Tapahtumatiedot
Vuonna 2012 valmistuneessa omakotitalossa paloilmoitinjärjestelmä oli 13.1.2015 iltapäivällä tehnyt rakennuksen omistajalle ilmoituksen ja hän oli hälyttänyt palokunnan. Rakennuksessa oli ollut savua, johon hälytysjärjestelmä oli reagoinut. Leivinuunin takana olleen seinän purkamisen jälkeen oli havaittu, että seinärakenteen sisässä olleet kantava pylväs ja 2/4 parrut olivat hiiltyneet osin lähes kokonaan pois. Ilman pelastuslaitoksen purkutoimia kyseinen ns. kytöpalo seinän sisässä olisi laajentunut irtipäässeeksi tuleksi. Koti-irtaimisto on kärsinyt lähinnä savun hajusta.
Vakuutusyhtiö on 21.1.2015 ilmoittanut, että se maksaa irtaimistosta 1.500 euron ennakkokorvauksen, josta on vähennetty 260 euron omavastuuosuus. Vakuutusyhtiö on 15.6.2015 maksanut irtaimistosta 40.000 euron ennakkokorvauksen.
Vakuutusyhtiö on 11.11.2015 ja 24.11.2015 tekemissään korvauspäätöksissä todennut, että vahinkoluettelon mukaan irtaimiston jälleenhankinta-arvo on ollut 86.689,70 euroa. Pilalle menneen omaisuuden arvo on vakuutusyhtiön mielestä ollut 22.213,20 euroa, mikä vakuutuksesta tulee korvattavaksi. Pesulassa pestyjen tekstiilien ja vaatteiden arvoksi on arvioitu 39.632,50 euroa. Näitä ei ole korvattu, koska tekstiileissä ja vaatteissa ei niitä pesun jälkeen pakattaessa ole havaittu savun hajua ja tuotteet olivat olleet pesulan ilmoituksen mukaan moitteettomassa kunnossa. Vakuutusyhtiö ei ole korvannut myöskään yhteensä 24.844 euron (9.591 + 15.253) arvoista omaisuutta, joka olisi ollut puhdistettavissa tai jolle olisi riittänyt savunhajun poisto.
24.11.2015 päivätyssä korvauspäätöksessä olevan korvauslaskelman mukaan korvattava irtaimistovahinko on 22.213,20 euroa. Korjaustyön sähkönkulutuksesta, vakuutuksenottajien omasta työstä sekä muuttoon liittyvistä töistä ja muuttoajoista korvataan yhteensä 3.380,12 euroa. Omavastuu huomioon ottaen korvattava osuus on 25.333,32 euroa. Ennakkokorvausta on maksettu 41.240 euroa. Vakuutusyhtiö on myös korvannut rakennuksen korjausajalta lisääntyneestä sähköstä 520 euroa sekä vakuutuksenottajien omasta työstä 1.500 euroa sekä muuttoon liittyvästä työstä sekä muuttoajoista 1.360,12 euroa. Ennakkokorvauksena maksetun määrän 41.500 euron ja korvattavan määrän 25.333,32 euron erotusta 16.166,68 euroa vakuutusyhtiö vaatii ns. perusteettomana etuna palautettavaksi.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottajat ovat tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. He katsovat, että kaikki irtain omaisuus on vahingoittunut niin, että se ei ole ollut puhdistusyrityksistä huolimatta käyttökelpoista. He haluavat, että vakuutusyhtiö korvaa irtaimiston koko arvon. Poistolistat on tehty vahinkotarkastajan ohjeiden mukaan ja niissä on listattu irtain omaisuus, joka on mennyt kaatopaikalle tapahtuman vuoksi.
Vakuutuksenottajien valtuuttama asiamies on katsonut, että asiassa on riidatonta se, että yritys A on toiminut korvausta vastaan vakuutusyhtiön lukuun ja että vakuutusyhtiön valtuuttama tarkastaja on ohjeistanut yrityksen A toimimaan tietyllä tavalla. Riitaa on siitä, onko A toiminut ohjeiden mukaisesti vai niiden vastaisesti. Vakuutuksenottajien käsityksen mukaan yritys A on toiminut annettujen ohjeiden mukaisesti.
Asiamiehen laatiman lausunnonpyytäjien kommenttikirjelmän mukaan kaikki rakennuksessa ollut irtaimisto on hankittu vuonna 2012 ja sen jälkeen uutena. Irtaimistosta mitään ei ole hävitetty eikä myöskään ole voitu edes hävittää heidän kehotuksestaan saati käskystä. He eivät ole kieltäytyneet vastaanottamasta puhdistettua savuhajutonta käyttökelpoista omaisuutta. Pesulassa puhdistetuissa tekstiileissä ja vaatteissa oli ollut savun hajua pesun jälkeenkin.
Vakuutuksenottajat ovat vaatineet vakuutusyhtiöltä korvausta omasta työstä 400 tunnilta yhteensä 4.000 euroa. Lisääntyneestä sähkönkulutuksesta korjausajalta on vaadittu korvausta 11.774,81 kilowattitunnilta (á 0,13 €), josta on korvattu 4.000 kilowattituntia. Korvaamatta on 1.101,73 euroa
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että yritys A on toiminut vakuutusyhtiön toimeksiannosta, ja että yritys A on hävittänyt asiakkaiden irtaimiston. Merkityksellistä ei kuitenkaan ole se, kuka irtaimiston on hävittänyt. Asiassa on keskeistä se, onko hävitetty irtaimisto ollut pilalla vai ei, ja kenen käskystä irtaimisto on hävitetty. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan irtaimisto on hävitetty asiakkaiden kehotuksesta. Koko hävitetty irtaimisto ei ole ollut pilalla, eikä kaikkea hävitettyä irtaimistoa ole sen vuoksi korvattu.
Vakuutusyhtiö kertoo, että ennakkokorvauksen maksamisen jälkeen on ilmennyt ristiriitoja vahingoittuneen omaisuuden määrästä ja siitä, oliko koko irtain omaisuus pilalla. Poistolistoille on nimenomaan kirjattu omaisuus, jonka lausunnonpyytäjä on määrännyt hävitettäväksi. Listat eivät ole listauksia vain pilalla olleesta irtaimistosta. Yrityksen A edustajan listoille tekemät kuittaukset eivät vakuutusyhtiön mielestä tarkoita sitä, että yritys A olisi todennut omaisuuden pilaantuneeksi.
Vakuutusyhtiö vaatii, että vakuutuksenottajat velvoitetaan maksamaan vakuutusyhtiölle takaisin 16.166,68 euroa perusteettomana etuna. Toissijaisesti vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajille maksettu 41.240 euron irtaimistokorvaus on riittävä vahingoittuneen irtaimiston osalta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- Pelastuslaitoksen onnettomuusseloste 13.1.2015 tapahtuneesta rakennuspalosta
- Päivystävän palomestarin 8.4.2015 antama lausunto sammutustoiminnasta aiheutuneista vaurioista.
- Yritys A:n 16.1.2015 laatima tarkastusraportti 14.1.2015 vahingoittuneessa rakennuksessa tehdystä vahinkokartoituksesta.
- vakuutuksenottajien, vakuutusyhtiön ja yritys A:n sähköpostikirjeenvaihtoa liitteineen
- tekstiilien ja vaatteiden pesun suorittaneen pesulan edustajan viestejä ja listaus pestystä irtaimistosta
- vakuutuksenottajien laatimat työtuntilistat
- irtaimiston poistoluetteloja 5 nippua, joissa on yhteensä 37 sivua. Niistä näkyvät muun muassa merkinnät: ”Tekstiilit haisi pääosin savulle pesun jälkeenkin. Osa tekstiileistä oli kutistunut pesussa” ja ”Merkatut laitteet käytetty huollossa puhdistuksessa. Ei kelvannut asiakkaalle. Itse en osaa arvioida laitteiden kuntoa.” sekä”(yrityksen A) edustajana kuittaan koko nipun” ja ”kuittaan koko 3. nivaskan läpi käydyksi (yrityksen A) puolesta”.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko kaikki hävitetty irtaimisto ollut pilalla vai ei, kenen käskystä irtaimistoa on hävitetty ja mikä on aiheutuneen vahingon määrä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehtojen mukaan (4. Vakuutusturvan sisältö, 4.1 laaja turvataso) vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
Vakuutusehtojen kohdan 4.4.3 (Muut korvattavat kustannukset, tilapäinen asuminen) mukaan koti-irtaimiston vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset, ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavat kustannukset, joita vakuutetulle aiheutuu vakinaiseen asuntoon kohdistuneen tämän sopimuksen perusteella korvattavasta vahingosta, jonka vuoksi vakuutettu joutuu tilapäisesti muuttamaan vakinaisesta asunnosta muualle.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajankin ilmoituksen mukaan ensisijaisesti pyrkimyksenä on ollut yrittää puhdistaa omaisuus ja saattaa se entiseen kuntoonsa. Asiakkaat ovat ilmoittaneet ottaneensa vastaan esimerkiksi puhdistettuja astioita ja lasitavaraa, koska niissä ei ollut savunhajua.
Asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiön puolesta toiminut vahinkotarkastaja on antanut yrityksen A työnjohtajalle ohjeet, että he käyvät yhdessä asiakkaan kanssa irtaimiston läpi ja jos ne puhdistuksen jälkeen ovat käyttökelvottomia, yritys A hoitaa hävityksen. Tarkastaja on vielä pyytänyt asiakasta valokuvaamaan koko irtaimiston ja laittamaan luetteloon hankintahinnan.
Yritys A on toimittanut asiakkaalle tyhjät poistoluettelot täytettäviksi.
Vakuutusyhtiö on saanut poistoluettelot asiakkaalta 23.2.2015. Asiakirjoissa on ristiriitaista tietoa siitä, kuka on tehnyt merkinnät poistoluetteloon. Yrityksen A edustaja on lähes 3 kuukautta irtaimiston hävittämisen jälkeen merkinnyt listoihin arvioita omaisuuden puhdistettavuudesta. Yrityksen A mukaan osa irtaimistosta olisi ollut puhdistettavissa tai vähintäänkin puhdistamiskokeilun arvioinen.
Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että kaikki huonekalut olivat haisseet eikä niistä saatu hajua pois. Yritys A on todentanut huonekalujen olevan käyttökelvottomia. Yritys A oli hävittänyt kaikki huonekalut.
Ratkaisu
Menettely Vakuutuslautakunnassa on kirjallista, ellei lautakunta erityisestä syystä päätä kuulla asianosaisia tai muita tahoja suullisesti. Tässä asiassa on kyse tosiasiallista tapahtumankulkua koskevasta erimielisyydestä, eikä Vakuutuslautakunta voi kuulla todistajia. Vakuutuslautakunta on päättänyt käsitellä asian käytettävissä olevan selvityksen perusteella, koska lautakunta katsoo, ettei todistajien kuulustelulla olisi saatavissa selvitystä asiaan.
Koska irtaimisto on hävitetty, sen kuntoa ja puhdistamismahdollisuutta ei voida tarkoin selvittää. Vakuutuslautakunta toteaa, että puhdistuskelvottoman irtaimen ja koko vahingon määrä tulee tässä tapauksessa arvioida.
Vakuutuslautakunta katsoo asiassa olevan riidatonta, että huonekalut olivat pilaantuneet käyttökelvottomiksi. Lautakunta pitää uskottavana sitä, että muutakin irtaimistoa on joko pilaantunut puhdistuskelvottomaksi tai että sen puhdistus on epäonnistunut. Toisaalta on todennäköistä, että ainakin lasiesineiden ja astioiden kaltainen ei-huokoinen irtaimisto olisi ollut puhdistettavissa asianmukaisesti.
Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneen vahingon määrästä. Asiakirjojen mukaan asiakkaat ovat eri vaiheissa antaneet ristiriitaisia tietoja siitä, onko koko irtain omaisuus ollut kokonaan pilalla vai oliko siitä otettu osa takaisin. Lisäksi asiakirjoissa on ristiriitaisia tietoja muun muassa irtaimen omaisuuden iästä. Asiakirjoista ilmenee, että pesulan antaman selvityksen mukaan tekstiilien ja vaatteiden puhdistus oli onnistunut.
Niin kutsuttujen poistolistojen osalta on jäänyt epäselväksi, oliko yritys A pitänyt irtainta omaisuutta pilaantuneena vai ei. Vakuutuslautakunta on ottanut huomioon sen, että listoihin merkityt arvioinnit on tehty lähes 3 kuukautta irtaimistojen hävittämisen jälkeen.
Vakuutusyhtiö on maksanut 40.000 euron suuruisen toisen ennakkokorvauserän saatuaan poistolistat. Korvausta on maksettu omavastuu huomioon ottaen yhteensä 41.240 euroa, mihin on sisältänyt 3.380,12 euron korvaus lisääntyneestä sähkön kulutuksesta ja asiakkaiden omasta työstä sekä muuttoon liittyvästä työstä ja muuttoajoista. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että vahinko olisi ollut suurempi kuin mitä siitä on korvattu.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausten maksamista irtaimiston tai liitännäisvaatimusten osalta. Vakuutuslautakunta ei myöskään suosita maksetun ennakkokorvauksen takaisinperintää.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa