Tapahtumatiedot
Asunto Oy:n huoneiston asukas huomasi 28.9.2013 vaatehuoneen katon rajassa kosteusvauriojälkiä. Kosteusjäljet olivat seurausta siitä, että yläpohjassa olleen radonkaasun katolle menevän poistohormin muhviliitos oli irronnut liitoskohdastaan siten, että putkessa ollutta vettä oli päässyt vuotamaan putken alapuolisiin talon rakenteisiin. Radonkaasun poistohormi oli ollut eristevillojen päällä eikä sitä ollut kannakoitu. Muhviliitoksen arveltiin irronneen katolle johtavan läpiviennin juuresta rakennuksen liikkumisen vuoksi. Toinen mahdollinen syy liitoksen irtoamiselle oli, että sen päälle oli astuttu katon lumiesteiden asennuksen yhteydessä.
Vakuutusyhtiö ei maksanut korvauksia aiheutuneista vahingoista Asunto Oy:n kiinteistövakuutuksesta sen vuoksi, että vakuutusyhtiö katsoi, etteivät vahingot olleet aiheutuneet äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta esinevahingosta. Vakuutusyhtiön mukaan radonkaasun poistoputken asennukseen tuli noudattaa viemäriin noudatettavia asennusohjeita. Lisäksi ympäristöministeriö oli ohjeistanut vuonna 1993 radonputkien asentamista ja myös viemäriputkien valmistaja oli ohjeistanut viemäriputkien asentamista. Nämä kaikki edellä mainitut olivat voimassa, kun nyt kyseessä ollut talo oli rakennettu. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahingot olivat seurausta hyvän rakentamistavan vastaisista ratkaisuista. Asia käsiteltiin myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä.
Asiakkaan valitus
Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa rakennusvirheeseen, koska putkea ei ollut kannakoitu rakenteisiin. Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa ympäristöministeriön sekä putken valmistajan ohjeisiin. Talon rakentamisajankohtana 2002 ei rakentamismääräyksissä ollut mitään radonputkien asentamisesta. Kaupungin rakennusvalvonnan mukaan tapaukseen tulisi soveltaa rakentamismääräystä tuuletusviemärien asentamisesta, jonka mukaan ”tuuletusviemärin vaakaosa asennetaan nousevaksi” (Rak D1, 1987). Näin on nyt kyseessä oleva putki asennettu. Tapaukseen ei voi soveltaa vakuutusyhtiön mainitsemia vesiviemäriä koskevia määräyksiä, sillä kyse on ollut lähinnä tuuletusputkesta. Sekä vahinkotarkastaja että korjauksen suorittanut ovat kertoneet kyseessä olleen tuoreen vahingon. Veden vuotaminen ei ole alkanut vuosia aiemmin ja tätä tukee huoltoyhtiön havainnot. Radonputki on voinut siirtyä myös katon lumiesteiden asennuksen yhteydessä vuonna 2012 radonputken päälle tuolloin astumalla. Vahinko on myös voinut aiheutua rakennuksen liikkumisen eli ”paikoilleen asettumisen seurauksena. Tällä ei tarkoiteta maan routimista tai painumista. Asiakas on vaatinut aiheutuneen vahingon korvaamista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa päätöksissään esittämänsä. Vakuutusyhtiö on arvioinut radonputken asennusta ja toimintaa viemärin tuuletusputkea koskevien ohjeiden ja hyvä rakentamistavan perusteella eli kuten kaupungin rakennusvalvonnassakin on tehty. Radonkaasun poistamiseen tarkoitetun putkiston kohdalla on tärkeää putken tiiviys, jotta radon ei pääse kulkeutumaan rakennuksen sisälle asuintiloihin. Ohjeet, joita vakuutusyhtiö on soveltanut, kuvastavat kiinteistön rakentamisajankohdan hyvää rakentamistapaa. Vakuutuksenottaja ei ole esittänyt mitään näyttöä sen tueksi, että radonputken liitos olisi auennut putkea potkaisemalla lumiesteiden asennuksen yhteydessä. Vaikka putkea olisi potkaistu, ei liitos olisi auennut, jos putki olisi hyvän rakentamistavan mukaisesti kannakoitu ja tuettu rakenteisiin. Vakuutusyhtiö katsoo maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50 §:n 1-kohdan osoittavan, että radonputki olisi pitänyt kiinnittää asennusvaiheessa rakennukseen niin, ettei putkiliitos pääse aukeamaan rakennuksen liikkumisen seurauksena eikä aiheuttamaan vahinkoa. Rakennuksen hidasta painumista ei voi myöskään pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamana suoranaisena esinevahinkona. Rakenteen kastuminen on aiheutunut vahinkoalueella vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla radonputken kannakoinnin puutteellisuudesta sekä hyvän rakentamistavan vastaisesta asentamisesta. Vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävänä on ollut 4.10.2013 päivätty vahinkokartoitusraportti.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko Asunto Oy:ssä tapahtunut vakuutuksesta korvattava radonkaasun poistoputken vuotovahinko eli onko neste vuotanut radonkaasun poistoputkesta arvaamattomasti ja suoraan ehtojen tarkoittamalla tavalla.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 230 mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. … Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
…
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai kohteen suunnittelu-, valmistus-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä, työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.
…
Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 234 mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste … on vuotanut arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista …
Vakuutuksesta ei korvata
…
kondenssiveden aiheuttamaa vahinkoa.
…
Ympäristöminiteriön oppaan vuodelta 1993 ”Radonin torjuminen pien- ja rivitaloissa” sivun 27 kohdan ”Poistohormin liitosten suunnittelu” mukaan poistohormin tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen asuintilojen osalla. Kaikissa huonetilaan jäävissä jatkoksissa on käytettävä muhviliitoksia, jotka on tiivistettävä esimerkiksi kuvien 4.19 ja 4.20 mukaisesti. Lisäksi poistohormi tulee kiinnittää tukevasti, jotta liitosten tiiviys säilyy.
Saman oppaan kohdan ”Poistohormin eristystarve” mukaan mm. …Poistohormin sisäpinnassa esiintyvän kondenssiriskin takia on kanavisto suunniteltava siten, että kondensoitunut vesi pääsee valumaan sitä pitkin imukanaviston kautta salaojakerrokseen. …
Asian arviointi
Asunto Oy:n yhden huoneiston sisäkattoon on vuotanut vettä yläpohjassa eristevillan päälle asennetusta radonkaasun poistoputkesta sen vuoksi, että putken kulmamuhviliitos on irronnut liitoskohdastaan niin, ettei se ole ollut enää tiivis. Putkea ei ole kannakoitu. Vahingon selvittämisen yhteydessä ei ole täysin selvinnyt, minkä vuoksi radonpoistoputken liitos on irronnut.
Rakennuksen rakentamisajankohtana vuonna 2002 ei ole ollut rakentamismääräyksiä radonkaasun poistoputken asennuksesta. Ympäristöministeriöllä on ollut ohjeita radonkaasun torjumisesta pien- ja rivitaloissa. Tässä ohjeessa on muun muassa todettu, että ”poistohormi tulee kiinnittää tukevasti, jotta liitosten tiiviys säilyy.” Tämä ohjeen muotoilu on varsin pyöreä eikä siinä sanota tarkemmin, mitä tukeva kiinnittäminen tarkoittaa tai miten se tulee tehdä.
Radonkaasunpoistoputken tehtävänä on poistaa radonkaasua rakennuksen perustuksesta niin, ettei kaasu pääsen rakennuksen huoneilmaan. Toisaalta putkeen ei kohdistu samanlaista painetta tai voimia kuin esimerkiksi viemäriputkeen eikä näin ollen viemäriputkea koskevia rakennusmääräyksiä pidä radonkaasunpoistoputken asennukseen soveltaa. Toisaalta putken pitää olla tiivis niin, ettei radonkaasua pääse esimerkiksi huonetilaan.
Nyt kyseessä olevassa tapauksessa putkea ei ole mitenkään kiinnitetty tai tuettu, vaan putki on ollut suoraan eristevillan päällä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tällainen radonputken asennustapa ole ollut ympäristöministeriön ohjeen mukainen ”tukeva kiinnittäminen”, vaan putkella on ollut mahdollisuus liikkua pienenkin voiman vaikutuksesta eikä muhviliitos ole pysynyt ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti tiiviinä.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vuotovahinko ole aiheutunut vakuutuksen putkivuoto-osan ehtojen tarkoittamalla tavalla arvaamattomasti veden vuotaessa radonkaasun poistoputkesta asuinrakennuksen rakenteisiin. Vuotovahinko on aiheutunut putken asennusvirheestä.
Lopputulos
Radonkaasun poistoputken vuodosta aiheutunut vuotovahinko ei ole korvattava vahinko, joten vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Snellman
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa