Tapahtumatiedot

Omakotitalon vuodelta 1969 ollut viemärilinja tukkeutui 18.8.2012 piha-alueella, minkä seurauksena viemärivettä nousi lattiakaivon kautta kellarin lattialle. Vakuutuksenottaja haki korvauksia vuotovahingosta kotivakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö teki vahingonkorvaussopimusehdotuksen, jossa todetaan, että kellaritilassa oli vahinkohetkellä meneillään tilojen peruskorjaus, minkä johdosta lattiapinnoite oli poistettu ja pintabetonilaattaan oli piikattu lattialämmitysputkistolle asennusurat. Ehdotuksessa todettiin, että kellarikerroksen rakenteisiin kohdistui ulkopuolista kosteusrasitusta perusmuurin vedeneristyksen ja salaojituksen ikääntymisen seurauksena, minkä vuoksi rakenteiden normaali kosteustila oli tavanomaista korkeampi. Lisäksi rakennuksessa oli tapahtunut vuonna 2009 kaksi erillistä vuotovahinkoa, joiden osalta oli maksettu kertakorvaus. Noita korjaustöitä ei ollut tehty eikä korvausta näistä vahingoista voitu suorittaa uudestaan. Vakuutusyhtiö vähensi näiden korjausten osuuden korjaussopimusehdotuksesta. Vakuutusyhtiö ehdotti ensiksi kertakorvaussopimusmääräksi 3 500 euroa, josta tulisi vähentää 2 000 euron omavastuu. Kertakorvausmääräksi olisi jäänyt 1 500 euroa. Koska asiakas ei suostunut tähän, korvausmäärää tarkistettiin ja laskennalliseksi korvausmääräksi saatiin 4 140 euroa ja tästä vähennettäisiin 2 000 euron omavastuu. Vakuutusyhtiö totesi vielä, että pohjalaatan purkaminen, kapillaarikatkojen rakentaminen, laatan eristäminen ja uudelleenbetonointi olivat perusparannustöitä, joita ei voitu korvata vakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiö teki 29.10.2012 korvauspäätöksen, jonka mukaan kertakorvauksen suuruus oli 5 000 euroa ja tästä vähennettiin 2 000 omavastuu, joten vahingosta korvattiin 3 000 euroa.

Valitus

Vakuutuksenottajan vaatimuksena vahingosta on 22 500 euroa, josta sai vähentää maksettu 5 000 euroa, joten vaatimukseksi jäi vielä 17 500 euroa. Kertakorvausmäärä 5 000 euroa sisälsi myös vahingoittuneen irtaimiston, jonka määrä on irtaimistoluettelon mukaan 9 640 euroa. Nyt vahingoittui yli kolme kertaa suurempi tila kuin vuonna 2009. Tuolloin vakuutusyhtiö korvasi erikseen kuivauskulut, koneet, sähkön sekä jätteenkuljetuksen kaikkine maksuineen. Jätemaksu oli huomattava, koska joukossa oli ongelmajätteeksi luokiteltua betonia 5 kuutiota, painoltaan noin 6 000 kg. Uuden lattian valaminen maksoi 1 334,55 euroa. Myöskään vesiputkea ei arvioitu, vaikka sekin vaihdettiin. Korvausmäärä on liian alhainen huomioiden korjausten määrään.

Vakuutusyhtiön vastine

Kellarissa on suoritettu korjaustoimenpiteitä paljon laajemmin kuin, mitä kyseessä olevan vahingon johdosta on ollut tarpeellista tehdä. Vakuutuksesta korvataan suoranaisena esinevahinkona vain ne kustannukset, jotka johtuvat lattiakaivon tulvimisesta. Toimenpiteet maakosteuden vaikutusten eliminoimiseksi ja kellaritilan muut perusparannustyöt eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Viemäriputken uusimiskulut eivät myöskään ole korvattavia.

Rakennuksessa on tapahtunut vuonna 2009 kaksi erillistä vuotovahinkoa, joissa vaurioitui osittain samoja kellaritiloja kuin nyt kyseessä olevassa vahingossa. Muista vahingoista sovittiin kertakorvaukset kellarikerroksen askartelutilan (22 m2) ja varastohuoneen (4 m2) korjaustöistä. Korjauksia ei ollut tehty ennen vahinkoa, joten korvauksia ei tältä osin voida maksaa uudelleen.

Pohjalaatan purku ei kuulu korvauksen piiriin, koska pohjalaatalle ei aiheutunut viemärivuodosta mitään suoranaista esinevahinkoa. Nyt on purettu koko kellarin lattian pinta- ja pohjalaatta pois. Kellarin lattiassa ei ole ollut lämpöeristyksiä ja lattialämmityksen asennustyön takia korjauksia on tehty laajemmin. Kosteuskartoitusraportissa on todettu vain pintabetonilaatan purkutarve, johon oli ennen vahinkoa jyrsitty lattialämmitysputkille asennusurat. Vahingosta riippumattomista tekijöistä johtuen on poispuretun pohjalaatan purkamisesta aiheutunut huomattavan paljon työtunteja sekä purkujätteen poistosta jätteenkuljetusmaksuja.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt tuntierittelyjä ja selvityksiä vahingon korjauskustannuksista, mutta niitä ei vakuutusyhtiölle ole toimitettu. Myöskään vahinkoon liittyviä korjauslaskuja ei ole toimitettu vakuutusyhtiölle eikä vakuutusyhtiöllä ole tiedossa, onko korjausrakentaminen toteutettu omatoimisena työnä vai osittain urakoitsijatyönä.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen Bace-laskentaohjelmalla laskettua korvausta vahingon korjauskulujen korvaamisesta omatoimisena työnä on pidettävä määrältään riittävänä. Laskemaohjelmalla laskettu vahingon määrä on ollut 4 140 euroa ja yhtiö on suorittanut korvausta 5 000 euroa.

Irtaimiston osalta on todettu, etteivät vakuutusyhtiön edustajat ole havainneet irtaimistossa lattiakaivon tulvimisesta aiheutuvia vaurioita. Irtaimistoa säilytettiin varastotilan lattialla eikä siellä ollut lattiakaivossa tulvinutta vettä, koska lattia oli tältä osin korkeammalla kuin muissa huonetiloissa. Lisäksi Amiga-tietokone oli niin vanha, ettei siitä jäänyt enää korvattavaa. IBM-tietokone oli hankittu yrityskäyttöön eikä se ollut vakuutettuna kotivakuutuksessa. Vakuutettuna olivat vain työvälineet, joita käytettiin harjoitettaessa ansiotoimintaa yksityishenkilönä ja yksityisellä toiminimellä yksinomaan vakuutuspaikassa tai vakuutuspaikasta käsin.

Vakuutusyhtiö katsoo suorittaneensa riittävän korvauksen suoranaisesta esinevahingosta sekä kiinteistö- että irtaimistovahinkojen osalta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytössä on ollut mm. rakennuksen kuivaustekniikkayrityksen tarkastusraportti. Vahinkopaikalla on käyty 20.8.2012.

”Havainnot ja vahingonkuvaus koosteesta” –kohdan mukaan kellarikerroksen lattian alla oleva viemäriputki oli rikki. Putkesta / lattiakaivosta oli tullut kosteutta kellaritilojen lattiapinnoille. Putkisto oli kuvattu putkiliikkeen toimesta, putkisto oli huonokuntoinen ja putkistossa oli havaittu halkeamia ja puunjuuria. Vettä oli tullut kellarikerroksen pääosin vanhan lämmönjakohuoneen lattiakaivon läheisyyteen pinnoittamattomalle lattialle. Kellaritiloissa oli asukkaan mukaan tarkoitus tehdä saneeraustöitä. Kellaritiloissa oli pinnoittamattomat lattiapinnat. Lattiassa oli tasausvalu, johon oli jyrsitty lattialämmitysputkille uria.

”Toimenpiteet” –kohdan mukaan suositeltiin viemäriputkistojen uusimista kellarikerroksessa kokonaisuudessaan. Kellarikerroksen lattian pintalaatan / tasausvalun poisto. Ulkoseinien alaosien avaus noin 50 cm:n korkeuteen ja seinän eristeiden poisto. Kellaritilan pintakuivaus ja desinfiointi. Lattiarakenteesta johtuen maakosteuden / ulkopuolisen kosteusrasituksen vaikutus rakenteisiin oli todennäköinen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 2.1.1 mukaan kodin ja vapaa-ajan asunnon irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden yksityiskäyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä.

Irtaimistovakuutuksessa on vakuutettuna myös:

- Ansiotyövälineet enintään 4 000 euroon asti. Ansiotyövälineellä tarkoitetaan vakuutetun omistamia työvälineitä, joita käytetään harjoitettaessa ansiotoimintaa yksityishenkilönä tai yksityisellä toiminimellä yksinomaan vakuutuspaikassa tai vakuutuspaikasta käsin.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Ratkaisu

Kellarin rakenteiden vauriot

Omakotitalon kellaritiloissa on havaittu vuotovahinko 18.8.2012. Vahingon on kartoittanut kuivaustekninen yritys 20.8.2012. Asiakirjojen mukaan samassa tilassa on ollut kaksi vuotovahinkoa vuonna 2009. Noista vahingoista on maksettu korjaustöiden osalta kertakorvaus. Korjauksia ei ollut tehty ennen 18.8.2012 havaittua uutta vuotovahinkoa. Kellariin oltiin tekemässä vahinkoajankohtana alapohjan peruskorjausta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan 28.8.2012 tekemien havaintojen mukaan kellarin pintabetonilaatta oli osittain irronnut pohjabetonilaatasta. Pohjabetonilaatan alla ei ollut lämmöneristystä eikä kapillaarikatkoa maakosteuden nousun estämiseksi. Asukas oli poistanut kellarin lattialaminaatit maakosteuden nousemisen vuoksi. 18.8.2012 viemärivuodosta riippumattomat kellarin alapohjan vanhat kosteusvahingot eivät ole korvattavia nyt kyseessä olevan vahingon korjauskuluina.

Vakuutusyhtiö on arvioinut vahingot laskemalla ja siten, että työ tehdään omana työnä. Laskelma on perustunut kuivatusteknisen yrityksen ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan havaintoihin. Kun kellarissa on ollut vanhoja vuotovahinkoja vuonna 2009 ja kun talon rakenteissa on ollut teknisistä syistä aiheutunutta kosteusvahinkoa, tulee nyt aiheutuneen vuotovahingon määrä arvioida laskennallisesti. Vakuutuksenottaja ei ole osoittanut selvitystä vahinkokuluista tai siitä, mitä tässä vahingossa aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen on maksanut, vaikka vakuutusyhtiö on pyytänyt vakuutuksenottajalta tästä asiasta selvitystä.

Vakuutuslautakunta katsoo kaiken saamansa selvityksen perusteella, että vakuutusyhtiö on arvioinut kellarin rakenteiden vahingon määrän 18.8.2012 sattuneen vuotovahingon osalta asianmukaisesti.

Irtaimistovahinko

Vahingoittuneen irtaimiston osalta asiakas on esittänyt irtaimistoluettelot ja arvioinut irtaimiston ikää ja arvoa. Mitään kuitteja tai muutakaan selvitystä irtaimistosta ei ole esitetty eikä sitä, miten esineet ovat vahingoittuneet. Irtaimiston arvo on määritelty korkeaksi. Lisäksi osa irtaimistoa on ollut vakuutetun yrityksen omistamaa.

Kun vuotovahingon kiinteistön rakenteiden korvausmääräksi oli arvioitu 4 140 euroa ja kun vakuutusyhtiö on korvannut kertakorvauksena vuotovahingosta 5 000 euroa, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on arvioinut myös irtaimistovahingon määrän asianmukaisesti.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA