Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja törmäsi myöhään illalla 24.8.2012 henkilöautollaan mäyrään. Tarkastettuaan auton päällisin puolin, hän jatkoi matkaa. Noin 25–30 kilometriä myöhemmin moottorista alkoi kuulua ylimääräisiä ääniä ja auton kulku hidastui, jolloin vakuutuksenottaja pysähtyi. Auto kuljetettiin korjaamolle, jossa siitä vaihdettiin mm. jäähdyttäjä, puskuri ja maskeja. Vakuutusyhtiö korvasi nämä hinaus- ja korjauskulut.

Vakuutuksenottaja teki 22.10.2012 toisen vahinkoilmoituksen, jonka mukaan paisuntasäiliöön tuli nesteen mukana ilmakuplia, paisuntasäiliöön jää painetta moottorin jäähtymisen jälkeenkin ja yön yli seisottamisen jälkeen jokin sylinteri on aluksi toimimaton 5 — 10 sekunnin ajan. Vahingon syyksi paikannettiin jäähdyttäjän rikkoutumisesta johtunut moottorin jäähdytysjärjestelmän vaurioituminen, joka on puolestaan johtanut moottorin vaurioitumiseen. Vakuutusyhtiö katsoi moottorin vaurioitumisen olevan törmäyksen välillinen seuraus, eikä korvannut vahinkoa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa autolle syntyneen vahingon kokonaan. Vakuutuksenottaja katsoo, että moottori on vaurioitunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti törmäyksessä mäyrään.

Yhtiö on korvannut jäähdytysjärjestelmään kuuluneen jäähdyttäjän tuulettimineen eli myöntänyt sen rikkoontumisen johtuneen mäyrään törmäämisestä. Yhtiön tulee myös kyetä varmuudella osoittamaan, että moottorin vika on syntynyt yksinomaan siitä, että autoa ajettiin törmäyksen jälkeen. Yhtiön olisi siis osoitettava, että jäähdytysjärjestelmän rikkoontuminen ei aiheuttanut moottorin vaurioitumista.

Vakuutuksenottaja katsoo myös, ettei hänen voida katsoa myötävaikuttaneen moottorin vaurion syntyyn. On selvää, että jäähdytysjärjestelmän osittainenkin rikkoontuminen aiheuttaa autoa normaalilla tavalla käytettäessä eli ajettaessa moottorin vaurioitumisen. Törmäyksen jälkeen ei ollut mitään syytä epäillä, että törmäyksessä olisi aiheutunut pintavaurioiden lisäksi myös jäähdytysjärjestelmän ja sitä myöten moottorin jäähdytyssysteemin vaurioituminen, joka puolestaan johti moottorin vaurioitumiseen. Jäähdytysnesteiden valumista tielle ei myöskään ole voinut mitenkään havaita, ennen kuin auton merkkivalo on syttynyt ja auto on tarvinnut pysäyttää moottorin äänen muuttuessa erilaiseksi. Lisäksi vakuutuksenottaja pysäytti auton heti havaittuaan sen olevan epäkunnossa. Korjauksen jälkeen autolla ajettiin vain satunnaisesti lyhyitä matkoja, jolloin moottorin ongelmat havaittiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se ole velvollinen korvaamaan moottorin vaurioitumista vakuutuksesta. Yhtiö toteaa, että osittainkin rikkinäisellä jäähdytysjärjestelmällä ajaminen johtaa väistämättä moottorin vaurioitumiseen. Vakuutuksenottajan toisessa vahinkoilmoituksessaan ilmoittamat auton ongelmat ovat yhtiön teknisen asiantuntijan mukaan nimenomaan jäähdytysjärjestelmän rikkoutumisesta aiheutuneen kansivaurion oireita.

Tapauksessa on riidatonta, että ajoneuvon jäähdytysjärjestelmä rikkoutui törmäyksessä mäyrään. Vakuutuksenottajan kertoman mukaan autolla jatkettiin ajoa 25–30 kilometriä törmäyksen jälkeen ja lisäksi ensimmäisen korjauksen jälkeen vielä satunnaisia, lyhyempiä matkoja. Yhtiö pitää selvitettynä, että juuri ajaminen rikkinäisellä jäähdytysjärjestelmällä on johtanut moottorin vaurioitumiseen. Rajoitusehtojen mukaisesti vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvon moottorille ja sen lisälaitteille, vaihteistolle, voimansiirtolaitteistolle tai jäähdytysjärjestelmälle puutteellisesta öljyn tai jäähdytysnesteen kierrosta.

Yhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan ainoastaan törmäyksen välittömät esinevahingot. Itse törmäyksessä ei ole tapahtunut mitään, mikä olisi välittömästi johtanut moottorin vaurioitumiseen. Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Näin ollen vakuutuksenottajan tulisi osoittaa törmäyksen ja syntyneen vahingon välitön syy-yhteys, jotta moottorin vaurioituminen voitaisiin korvata.

Yhtiö olettaa, ettei vakuutuksenottaja ole korjaamolla maininnut ajaneensa autolla törmäyksen jälkeen. Näin ollen korjaamolla on oletettu vakuutuksenottajan lopettaneen ajamisen heti törmäyksen jälkeen. Tällöin moottorivauriota ei olisi syntynyt, eikä laajempaa vauriota osattu epäillä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa arvioidaan, voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvaamasta moottorivauriota vedoten rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu moottorille puutteellisesta jäähdytysnesteen kierrosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko sovitun mukaisesti, ellei vakuutuskirjassa ole muuta mainittu.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.10 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvon moottorille ja sen lisälaitteille, vaihteistolle, voimansiirtolaitteistolle tai jäähdytysjärjestelmälle puutteellisesta öljyn tai jäähdytysnesteen kierrosta.

Asian arviointi

Törmäyksen jälkeen vakuutuksenottaja on käynnistänyt auton ja se on kulkenut lähes 30 kilometriä normaalisti. Lautakunta pitää tämän perusteella ilmeisenä, että moottorivaurio ei ole välittömästi johtunut törmäyksestä mäyrään, vaan se on seurausta siitä, että jäähdytysneste on ajettaessa törmäyksen jälkeen valunut ulos. Moottorivaurio ei siten ole välittömästi törmäyksen yhteydessä syntynyttä esinevahinkoa.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneesti tulkinnut jäähdytysnesteen puutteellista kiertoa koskevaa rajoitusehtoa siten, että se rajoittaa vakuutusyhtiön korvausvastuuta niissäkin tilanteissa, jolloin puutteellisen kierron syynä on ollut muuten ehtojen mukaan korvattava vahinko. Näin ollen sillä, olisiko vakuutuksenottajan tullut havaita jäähdytysnesteen valuminen vahingon jälkeen, ei ole merkitystä moottorivaurion korvattavuuteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Näin ollen lautakunta ei suosita muutosta korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
sihteeri Järvelä

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori