollut suurta rahallista arvoa.

Kuulavasaroitu alumiinipelti on materiaalia, jota käytetään matkailuvaunujen ulkoseiniin. Se oli rullatavaraa, ja sitä on ilmoitettu olleen 35 neliömetriä. Neliöhinnaksi oli ilmoitettu 150 euroa/neliö. Vahinkotarkastajan mukaan kyseinen pelti ei sovellu nykyisiin asuntovaunuihin käytettäväksi. Annettu hinta vastaa uusia peltejä, joten pellin käyvän arvon on oltava alhaisempi.

Vahinkoa kärsineen mukaan ravintolaliesi oli käytetty ja hän oli saanut sen jonkin ravintolan remontin yhteydessä. Lasitakka oli jäänyt hänelle, koska kohteeseen toimitettu tilattu takka oli ollut väärä. Tämä oli jäänyt vahingonkärsineelle täydellisenä sisältäen kevytpiipun ja huuvan. Palossa tuhoutui useita aurinkokennovaraajia painesäiliöineen ja putkistoineen. Nämäkin olivat vahingonkärsineen mukaan käyttämättömiä ja noin viisi vuotta vanhoja.

Polttopuu on vahingonkärsineen itsensä tekemää, pääasiassa pyöreää mäntyrankaa, halkaisijaltaan noin 2-5 cm. Vakuutusyhtiön tutkijan mukaan 80 euroa kuutiolta on liiallinen korvaus. Tammiparketin osalta yhtiö on todennut, että parkettia oli säilytetty varastossa noin 3-4 vuoden ajan. Vakuutustutkijan mukaan parketti ei voinut olla enää ensiluokkaista, koska sitä oli säilytetty kylmässä varastossa. Sama koskee varastossa ollutta kipsilevyerää. Sekalainen omaisuus, jonka arvoksi on ilmoitettu 2 500 euroa, pitää sisällään mm. rakennuksilta ylimääräiseksi jäänyttä puutavaraa, tiettyyn kohteeseen sopimattomia ovia ja ikkunoita, nauloja, ruuveja, työkaluja ja muuta, yksilöimätöntä omaisuutta. Vakuutusyhtiö katsoo, että osa tästä omaisuudesta on myös sellaista, joka reagoi kylmäsäilytykseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössä mm. seuraava selvitys:

- korvausvaatimus, jossa on haettu korvausta palaneen varaston ja irtaimen lisäksi palopaikan siivouksesta, jätteiden poiskuljetuksesta ja nurmikkotöistä. Korvausvaatimuksessa edellytetään lisäksi, että palaneet puut on kaadettava ja niistä on tehtävä yhden metrin halkoja;

- lainhuutotodistus ja rasitustodistus;

- valokuvia vahinkopaikalta;

- sovittelutoimistossa tehty sopimus;

- poliisin tutkintailmoitus; sekä

- vakuutusyhtiön luottamuksellinen muistio.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskulut ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.

Vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2010 alkaen) kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Ehtojen kohdan 3.2 mukaan lapsen aiheuttama vahinko korvataan, vaikka hän ei vielä ikänsä puolesta ole korvausvelvollinen Yleisten sopimusehtojen kohdasta 7 poiketen vakuutuksesta korvataan alle 12-vuotiaan lapsen tahallaankin aiheuttama vahinko.

Ratkaisu

Asiassa on kyse siitä, mikä tuhoutuneen irtaimiston arvo on ollut vahinkohetkellä.

Korvauksenhakijalla on voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka korvattavan vahingon suuruudesta. Tässä tapauksessa arvion pohjana on ollut vahingonkärsineen oma arvio omaisuuden arvosta, joka on asiakirjojen mukaan perustunut hankintahintoihin. Vakuutusyhtiö on suorittanut irtaimistosta korvausta yhteensä 10 000 euroa. Korvauksenhakijan laskelman mukaan irtaimiston arvo on yhteensä 30 194, 20 euroa.

Vakuutuslautakunta on selvittänyt korvattavan irtaimiston käypiä hintoja internetistä suurimpien omaisuuserien osalta. Vaunukaluston on kerrottu olevan viisi vuotta vanha. Vaunukalusteiden on korvausvaatimuksessa kerrottu tarkoittavan penkkejä ja ylä- ja alakaapistoja. Käytettyjen kaapistojen ja penkkien pyyntihinnat liikkuvat muutamissa kymmenissä euroissa. Korvauksenhakijan vaatimus on ollut 2730 euroa. Vakuutusyhtiö on arvioinut kalusteiden arvoksi 300 euroa, jota Vakuutuslautakunta pitää riittävänä.

Ravintolalieden korvausvaatimus on 1850 euroa ja yhtiön arvio on 300 euroa. Internetistä löydetyt käytettyjen ravintoliesien pyyntihinnat liikkuvat muutamista sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin. Tässä tapauksessa kyseessä oli käytetty ravintolaliesi, joka oli tullut korvauksenhakijan omistukseen jonkin ravintolan remontin yhteydessä. Vakuutuslautakunta katsoo, että tällöin korvauksen perusteena on pidettävä käytettyjen ravintolaliesien hintoja, joiden hinnat ovat korkeintaan satoja euroja. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 300 euron korvausta riittävänä.

Lasitakan osalta korvausta on vaadittu 2680 euroa, yhtiö on suorittanut korvausta 700 euroa. Lasitakka oli hankittu ilmeisesti uutena, koska asiakirjojen mukaan lasitakka oli jäänyt korvauksenhakijalle, koska kohteeseen toimitettu tilattu takka oli ollut väärä. Lasitakka sisälsi kevytpiipun ja huuvan. Vakuutuslautakunta ei ole löytänyt vakuutusyhtiön suorittamaa korvausta suurempia pyyntihintoja, joten lautakunta pitää suoritettua korvausta riittävänä.

Palossa tuhoutui useita aurinkokennovaraajia, painesäiliöitä ja putkistoja. Aurinkokennoa koskeva korvausvaatimus on 1240 euroa. Nämä olivat vahingonkärsineen mukaan käyttämättömiä ja noin viisi vuotta vanhoja. Aurinkokennojen koosta ei ole esitetty selvitystä. Käytettyjen aurinkopaneelien pyyntihinnat internetissä ovat muutamia satoja euroja. Vakuutuslautakunnan hankkimien tietojen mukaan uusien modernien aurinkojärjestelmien hinnat liikkuvat 3500 eurosta noin 10 000 euroon. Nyt kyseessä oleva aurinkokenno ei vastaa moderneja järjestelmiä, joissa on vähintään viisi paneelia, verkkoinvertterit ja bluetooth-ohjaus. Vakuutuslautakunnan hankkiman selvityksen mukaan uusien kaksi aurinkopaneelia sisältävien järjestelmien hinta on 995 euroa. Järjestelmään kuuluu paneelien lisäksi kolme kappaletta pystyputkia ja yksi vaakaputki. Vakuutuslautakunta katsoo, että viisi vuotta vanhoista järjestelmistä suoritettu korvaus 500 euroa vastaa käypää hintaa.

Alumiinipellin osalta korvausta on haettu 5250 euroa. Internetistä löydettyjen pyyntihintojen perusteella uuden alumiinipellin hintapyynnöt vaihtelevat noin viiden ja seitsemänkymmenen euron välillä. Näin ollen lautakunta pitää 35 neliömetrin alumiinipellistä suoritettua 1000 euron korvausta asianmukaisena, ottaen huomioon myös sen seikan, että vakuutusyhtiö esittämän selvityksen mukaan pelti ei sovellu käytettäväksi nykyisiin asuntoautoihin. Pellin käyttötarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä.

Matkailuvaunun kaasukoteloja koskeva korvausvaatimus on 686 euroa koteloa kohti, yhteensä 3430 euroa. Yhtiö on suorittanut korvausta yhteensä 500 euroa. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan kaasukotelot on jätetty pois käytöstä 90-luvulla, ja ne ovat nykyään integroitu vaunuihin. Vakuutuslautakunnan selvityksen mukaan halvimmatkin käytetyt matkailuvaunut on valmistettu 2000-luvulla, joten kysyntä 90-luvun kaasukoteloille ei liene suuri. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että kaasukotelot olisivat olleet vahingonkärsineen käyttöomaisuutta. Lautakunta toteaa, että ottaen huomioon vanhentuneen tekniikan, on yhtiön suorittamaa 500 euron korvausta pidettävä asianmukaisena.

Polttopuusta, jota on selvitysten mukaan tuhoutunut kahdeksan kuutiota, on vaadittu korvausta 640 euroa. Yhtiö on suorittanut korvausta 280 euroa. Internetistä löydetyt kuutiohinnat vaihtelevat noin 30 eurosta 80 euroon. Vakuutuslautakunta pitää puusta suoritettua korvausta riittävänä.

Tammiparketista on haettu korvausta 39,80 euron neliöhinnan perusteella, tuhoutunutta parkettia oli selvitysten mukaan 70 neliömetriä. Yhtiö on suorittanut korvausta 400 euroa, kun vaatimus oli 2786 euroa. Uuden tammiparketin pyyntihinnat vaihtelevat noin 22 eurosta 69 euroon. Nyt kyseessä olevaa parkettia on säilytetty kylmässä ja kosteassa varastossa kolmesta neljään vuotta. Näin ollen tuhoutuneen parketin arvo ei vastaa uuden parketin pyyntihintoja. Parketin käyttötarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä. Vakuutuslautakunta pitää suoritettua korvausta riittävänä.

Kipsilevyistä on haettu korvausta 620 euroa. Määrästä ei ole esitetty selvitystä, joten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 200 euron korvausta asianmukaisena.

Keskuslämmityspatterista on haettu korvausta 420 euroa. Keskuslämmityspatterista on pyydetty internetkaupassa 250 euroa. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta keskuslämpöpatterista, kupariosista, lämpömatoista, rummuista ja sekalaisesta omaisuudesta yhteensä 1500 euroa. Sekalaisen omaisuuden, josta on haettu korvausta 2500 euroa, arvoon Vakuutuslautakunta ei selvityksen puuttuessa ota kantaa. Vakuutuslautakunta pitää suoritettua korvausta riittävänä.

Antiikkiovien ja kangaspuiden arvoon Vakuutuslautakunta ei ota kantaa, koska niiden käyvästä arvosta ei ole esitetty lainkaan arviota.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa korvausta riittävänä. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros, jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta