Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajana oleva taksiautoilija ajoi 13.9.2012 henkilöautollaan (kov. 2008, 375 tkm) asfalttitieltä risteyksessä soratielle. Asfaltin loppuessa oli syvä ja terävä monttu, ja auto pohjasi asfalttiin rajusti. Samalla auton käyntiääni muuttui kolisevaksi ja veto loppui. Auton kyydissä olleet henkilöt ovat allekirjoittamassaan lausunnossa vahvistaneet tapahtumakuvauksen. Vakuutuksenottaja vaati korvausta autovakuutuksesta.

Autokorjaamon lausunnon mukaan auto oli tuotu heille hinausautolla 13.9.2012. Auton venttiilikoneistossa todettiin vikaa: yksi iso ja yksi pienempi keinuvipu oli pudonnut paikaltaan. Koneisto oli kaikin osin muutoin ehjä, ainoastaan yhden sylinterin pakovivusto oli pudonnut pois paikaltaan. Tarkemman tutkimuksen jälkeen vian ainoaksi aiheuttajaksi pääteltiin keinuvivun putoaminen paikaltaan matalan öljynpaineen vuoksi, koska asiakas oli kertonut auton käyneen tyhjäkäyntiä tapahtumahetkellä, ja isku on ollut ilmeisen terävä ja nopea, josta sitten on aiheutunut keinuvivun paikaltaan putoaminen. Jotta voitiin varmistaa auton olevan kaikin osin kunnossa, siihen vaihdettiin kaikki keinuvivut ja nostimet. Auto oli korjaamolla 13.9.–24.9.2012 ajokelvottomana.

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö viittaa vaunuvahinkovakuutuksen ja autopalveluvakuutuksen ehtoihin ja mm. kulumisesta aiheutuneita vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon.

Vahinkotarkastajan mukaan autossa ei ole havaittu pohjakosketuksen aiheuttamia vaurioita kuoppaan ajon seurauksena. Merkkikorjaamoilta tehdyn selvityksen mukaan venttiilikoneiston vaurioitumista ei ole ilmennyt suoranaisissa törmäysvahingoissa. Sen sijaan venttiilikoneiston vikoja esiintyy tavanomaisen kulumisen ja käytön myötä yli 200 tkm ajetuissa vastaavissa autoissa.

Yhtiö katsoo, että vakuutuksenottajan auto ei ole vaurioitunut äkillisen ja kohdetta ulkoapäin vahingoittavan syyn vuoksi, eikä vahinkoa korvata vaunuvahinkovakuutuksesta. Yhtiö on korvannut matkan keskeytymisestä aiheutuneita kuluja autopalveluvakuutuksen perusteella.

Valitus

Asiamiehen laatimassa kirjelmässä vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa ajoneuvon korjauskulut 2.100 euroa, menetetyt käyttöpäivät seisonta-ajalta 13.9.–25.9.2012 ja tästä asiasta aiheutuneet asianajokulut.

Vakuutuksenottajan auton moottori on hajonnut selvityksistä ilmenevän monttuun ajamisen vuoksi. Korjaamon lausunto vahvistaa vaurioiden syyn. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että vahinko ei johtuisi kuoppaan ajamisesta tai että vaurio johtuisi tavanomaisesta kulumisesta tai muusta rajoitusehdon tarkoittamasta syystä. Ulkoisten vaurioiden puuttuminen ei osoita, että vaurioituminen ei ole voinut tapahtua kuoppaan ajettaessa. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että auton rakenteissa olisi ollut kulumia tai vaurioita ennen kuoppaan ajoa.

Korvauspäätöksestä ei ilmene, minkälaisiin selvityksiin perustuu väite siitä, että yli 200 tkm ajetuissa samanlaisissa ajoneuvoissa esiintyisi venttiilikoneiston vikoja tavanomaisen kulumisen seurauksena. Pyynnöstä huolimatta vakuutusyhtiö ei ole toimittanut mainittua selvitystä vakuutuksenottajalle. Jos vakuutusyhtiö on saanut tällaisen selvityksen merkkikorjaamolta, se on toimitettava myös vakuutuksenottajalle ja lautakunnalle. Joka tapauksessa vakuutusyhtiön väite ei osoita, etteikö auto olisi vaurioitunut kuoppaan ajamisen seurauksena.

Asiakas on yrittänyt selvittää vian väitettyä yleisyyttä maahantuojalta, mutta maahantuoja ei ole pystynyt antamaan tietoa siitä, kuinka paljon näitä osia on käytetty nimenomaan tämän mallin moottoreihin. Merkkikorjaamolta asiakkaalle kerrottiin, että tiedossa on muutama venttiilikoneiston vaurioitumistapaus. Kyseessä ei ole yleinen vika tai tyyppivika. Samoja osia on useissa kyseisen merkin malleissa, joten niissä kaikissa pitäisi olla vastaava vika.

Asiakas katsoo vielä, että Vakuutuslautakunnan pyytämä asiantuntijalausunto ei osoita, että moottori ei olisi rikkoutunut kuoppaan ajamisen seurauksena. Pohjakosketuksessa isku osui runkopalkkiin, ei öljypohjaan. Nimeämättömien henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja ei voi ottaa huomioon.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä. Erilaisten vikojen ja vaurioiden ilmaantuminen on mahdollista ilman ulkoista syytä, koska autolla oli ajettu yli 375 tkm. Kyseisen tyyppisessä moottorissa on ilmennyt venttiilikoneiston vaurioita jo 200 tkm jälkeen. Sylinterikannen keinuvipukoneisto ja sen osat liikkuvat tyhjäkäynnilläkin suuremmilla hidastuvuuksilla kuin mitä kuoppaan ajaminen aiheuttaa. Kuoppiin ajamisia sattuu normaaliajossa toistuvasti, eivätkä moottorin sisäiset osat rikkoonnu näiden seurauksena. Myöskään törmäysvahingoissa, joissa autoihin tulee huomattavia vahinkoja, moottorin sisäiset osat eivät rikkoonnu. On todennäköistä, että sylinterikannen vikaantuminen on vain ajallisesti yhteydessä vakuutustapahtumaan.

Vauriot ovat aiheutuneet normaalin käytön ja kulumisen seurauksena, eikä niitä korvata vakuutuksesta. Keskeytyskorvauksenkin maksaminen edellyttäisi sitä, että käyttöpäivien menetys johtuisi kohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.

Yhtiö katsoo, että asian käsittely lautakunnassa on maksutonta, ja asiakkaan tulee itse vastata oikeudellisen avun käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt autoinsinööri Matti Turuselta asiantuntijalausuntoa moottorivaurion todennäköisestä syystä.

Lausunnossaan Turunen toteaa mm., että auton venttiilikoneistossa nokka-akseli käyttää keinuvipuja, jotka toteuttavat venttiilien toiminnan hydraulisten venttiilinostimien välityksellä. Hydraulisilla venttiilinnostimilla poistetaan nestepaineen avulla moottorin nokka-akselin ja muun venttiilikoneiston väliset välykset, eli poistetaan välysten säätötarve ja venttiilien toiminta on äänetön. Nostimet on sijoitettu sylinterikansissa oleviin sylintereihin, joihin johdetaan moottorin öljynkierrosta paineenalainen öljy.

Venttiilinnostimien toiminta ei kuitenkaan ole riippuvainen moottorin öljynpaineesta, sillä kun nokka-akseli vaikuttaa nostajaan alkaen avata moottorin venttiiliä, nostajan öljykammiossa oleva öljy puristuu ja sulkee siinä olevan kuulaventtiilin. Näin öljy ei pääse puristumaan ulos, vaan venttiili avautuu. Moottorin öljynkierron tehtävä on pitää venttiilinnostajan tila täynnä öljyä ja korvata siitä ulos vuotava öljy. Moottorin öljynpaineen suuruudella ei ole vaikutusta nostajan toimintaan, eli jo tyhjäkäynnillä olevan moottorin öljynpaine riittää pitämään tämän öljytilan täynnä.

Kun moottori käynnistetään, kestää hetken ennen kuin moottorin öljynpaine vaikuttaa venttiilikoneistossa. Näin ollen venttiilinnostimet toimivat jonkin aikaa ilman moottorin öljynpainetta. Aika riippuu moottorin (ulkoilman) lämpötilasta ja öljyn laadusta. Kunnossa oleva venttiilikoneisto toimii kuitenkin ilman vaurioitumisvaaraa.

Mikäli moottorin öljypohjaan osuu isku, se voi taipua ja vioittaa öljypumpun imuputkea tai pohjassa olevaa siivilää, ja öljyn kierto moottorissa estyy. Tuolloin kuitenkin pohjan vaurioituminen on todettavissa. Öljynkierron loppuminen johtaa moottorin kampiakselin laakerien vaurioon, jos ajoa jatketaan. Venttiilikoneisto ei vaurioidu.

Turunen toteaa haastatelleensa erään moottorikorjaamon korjaamopäällikköä sekä erään merkkikorjaamon työnjohtajaa tiedustellen, kuinka yleinen tämänlaatuinen venttiilikoneiston vika on. Molemmat kertoivat, että korjaamolle tulee muutamia tapauksia vuosittain. Tuolloin on aina kysymyksessä huomattavasti kulunut venttiilikoneisto. Yleisin syy on nokka-akselin kuluminen. Kyseisen merkin moottoreissa on aikaisemmin esiintynyt keinuvipujen kulumista, mikä on nyttemmin saatu poistettua.

Loppupäätelmänään Turunen toteaa, että venttiilien keinuvivut eivät siirry pois paikoiltaan tapahtumassa, josta tässä on kerrottu. Kunnossa olevan venttiilikoneiston osat eivät ylipäänsä voi siirtyä pois paikoiltaan. Vain osissa tapahtunut huomattava kuluminen voi johtaa niiden siirtymiseen pois paikoiltaan. Tutkimalla kyseisestä autosta irrotetut osat ja vertaamalla niitä uusiin vastaaviin osiin kulumisen määrä olisi mahdollista selvittää.

Asiakkaan kommenttien johdosta antamassaan täydennyksessä Turunen toteaa vielä, että moottorin kannalta merkittävät rasitukset johtuvat sylintereissä tapahtuvasta palamisesta, suurista kierrosluvuista johtuvista massavoimista ja lämmöstä. Mitään merkitystä ei ole autoon kohdistuvilla iskuilla tai kolareillakaan, ellei isku kohdistu itse moottoriin ja aiheuta sen mekaanista rikkoutumista. Keinuvivut eivät pääse irtoamaan tai siirtymään paikoiltaan, sillä nokka-akseli pitää ne paikoillaan. Turunen toteaa vielä, että moottori on saatu kuntoon keinuvivut ja venttiilinnostajat vaihtamalla, mikä on 375 tkm ajetulle moottorille lähinnä tarpeellinen huoltotoimenpide eli kuluneiden osien vaihtamista. Tapahtuman ajoittuminen töyssyyn ajamiseen on vain sattuma.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vaunuvakuutusehtojen kohdan 22.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle

• tieltä suistumisesta tai kaatumisesta,
• tien sortumisesta,
• törmäyksestä tai
• muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.

Keskeytysvakuutusehtojen kohdan 54 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata mm. vaunuvahingon johdosta menetetyt vakuutetun ajoneuvon käyttöpäivät siltä osin kuin samalta ajalta vastaavaa päiväkorvausta ei suoriteta liikenne- tai vastuuvakuutuksesta.

Keskeytysvakuutuksesta ei korvata ajoneuvon menetettyjä käyttöpäiviä, kun vahingon syynä on jokin muu kuin ehtojen 22.1–22.5 tai 51 mukainen vahinkotapahtuma, esim. autopalveluvahinko.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 22.7.1 mukaan vaunuvahinko- tai keskeytysvakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoja, jotka aiheutuvat ajoneuvon osalle tai laitteelle itselleen sen rakenne-, valmistus- tai aineviasta, kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä.

Asianajokuluvaatimus

Ohjesääntönsä 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta.

Tässä asiassa lautakunnalta ei ole pyydetty ratkaisusuositusta oikeusturvavakuutuksen osalta, eikä lautakunta siksi käsittele esitettyä kuluvaatimusta.

Ratkaisu asiassa

Asiassa on selvitetty, että vakuutuksenottaja oli ajanut autollaan terävään monttuun ja että auton käyntiääni oli tämän jälkeen muuttunut ja moottorin tehot putosivat. Autokorjaamon lausunnon mukaan auton venttiilikoneiston todettiin vikaantuneen, ja tarkempien tutkimusten jälkeen vaurion ainoaksi syyksi pääteltiin monttuun ajo ja pohjakosketus. Vakuutusyhtiö puolestaan on pitänyt vahingon todennäköisenä syynä auton suuresta ajokilometrimäärästä johtuvaa normaalia kulumista.

Autoinsinööri Turunen on asiantuntijalaunnossaan katsonut, ettei kunnossa oleva venttiilikoneisto voi vaurioitua tällaisessa vahinkotapahtumassa, vaan kyse on koneiston normaalista kulumisesta johtuvasta vauriosta. Lausunto tukee vahvasti vakuutusyhtiön kantaa. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että asiassa lausunnon antanut autokorjaamo ei ole selostanut niitä perusteita, joilla se oli poissulkenut kulumisen ja muut senkaltaiset mahdolliset vahingon syyt.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella ja etenkin auton suuri ajomäärä huomioon ottaen lautakunta pitää venttiilikoneiston vaurioitumisen todennäköisenä syynä ajoneuvon normaalia käyttöä ja kulumista, jolloin vaurioiden korjauskustannukset tai keskeytyspäivät eivät tule vakuutuksesta korvattavaksi.

Lautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Vaitomaa ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA