Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa kerrostalorakennuksessa sattui vesivahinko 16.–19.11.2012. Erään huoneiston wc-tiloissa olevan pisoaarin hana oli ilmeisesti jäänyt auki viikonlopun ajaksi, ja pisoaarin viemäröinti veti huonosti. Vettä oli pisoaarin altaan täyttyä valunut lattialle ja alempien kerrosten huoneistoihin. Kosteuskartoitusraportin mukaan jos pisoaarin hanan avaa täysin, allas täyttyy noin viidessä sekunnissa.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö piti vuotovahinkoa vakuutuksesta korvattavana. Yhtiö teki korvauksista 60 prosentin ikävähennyksen sillä perusteella, että kyse on viemärin tukkeutumisesta aiheutuneesta vahingosta.

Uudelleenkäsittelypyynnössään kiinteistöosakeyhtiö katsoi, että vahinko johtui kahdesta syystä: vesikalusteen vuodosta ja viemärin tukkeutumisesta. Vesikalustevuodoissa tehdään vain 25 prosentin suuruinen erityisomavastuuvähennys, ei lainkaan ikävähennystä. Ehtoja tulisi tulkita asiakkaan eduksi ja käsitellä vahinkoa vesikalustevuotona.

Vakuutusyhtiö piti vahingon syynä tai ainakin pääasiallisena syynä viemärin tukkeutumista. Jos viemäri olisi vetänyt normaalisti, vahinkoa ei todennäköisesti olisi tapahtunut. Jos viemäri olisi vetänyt normaalisti, ja vesi olisi silti tulvinut altaan reunojen yli, sitä voisi käsitellä vesikalustevuotona. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoi, että tämän tyyppisessä tapauksessa olisi mahdollista tehdä 60 prosentin ikävähennyksen lisäksi 25 prosentin erityisomavastuuvähennys, sillä nämä eivät sulje toisiaan pois. Yhtiö vähentää kuitenkin vain putkiston ikään perustuvan ikävähennyksen ja perusomavastuun.

Valitus

Kiinteistöosakeyhtiö pyytää lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, onko tapauksessa sovellettava viemärin tukkeutumiseen perustuvaa 60 prosentin ikävähennystä vai vesikalustevahingoissa sovellettavaa 25 prosentin erityisomavastuuvähennystä.

Vahinko on syntynyt, koska pisoaarin hana oli jäänyt auki ja pisoaarin viemäröinti veti huonosti. Vahinkoon on siis kaksi syytä, ja ilman molempien yhteisvaikutusta vahinkoa ei olisi syntynyt. Jos viemäri olisi toiminut normaalisti, vesi ei olisi tulvinut yli vaikka hana jäikin auki, ja jos hana ei olisi jäänyt auki, vahinkoa ei olisi syntynyt. Vakuutusehdot eivät anna selkeää tulkintaohjetta siitä, pidetäänkö tällaista vahinkoa viemäritukoksena vai vesikalustevuotona. Ehtoja tulisi tulkita vakuutuksenottajan eduksi.

Vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että vesikaluste oli toiminut normaalilla tavalla, eikä siinä ole ollut vikaa. Kiinteistöosakeyhtiö toteaa, että myös ns. suihkuunsammumistapauksissa vesikaluste eli hana toimii normaalisti, ja kyseinen vakuutusyhtiö on tehnyt niissä vain 25 prosentin erityisomavastuuvähennyksen. Tässä pisoaarin hana oli jäänyt auki, eli tällainen vahinko oli vakuutuksenottajana olevalle kiinteistöosakeyhtiölle äkillinen ja yllättävä.

Vakuutusyhtiön vastine

Erityisomavastuu ja ikävähennys eivät ole toisensa poissulkevia. Korvauskäytännössä korvauksista on kuitenkin vähennetty vain joko ikävähennys tai erityisomavastuu.

Vakuutusehtojen mukaan ikävähennys tehdään vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat viemärin tukkeutumisesta. Käsillä olevassa tapauksessa vesi oli päässyt juoksemaan vapaasti pisoaarista viemäriin, mutta koska viemäri tukoksen vuoksi ei ole vetänyt kunnolla, vesi oli virrannut altaan reunojen yli. Vahinko johtuu siten viemärissä olleesta tukoksesta, ja ehtojen mukaisen 60 prosentin ikävähennyksen tekeminen on perusteltua.

Vakuutusyhtiö ei pidä vakuutusehtojaan epäselvinä. Vahinkoa voitaisiin pitää vesikalustevuotona, jos pisoaariin olisi heitetty paperia tai muuta roskaa, joka olisi estänyt veden pääsyn pisoaarista viemäriin. Vesikalustevuoto edellyttää lisäksi ennalta arvaamattomuutta. Jos vesikaluste on sellainen, että se tulvii yli normaalissakin käytössä ilman että veden pääsy viemäriin on estynyt roskan tms. vuoksi, tällöin tapahtuvaa vuotoa ei pidetä ennalta arvaamattomana.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat kiinteistövakuutusehdot

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa laitteen tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.

Erityisomavastuut, käyttölaite- ja vesikalustevuodot

Vuodon rakennukselle aiheuttamissa vahingoissa on omavastuu 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin vähintään valitun omavastuun suuruinen, jos vahinko on aiheutunut käyttölaitteen tai vesikalusteen vuodosta.

Ratkaisu

Tapauksessa on riitaa siitä, tuleeko vakuutuskorvauksesta tehdä 60 prosentin suuruinen ikävähennys vai 25 prosentin erityisomavastuuvähennys. Ratkaisu riippuu siitä, käsitelläänkö pisoaarista vuotaneen veden aiheuttamaa vahinkoa viemärin tukkeutumisesta johtuvana vahinkona vai vesikalusteen vuodosta aiheutuneena vahinkona.

Esitetyn selvityksen mukaan pisoaarin hana ei ollut mitenkään rikkoutunut, vaan se oli vain jäänyt auki. Viemäri sen sijaan ei ollut toiminut normaalisti. Selvityksen mukaan kyse ei ollut siitä, että pisoaarin altaassa olisi ollut roskia tai muuta vastaavaa, joka olisi estänyt veden pääsyn viemäriin. Vesi oli sinänsä päässyt viemäriin, mutta sisäisen tukoksen vuoksi viemäri ei ollut vetänyt kunnolla, jolloin vesi oli altaan täytyttyä valunut sen reunojen yli lattialle.

Käsillä oleva tapaus eroaa kiinteistöosakeyhtiön viittaamista suihkuun nukahtamiseen liittyvistä vahinkotapauksista siinä, että tässä tapauksessa veden pääsy viemäriin ei ollut estynyt, vaan viemäri ei ole toiminut. Vakuutuslautakunta katsoo nyt käsillä olevan vahingon johtuvan viemärin tukkeutumisesta, jolloin 60 prosentin suuruinen ikävähennys on vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei pidä vakuutusehtoja kyseisiltä osiltaan epäselvinä.

Vakuutusyhtiön korvausratkaisu on asianmukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA