Haku

VKL 632/02

Tulosta

Asianumero: VKL 632/02 (2003)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 28.03.2003

Julkisyhteisön vastuu Kiinteistön puhtaanapito Vierailijan liukastuminen vanhainkodin lattialla

Lausunnonpyytäjä (syntynyt 1933) oli 25.11.2001 noin klo 17.30 vierailemassa vakuutuksenottajana olevan kunnan ylläpitämässä vanhainkodissa. Tällöin hän liukastui ja kaatui rakennuksen aulassa potilashuoneen ovella saaden oikean olkapään sijoiltaanmenon ja kiertäjäkalvosimen repeämän. Lausunnonpyytäjän mukaan lattialla oli kosteutta ja se oli tämän vuoksi liukas.

Korvausta aiheutuneesta vahingosta haettiin kunnan vastuuvakuutuksen perusteella. 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö totesi, että asiassa ei ollut näytetty, että vahinko olisi aiheutunut kunnan laiminlyönnin tai huolimattomuuden seurauksena. Käytävän lattialla ei todettu olleen mitään, mikä olisi aiheuttanut lausunnonpyytäjän kaatumisen. Tämän vuoksi vahingon onkin katsottava aiheutuneen ennalta arvaamattomasta tapaturmasta, josta voimassa olevan oikeuden mukaan kukaan ulkopuolinen ei ole vastuussa. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksen perusteella.
 
Lausuntopyyntö               

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiasta. Lausunnonpyytäjä toteaa, että hänen tyttärensä oli vahingon sattuessa hänen mukanaan ja vakuuttaa lattian olleen märkä.
 
Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että lausunnonpyytäjä kaatui vakuutuksenottajana olevan kunnan ylläpitämässä vanhainkodissa ollessaan siellä vierailulla erään potilaan luona. Lausunnonpyytäjän oman selvityksen mukaan hän oli kaatunut, koska lattia oli kosteuden takia liukas. Lausunnonpyytäjän mukana ollut tytär on puhelimitse sekä kirjallisesti kertonut, että käytävä tapahtumahetkellä oli puhdas ja kiiltävä. He olivat yhdessä vahinkoa kärsineen kanssa kävelleet pääkäytävää pitkin ja käytävän loppupäässä potilashuoneen edessä lausunnonpyytäjä oli liukastunut. He olivat tulleet rakennukseen pääsisäänkäynnistä. Matkaa pääsisäänkäynniltä kaatumispaikalle on noin 50 metriä.

Lausunnonpyytäjän tytär on epäillyt kaatumispaikalla olleen vettä tai vastaavaa, johon lausunnonpyytäjä on kaatunut. Samoin hän on epäillyt, että lattialla ollut vesi olisi imeytynyt lausunnonpyytäjän vaatteisiin, koska lattia hänen havaintojensa mukaan tapahtuman jälkeen oli kuiva. Lisäksi lausunnonpyytäjän tytär on kertonut, että lausunnonpyytäjällä oli tapahtumahetkellä jalassaan hyvät jalkineet.
 
Vanhainkodin työntekijä H.T. on toimittanut vakuutusyhtiölle selvi­tyksen vanhainkodin siivousjärjestelyistä. Näiden selvitysten mukaan yleiset tilat ja käytävät kuivapyyhitään päivittäin. Kostea moppaus suoritetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Sen lisäksi päivittäin tarkistetaan mahdolliset vesi- tai muut tahrat lattioilta. Mikäli muutoin lattialla huomataan märkää tai muita tahroja, ne siivotaan välittömästi. Vanhainkodin lattioita ei vahata, eikä vahingon ole väitettykään aiheutuneen vahauksen aiheuttamasta liukkaudesta.
 
Tullessaan sisään vanhainkotiin asiakkaat kulkevat tuulikaapin kautta. Tuulikaapissa on kuramatto, jonka tarkoituksena on estää kuran ja kosteuden sisääntulo. Tämän lisäksi aulassa pääsisäänkäynnin edessä, heti tuulikaapin jälkeen, on toinen kuramatto. Ulko-ovella on pitkävartinen harja ja ritilä, johon voi myös karistaa lumet jaloista. Vanhainkodin lattiamateriaali on tällaisissa laitoksissa yleisesti käytettyä.
 
Vahinkopaikalle tapaturman jälkeen saapuneen K.P:n mukaan paikka, jossa lausunnonpyytäjä kaatui, oli ennen kaatumista puhdas ja kuiva. Autettuaan lausunnonpyytäjän ylös, oli K.P. havainnut lattian olevan märkä. Kyseisenä päivänä ei lattiaa oltu pesty märällä.
 
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää sitä, että vahingonaiheuttajan toimesta tapahtuu virhe tai laiminlyönti ja että tuosta virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuu toiselle vahinko. Kiinteistönomistajan vastuu on nykyisen oikeuskäytännön mukaisesti tuottamusvastuuta, jossa huolenpitovelvollisuus on korostunut. Näin ollen kysymys ei kuitenkaan ole ankarasta vastuusta, vaan vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että toiminnassa on syyllistytty virheelliseen toimintaa tai laiminlyöntiin.
 
Esitetyn selvityksen perusteella ei yksiselitteisesti ole todettavissa, mistä syystä kaatuminen on aiheutunut. Lausunnonpyytäjä on esittänyt, että lattialla olisi ollut vettä, johon hän olisi liukastunut.
 
Tapahtumapäivänä ei lattioita ole pesty kostealla mopilla. Näin ollen tästä ei lattialle ole voinut jäädä liukkautta aiheuttavaa kosteutta. Kyseisenä päivänä ei kukaan asukkaista tai asiakkaista ollut huomauttanut, että lattialla olisi vettä. Myöskään henkilökunta ei ennen kaatumista ollut havainnut lattialla vettä. Mikäli tällaista havaitaan, pyyhitään lattia ko. kohdalta välittömästi.
 
Koska lattioiden materiaali ja kunto sekä puhtaanapito on selvitysten mukaan ollut asianmukaista, ei vakuutuksenottaja näin ollen ole syyllistynyt sellaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin, josta lausunnonpyytäjän liukastuminen olisi aiheutunut.
 
Talviaikaan on kuitenkin mahdollista, että sisääntulijoiden kengissä lattialle kulkeutuu kosteutta. Ottaen huomioon sisääntulon ja kaatumispaikan välisen etäisyyden, ei lattioiden kastuminen ulkoa kulkeutuvan lian ja lumen vuoksi ko. kohdassa ole pidettävä sellaisena ennalta arvattavana olosuhteena, että siihen tulisi erityisesti ja tavanomaisesta huolenpidosta poikkeavasti varautua. Välittömästi sisääntuloaulassa ko. riski on luonnollisesti suurempi, mutta tämä on otettu huomioon laittamalla lattioille kuramattoja. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi selvitetyksi, että lausunnonpyytäjän kaatuminen on johtunut kengissä sisääntulleesta kosteudesta, vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja voi olla korvausvastuussa tällaisestakaan syystä aiheutuneesta liukastumisesta, koska lattian siivous on ollut asianmukaisesti järjestetty ja kosteuden kulkeutuminen ulkoa sisätiloihin on asianmukaisesti pyritty estämään.
 
Edellä olevan perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole vastuussa vahingosta eikä korvauksia näin ollen voida suorittaa vastuuvakuutuksen perusteella.
 
Vakuutuksenottajan vastine
 
Lautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kunnalle tilaisuuden antaa vastineensa asiassa.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Julkisyhteisön toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
 
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kiinteistön omistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua.
 
Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että lausunnonpyytäjä on kaatunut vakuutuksenottajana olevan kunnan ylläpitämässä vanhainkodissa. Lausunnonpyytäjän mukaan kaatuminen johtui siitä, että lattialla oli kosteutta, minkä vuoksi se oli liukas. Vahinkotapahtuman jälkeen lattialla on todettu jonkinlaista kosteutta, mutta epäselväksi on jäänyt, mistä kosteus vahinkopaikalle oli tullut. Siivouksesta vahinkopaikan kosteus ei ole voinut johtua, koska kyseisenä päivänä lattioita ei ollut pyyhitty kostealla mopilla. Lautakunta pitää todennäköisenä, että lattialla todettu kosteus on tullut joko lausunnonpyytäjän omissa jalkineissa tai jonkun muun ulkoa tulleen henkilön jalkineissa. Vakuutuksenottajan toimittaman selvityksen mukaan lattioiden siivous on kuitenkin järjestetty asianmukaisesti ja myös kosteuden kulkeutuminen ulkoa sisätiloihin on riittävästi ja asianmukaisesti pyritty estämään.
 
Koska asiakirjojen perusteella ei voida todeta, että lausunnonpyytäjän kaatuminen olisi johtunut jostain vakuutuksenottajan vastuulle jäävästä laiminlyönnistä, ei vakuutuksenottajan voida katsoa olevan korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta.
 
Edellä olevan vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri ja Rusanen sekä varajäsenet Kivikoski ja
Maso. Sihteerinä toimi Haapasaari.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta