Vakuutusyhtiö oli myöntänyt HT Oy:lle oikeusturvaedun 1.7.1999 päivätyllä kirjeellä, joka oli lähetetty tiedoksi E.K:lle. Kirjeessä todettiin korvauksesta vähennettävän maksuhetkellä mahdollisesti avoinna olevat erääntyneet vakuutusmaksut. Vahvistetun sovinnon jälkeen E.K. lähetti 4.3.2002 vakuutusyhtiölle 14.873,72 euron suuruisen asianajolaskun.

 

Korvauspäätöksellään 17.4.2002 vakuutusyhtiö ilmoitti HT Oy:lle suorittaneensa asiamiehen laskun. Korvauksesta oli kuitattu avoinna olleita erääntyneitä vakuutusmaksuja 3.937,70 euron määrästä. Vakuutusyhtiö ilmoitti luotonvalvontaosastonsa toimittavan HT Oy:lle tarkemman selvityksen siitä, mihin kuitatut rahat oli käytetty. Tietosuojasäännösten vuoksi vakuutusyhtiö ei ollut voinut toimittaa kopiota korvauspäätöksestä asiamiehelle ja näin ollen vakuutusyhtiö pyysi HT Oy:tä selvittämään päätöksen sisällön hänelle.

 

Kirjeellään 17.4.2002 asiamiehelle vakuutusyhtiö kertoi suorittaneensa hänen laskunsa. Tietosuojasäännösten vuoksi vakuutusyhtiö pyysi asiamiestä kääntymään päämiehensä puoleen päätöksen tarkemman sisällön selvittämiseksi.

 

Faksilähetteellään 25.4.2002 asiamies E.K. toteaa vakuutusyhtiön omaksuman käsityksen tietosuojelusäännösten sisällöstä oikeusturvavakuutusta koskevassa otsikkokirjeessä olevan ainutkertainen. Kaikki muut oikeusturvavakuutuksia myöntävät suomalaiset vakuutusyhtiöt antavat poikkeuksetta ratkaisustaan tiedon myös vakuutetun asiamiehelle postittamalla tälle ilman eri pyyntöä jäljennöksen ratkaisusta samanaikaisesti, kun antavat tiedon vakuutetulle. Tämän pitäisi olla jo asiamiehen oikeusturvanäkökohtien vuoksi itsestään selvää. Tässä tapauksessa asiamies on vielä hoitanut korvaushakemuksen sen yhteydessä esitetyn vakuutetun yleisvaltakirjan nojalla.

 

Kirjeellään 18.3.2003 asiamies E.K. kertaa tapahtuneen laskutusmenettelyn. Hän toteaa, että HT Oy:n toiminta on toistaiseksi lopetettu. HJK Oy ei ole maksanut Helsingin käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon mukaisia korvauksia. HT Oy:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen on jättänyt asiamiehen saatavasta maksamatta olevan osan suorittamatta. Hän ei ole myöskään millään tavoin selvittänyt syntynyttä tilannetta.

 

Korvauspäätöksen mukaan asiamiehen, jonka korvauksen maksaja on myönnetyn oikeusturvaedun mukaisesti hyväksynyt edun-, siirron- ja maksunsaajaksi koko maksettavan korvauksen osalta, olisi kuitenkin maksun saadakseen ryhdyttävä omalla kustannuksellaan oikeudellisiin toimenpiteisiin vakuutuksenottajaa vastaan osasta korvauksia eli vakuutuksenantajan maksusuorituksen yhteydessä kuittaamista korvauksista, jotka ovat itse asiassa vakuutuksenottajan laiminlyömiä, erääntyneitä vakuutusmaksuja. Mikäli vakuutuksenantaja haluaa säilyttää oikeutensa kuittaukseen oikeusturvaedun myöntämisvaiheessa maksamatta olevien vakuutusmaksujen osalta, maksamatta oleva määrä on vähennettävä korvausten enimmäissummasta siinä yhteydessä, kun oikeusturvaedun antamisesta ilmoitetaan tai vakuutuksenantajan on ilmoitettava siitä samassa yhteydessä erikseen oikeusturvailmoituksessa mainitulle asiamiehelle/maksunsaajalle, koska tämän saatavista ja intressistä oikeusturvaedussa on myös kysymys.

 

Mikäli oikeusturvaedun tarkoittaman asian ollessa vireillä vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusmaksuja on jäänyt maksamatta, sen tulee välittömästi ilmoittaa siitä asiamiehelle, jotta tämä voi harkita jatkaako hän tehtävässään. Menettely, että maksamatta jätetyt vakuutusmaksut kuitataan asiamiehelle maksettavasta korvauksesta vasta lopullisen suorituksen yhteydessä on virheellinen ja sellaisenaan kohtuuton.

 

Asiamies pyytää suorittamatta olevan määrän maksamista viipymättä korkoineen. Lisäksi hän pyytää jäljennöstä HT Oy:n erääntyneitä vakuutusmaksuja koskevasta korvauspäätöksestä mahdollisia oikeudellisia toimenpiteitä varten.

 

Kirjeellään 15.4.2003 asiamiehelle vakuutusyhtiö toteaa, että oikeusturvaedun myöntämisen yhteydessä 1.7.1999 hänelle on ilmoitettu, että korvauksesta vähennetään maksuhetkellä mahdollisesti avoinna olevat erääntyneet vakuutusmaksut. Maksuhetkellä vakuutuksenottajalla on ollut erääntyneitä vakuutusmaksuja, jotka vakuutusyhtiö on kuitannut korvauspäätöksen yhteydessä. Vakuutussopimussuhde asiassa on yhtiön ja vakuutuksenottajan välillä ja kuitattu määrä on koitunut vakuutuksenottajan hyväksi. Kuittaus on tapahtunut tässä tapauksessa aivan oikein eikä tältä osin ole aihetta maksaa lisäkorvausta asiamiehelle. Vakuutussopimuslain säännöksistä johtuen vakuutusyhtiö ei voi antaa asiamiehelle tietoja vakuutuksenottajan taloudellisesta asemasta.

 

Lausuntopyynnössään 23.5.2003 asiamies kertaa tapahtuman taustatiedot. Hän toteaa, että oikeusturvaedun myöntämistä koskevan päätöksen kuittausehto on epätavallinen sekä tämän että muiden vastaavia vakuutuksia myöntävien vakuutuksenantajien käytännössä. On todennäköistä, että vakuutetulla on ollut erääntyneitä vakuutusmaksuja jo oikeusturvaedun myöntämisajankohtana, ja että niiden määrä on kasvanut ennen asiassa tehtyä korvausratkaisua. Aikaa näiden välillä on kulunut 33,5 kk.

 

Vakuutuslainsäädäntö ei tunne tämäntapaista erääntyneiden vakuutusmaksujen perimistapaa. Vakuutussopimuslaki edellyttää (46 §), että vakuutuksenantajan on haettava erääntyneet vakuutusmaksut määräajassa ”laillisesti”, joten vakuutuksen voimassa ollessa tapahtunut yksipuolinen vakuutuksenantajan ilmoitus kuittaamisesta ei olisi täytäntöönpantavissa ulosottotoimenpitein. Menettely on ts. mitätön.

 

Vakuutuslainsäädäntö antaa vakuutuksenantajalle mahdollisuuden irtisanoa ja päättää oikeusturvavakuutus vakuutusmaksujen laiminlyönnin johdosta. Käytettävissä olevilla tiedoilla eli, kun kuittaussumman koostumusta ei vakuutusyhtiön taholta ole haluttu ilmoittaa, ei ole mahdollista arvioida, onko vakuutuksenantaja omalla menettelyllään laiminlyömällä irtisanomista kasvattanut vahingon määrää, ja siten itse asiassa vakuutuksen voimassa ollessa yksipuolisella menettelyllään vähentänyt oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärää. Tällainen menettely on vakuutuslainsäädännön vastaista. On ilmeistä, että kuittaus on myös oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen vastainen toimenpide.

 

Kuittaus on vakuutuksenantajan yksipuolisesti vakuutuksen voimassaoloaikana asettama sisällöltään epämääräinen ehto, joka on annettu tiedoksi oikeusturvaedun myöntämisen yhteydessä maksunsaajalle ilman, että tämä on sitä hyväksynyt. Ehto ei näin ollen ole voinut tulla maksunsaajaa sitovaksi oikeusturvavakuutuksen osaksi. Vakuutus on kuitenkin voimassa maksunsaajan hyväksi. Tämän on vakuutuksenantaja hyväksynyt mm. maksusuorituksen yhteydessä. Kuittausehto on maksunsaajan kannalta kohtuuton ja sellaisenaan mitätön. Se voi johtaa oikeusturvavakuutuksen sisällön ja tarkoituksen tosiasialliseen mitätöimiseen.

 

Vastineessaan 2.10.2003 vakuutusyhtiö toteaa oikeusturvavakuutuksia myöntävien vakuutusyhtiöiden ja asianajajaliiton edustajien käymien keskustelujen pohjalta, että Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (SVK) on antanut 5.2.1993 kirjeen kuittauskäytännöstä. Kirjeessä on täsmennetty korvauskäytännössä noudatettavia menettelytapoja ja kirjattu ylös ne edellytykset, joiden vallitessa vakuutusyhtiöllä on oikeus kuitata korvauksen yhteydessä avoinna olevat erääntyneet vakuutusmaksusaatavat.

 

Kyseisen kirjeen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus kuitata vakuutuksenottajalta olevat avoimet saatavansa vakuutuskorvauksesta kuittauksen yleisten edellytysten mukaisesti. Kirjeessä edellytetään siis, että vakuutusyhtiön vastasaatava on erääntynyt ja riidaton. Tällaisia ovat vakuutusmaksut, joista useimmat ovat jopa ulosottokelpoisia ilman tuomiota.

 

Yritysvakuutuksen osalta kirjeessä on todettu, että jos vakuutusyhtiöllä on asiakkaaltaan oikeusturvaedun myöntöhetkellä erääntyneitä maksamattomia vakuutusmaksu- tai muita saatavia, tai asiakkaan tilanne ja maksuhistoria antaa siihen aihetta, ilmoitetaan myöntökirjeessä kuittauksesta tai sen mahdollisuudesta.

 

Tätä ohjeistusta on täsmennetty 12.11.2002 uudella kirjeellä, jonka mukaan yritysvakuutuksissa vakuutusyhtiö voi toimia mm. niin, että se ilmoittaa korvauspäätöksessään kuittaavansa kaikki korvauksen maksamishetkellä avoinna olevat saatavansa korkoineen.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että se on toiminut asiassa edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti ja ilmoittanut oikeusturvaedun myöntöpäätöksessä 1.7.1999, että korvauksesta vähennetään maksuhetkellä avoinna olevat erääntyneet vakuutusmaksut. Tästä kuittausmahdollisuudesta myös asiamiehellä on ollut alusta alkaen tieto, sillä oikeusturvaedun myöntöpäätös on lähetetty hänelle tiedoksi.

 

Maksuhetkellä 17.4.2002 vakuutuksenottajalla on ollut avoinna olevia erääntyneitä vakuutusmaksuja 3.937,70 euron edestä. Nämä vakuutusmaksut vakuutusyhtiö on kuitannut korvauspäätöksen yhteydessä. Yhtiöllä on ollut oikeus kuitata avoinna olleet erääntyneet vakuutusmaksut yleisten kuittauksen edellytysten vallitessa ja yhtiö on lisäksi noudattanut kuittauksessa SVK ry:n kuittauksesta antamia ohjeita.

 

Lisäksi yhtiö toteaa, että se on kirjeessä 15.4.2003 epähuomiossa maininnut vaitiolovelvollisuuden seuraavan vakuutussopimuslain säännöksistä. Vaitiolovelvollisuus seuraa vakuutusyhtiölain 18.6.1 §:stä.

 

Lautakunnalla on lausuntoa antaessaan käytettävissään SVK:n 13.2.1993 laatima muistio vakuutusyhtiöiden kuittauskäytännöstä oikeusturvavakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Se on laadittu keskusliiton ja Suomen Asianajajaliiton edustajien kesken 29.1.1993 käydyn neuvottelun pohjalta. Muistion mukaan vakuutusyhtiöillä on oikeus kuitata vakuutuksenottajalta olevat avoimet saatavansa vakuutuskorvauksesta kuittauksen yleisten edellytysten mukaisesti. Oikeusturvavakuutuksen erityisongelmana on kuitenkin se, miten kuittauksesta tai sen mahdollisuudesta informoidaan vakuutettujen asiamiehiä.

 

Vakuutusyhtiölain salassapitosäännöksen vuoksi vakuutusyhtiö voi antaa kuittausta koskevia tietoja asiamiehelle vain, jos asiamies on saanut vakuutuksenottajalta/vakuutetulta tietojen antamiseen oikeuttavan valtakirjan. Muutoin oikeusturvavakuutusta koskevat säännökset ja ilmoitukset annetaan vain vakuutuksenottajalle ja asiamiestä kehotetaan ottamaan yhteyttä päämieheensä. Jos oikeusturvaetua haetaan vasta jutun hoitamisen jälkeen tai laskun lähettämisen yhteydessä, vakuutusyhtiö kuittaa kaikki siihen mennessä erääntyneet saatavansa.

 

Yritysvakuutusten osalta muistiossa todetaan, että jos vakuutusyhtiöllä on asiakkaaltaan oikeusturvaedun myöntöhetkellä erääntyneitä maksamattomia vakuutusmaksu- tai muita saatavia, tai asiakkaan tilanne ja maksuhistoria antaa siihen aihetta, ilmoitetaan myöntökirjeessä kuittauksesta tai sen mahdollisuudesta.

 

Mikäli erääntyneitä ja maksamattomia vakuutusyhtiön saatavia ei ole myöntökirjettä annettaessa, vakuutuskorvaukseen sovelletaan kuittausta vasta siitä lukien, kun vakuutusyhtiö mahdollisesti erääntyneen ja maksamattomien vakuutusmaksujen ym. seurauksena lähettää asiaa koskevan uuden ilmoituksen. Näissä tilanteissa vakuutusyhtiö suorittaa oikeusturvavakuutuksen perusteella korvausta tämän uuden ilmoituksen lähettämiseen mennessä syntyneistä asiamiehen palkkioista ja kuluista.

 

Lautakunta on saanut vakuutusyhtiöltä selvityksen kuittauksen kohteena olleista vakuutusmaksuista. Sen mukaan vakuutusmaksuista viivästyskorkoineen 2.961,70 euroa kohdistuu vakuutusyhtiön myöntämiin vakuutuksiin. Osa mainitusta määrästä kohdistuu vakuutusmaksuun, joka on erääntynyt oikeusturva-asiassa 17.4.2002 tehdyn korvauspäätöksen jälkeen. Loput kuitatusta määrästä kohdistuu kahden sellaisen vakuutuksen maksuihin viivästyskorkoineen, joissa vakuutusyhtiö ei ole vakuutusten myöntäjänä. Toisen vakuutuksen osalta vakuutusyhtiö on todennut, ettei sillä ole kuittausoikeutta tämän vakuutuksen maksuihin, koska kyse ei ole vastakkaisista saamisista. Yhtiö on ilmoittanut palauttavansa tätä vakuutusta koskevan maksun viivästyskorkoineen.

 

 

Joka vakuutusyhtiön tai sen omistusyhtiön taikka palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutusyhtiön toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan, taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella, taikka 6a tai 6b §:n nojalla on saanut tietää vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa, tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan, taikka liike tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen, tai jollei laissa ole muuta säädetty. Asiakasta koskevia vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle, lukuun ottamatta yhtiökokouksen ääniluetteloa.

 

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään vakuutusyhtiöllä on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä olevalle sinne käsiteltäväksi saatetun asian hoitamista varten.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus kuitata avoinna olevia erääntyneitä vakuutusmaksuja oikeusturvavakuutuksesta maksettavasta korvauksesta.

 

Kuittauksessa on kyse vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamisesta sikäli, kuin ne peittävät toisensa. Vakuutussuhteen osapuolien keskinäiset saatavat voivat olla kuittauksen kohteina. Kuittauksen edellytyksinä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus eli erääntyneisyys ja ei-vanhentuneisuus sekä saatavien vastakkaisuus.

 

SVK on Suomen Asianajajaliiton kanssa neuvotellut vakuutussuhteeseen perustuvia saatavia koskevan kuittauskäytännön oikeusturvavakuutuksesta maksettavista korvauksista. Lautakunnan mukaan neuvoteltua käytäntöä on pidettävä hyväksyttynä menettelynä alalla.

 

Vakuutusyhtiö ei vakuutusyhtiölain 18.6.1 nojalla voi vakuutuksenottajan suostumuksetta ilmoittaa tämän asiamiehelle vakuutuksenottajan taloudellista tilaa koskevia tietoja, jollaisina maksamattomia vakuutusmaksuja on pidettävä. Koska suostumusta ei saadun selvityksen valossa ole tässä tapauksessa annettu, katsoo lautakunta vakuutusyhtiön täyttäneen tiedonantovelvollisuutensa asiamieheen nähden kehottaessaan tätä ottamaan yhteyttä päämieheensä päätöksen sisällön osalta.

 

Vakuutusyhtiölain 18.6 b §:n1 momentin 4 –kohdan mukaan lautakunta on voinut saada selvityksen kuittauksen kohteena olleista vakuutusmaksuista. Niihin tutustuttuaan lautakunta on todennut, että 2.773,24 euron osalta saamiset ovat olleet kuittauskelpoisia ja tältä osin perusteita vakuutusyhtiön päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Kuitatussa määrässä on ollut osittain kyse on vakuutusmaksusta, joka oikeusturvan myöntämiskirjeen mukaisesti ei ole ollut oikeusturvakorvauksen maksuhetkellä erääntynyt. Lautakunta katsoo, että kuittausedellytyksiä tulee arvioida tuon hetken mukaisesti. Näin ollen kuittausta oikeusturvakorvauksesta ei tule tehdä jälkeenpäin tapahtuneen erääntymisen nojalla.

 

Kuitatussa määrässä on niinikään osittain ollut kyse kahden sellaisen vakuutuksen maksuista, joita vakuutusyhtiö ei ole myöntänyt. Toisen osalta vakuutusyhtiö on todennut kuittausedellytysten puuttuvan ja on ilmoittanut palauttavansa maksun. Lautakunta katsoo, että myöskään toisen vakuutuksen osalta saamiset eivät ole vastakkaisia eikä vakuutusyhtiöllä ole ollut oikeutta kuitata tuon vakuutuksen maksuja oikeusturvavakuutuksen korvauksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Aminoff, Henriksson, Kallioinen, Laasonen ja Nyyssölä. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA