Korvausta haettiin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ottamasta kiinteistön vastuuvakuutuksesta.

 

Vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja kun vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tuottamusta.

 

Vakuutuksenottajalta saatujen tietojen mukaan kaatunut koivu näytti rungosta terveeltä ja hyväkuntoiselta. Sairaala-alueen huonokuntoista puustoa oli poistettu noin vuosi sitten katselmuksen perusteella.

 

Selvityksen perusteella ei voida todeta vahingon tapahtuneen vakuutuksen­ottajan virheen tai laiminlyönnin johdosta. Vahinko johtui myrskytuulesta. Koska vakuutuksenottaja ei ole menetellyt tuottamuksellisesti, korvausvastuuta ei synny, eikä vahinko siten ole vastuuvakuutuksesta korvattavissa.

 

Vakuutuksenottaja toteaa uudelleenkäsittelypyynnössään, että tapahtumapäivänä kyseisellä seudulla oli raju ukkosmyrsky, joka aiheutti koivun kaatumisen. Koivun juuristo todettiin vahinkotarkastuksessa lahoksi.

 

Sairaalan alueen puusto on melko vanhaa. Noin vuosi sitten pidetyn katselmuksen tuloksena alueelta kaadettiin vialliseksi todettuja puita. Kuntotarkastuksen suorittajat eivät havainneet nyt kaatuneen puun viallisuutta, vaikka puussa oli jonkin verran kuivuneita oksia. Sairaanhoitopiirin tulkinnan mukaan kyse on vakuutuksenottajan virheestä ja näin ollen sairaanhoitopiiri olisi korvausvelvollinen. Vahingot tulisi korvata vastuuvakuutuksesta.

 

P.S. omistaa yhden tapauksessa vahingoittuneista autoista. Uudelleenkäsittelypyynnössään hän katsoo, että puun kaatumista ei voi tulkita ainoastaan myrskystä johtuvaksi, koska puun juuristo oli lähes täysin lahonnut. Puun kyljessä lähellä tyveä oli ainakin 10 vuotta vanha kaarnavaurio, joka oli osittain arpeutunut. Puun huonosta kunnosta kertovat myös kuivuneet paksut oksat. Lisäksi puun juurella ja rungossa oli mauriaisten eli sokerimuurahaisten pesä. Kyseinen muurahaislaji pesii ainoastaan kosteassa ja lahonneessa puussa. Mikäli vuosittainen puun kuntotarkastus olisi tehty huolellisesti eikä vain silmämääräisesti runkojen kuntoa katsoen, kyseiset viat puussa olisi havaittu. Puustokatselmuksen puutteellisuudesta kertoo myös se, että kaatuneen lahonneen koivun läheisyyteen on jätetty pystyyn huonokuntoinen koivu, jonka kuori on usean metrin matkalta halki ja irti puun pinnasta. Tämänkin puun juurella ja puun sisässä näyttää olevan mauriaisten pesä.

 

Näillä perusteilla ja sairaalaan omaan uudelleenkäsittelypyyntöön vedoten P.S. katsoo, että vahinko tulisi korvata kuntayhtymän vastuuvakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen, joka on päivätty 31.8.2001. Päätöksen mukaan puun kaatumisen syynä on ollut ukkosmyrsky. Ilmatieteen laitoksen mukaan tapahtumapäivänä oli ympäri Etelä-Suomea ukkosta. Puun juuret ovat olleet lahonneet, mikä on vaikuttanut sen kaatumiseen. Kuvien perusteella puu ei ole katkennut, vaan sen juuret ovat pettäneet.

 

Sairaanhoitopiirin mukaan alueen puusto on melko vanhaa. Puut on tutkittu kuntotarkastuksessa vuonna 2000 eikä nyt kaatuneen puun osalta ole havaittu viallisuutta, vaikka siinä oli joitain kuivuneita oksia. Sairaanhoitopiirin 17.8.2001 antaman lisäselvityksen mukaan sairaalassa työskentelee kesän ajan puutarhuri, jonka ohjeiden mukaisesti puita pääasiassa poistetaan. Vuosittain pyritään ennakoimaan mahdollisesti kaatuvat ja vaaraa aiheuttavat puut. Myös myrskyissä vioittuneet puut pyritään poistamaan heti, mikäli niiden oletetaan aiheuttavan vaaraa.

 

Kyseistä puuta ei ole tutkittu puututkalla eikä koeporauksella. Puiden kunnon määrittely tapahtuu aistinvaraisesti. Kaatuneessa koivussa ei puutarhurin mukaan ollut koivulle tyypillisiä lahovikoja: kääpiä ja halkeamia ei ollut. Puussa oli joitakin kuivuneita oksia, mutta muuten puu oli lehtevä latvaan asti. Puutarhurin mukaan juurien lahoutta ei voi nähdä nurmen alle. Hänen mukaansa puu ei ollut huonokuntoinen, vaan huonojuurinen.

 

Rakennusmestari V.A:n mukaan puu on ollut ainakin 40 vuotta vanha. Vuonna 2001 puita ei ollut vielä tarkastettu.

 

Vahinkotarkastaja J.H:n mukaan puu oli näyttänyt päältäpäin tavanomaiselta eikä hän ollut havainnut mitään kääpiä. Ympäristön puissa ei hänen mielestään ollut mitään erityistä vahinkoalttiuteen viittaavaa.

Yhtiö viittaa tapaukseen sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta tai laiminlyöntiä kiinteistön hoidossa. Huolellisuuden mittana on se, miten huolellinen kiinteistönomistaja vastaavassa tilanteessa toimisi eli olisiko vahinko ollut kohtuullisella, tavanomaisella huolellisuudella vältettävissä. Tuottamusta voi olla esimerkiksi se, ettei kiinteistön laitteita ja rakenteita korjata tai uusita tarpeen vaatiessa tai niiden kunnon tarkkailu laiminlyödään. Sama pätee kiinteistöllä sijaitseviin puihin. Huonokuntoiseksi todetut puut on tarvittaessa kaadettava. Vastuuta ei kuitenkaan voi syntyä, jos kiinteistö ei ole voinut tietää vahingonvaarasta. Jos tuottamusta ei ole, eli kyse on ns. tapaturmasta, ei kiinteistölle synny korvausvastuuta.

 

Puuston kuntoa on tarkkailtava riittävän huolellisesti, ja mitä vanhempaa puusto on, sitä säännöllisemmin sen kuntoa on tarkastettava. Ilman erityistä syytä ei kuitenkaan voida edellyttää laajempia teknisiä tutkimuksia kuten puututkan käyttöä. Puututkalla ei välttämättä havaita juuristovaurioita, jos itse puu ei ole lahonnut. Tavanomaisin merkki vaurioista ovat käävät tai muut sellaiset sekä lehvästön harveneminen ja laajamittainen oksien kuivuminen. Se, että tarkastusta ei ollut vielä tehty vuoden 2001 osalta ei osoita tuottamusta, koska vahinkoriskiä ei olisi tällaisessa tarkastuksessa havaittu. Lisäksi tarkastus on tehty vuosittain, mitä on pidettävä riittävänä huolellisuutena muiden merkkien puuttuessa.

 

Muutama kuollut oksa lähinnä alaosassa runkoa on normaalia, koska puussa osa isommistakin oksista kuolee. Saaduista kuvista ja vahinkotarkastajan kertomuksesta päätellen lehvästö on ollut varsin rehevä, joten merkkejä puun huonokuntoisuudesta ei ole tällä perusteella todettavissa. Sokerimuurahaisten tai kekomuurahaisten esiintymistä puun läheisyydessä ei myöskään voi pitää osoituksena puun huonosta kunnosta, koska nämä eivät ole varsinaisesti lahossa puussa viihtyviä muurahaisia. Myöskään pelkkä kaarnavaurio ei osoita puun olevan huonossa kunnossa, koska vanhemman koivun kaarnassa on usein halkeamia. Mitään syvälle menevää, ulkopuolisen iskun aiheuttamaa vauriota ei puussa ole todettu.

 

Tässä tapauksessa puun rungon kunnolla ei sikäli ole merkitystä, että kyseessä ei ole runkovaurio. Kyse on ollut juurten lahoviasta, jota ei runkoa ja lehvästöä tarkastelemalla ole voinut havaita. Puustoa valvova puutarhuri on todennut puun olleen huonojuurinen eikä mitään merkkejä sen huonokuntoisuudesta ole ollut. Puustoa on myös tarkkailtu säännöllisesti. Näyttöä kiinteistönomistajan laiminlyönnistä ei siten ole.

 

Yhtiö katsoo, että saatujen lisäselvitystenkään perusteella asiassa ei ole osoitettu kuntayhtymän työntekijöiden toimineen huolimattomasti puustoa valvoessa tai että kuntayhtymä olisi muutoin ollut huolimaton kiinteistön omistaja. Pelkästään se, että puu on ukkosmyrskyn seurauksena kaatunut ja että yhtenä kaatumisen syynä on ollut juuriston lahovaurio, ei vielä osoita tuottamusta. Kyse on siten pikemminkin tapaturmasta kuin tuottamuksesta eikä kuntayhtymä voi olla todetuista vahingoista korvausvastuussa. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei voida korvata vastuuvakuutuksesta.

 

Asiamiehen välityksellä lausuntoa pyytävät P.S. ja S.S. ovat kärsineet 8.258, 92 euron suuruisen esinevahingon puun kaaduttua heidän omistamiensa kahden henkilöauton päälle. Heidän mielestään yhtiön kielteisessä korvauspäätöksessä on jätetty huomiotta useita seikkoja, jotka osoittavat vakuutuksen­ottajassa tuottamuksellisuutta suhteessa syntyneeseen vahinkoon.

 

Yhtiön korvauspäätös perustuu sairaalan sivutoimisen puutarhurin havaintoihin ja mielipiteisiin. Kyseinen henkilö hoitaa puutarhurin tehtäviä oman toimensa ohella. Hänen mahdollisuutensa paneutua puuston kunnon selvittämiseen ovat jo lähtökohtaisesti olleet rajalliset. Lisäksi puutarhurin kertomuksen objektiivisuus asiassa on kyseenalainen, koska puuston kunnon valvonta on ollut hänen vastuullaan. Hänen intressissään on ilmoittaa, että valvonta on suoritettu asianmukaisesti ja ettei puissa ole ollut ulospäin havaittavia vikoja.

 

Kaatuneesta puusta otetuista valokuvista voidaan havaita, että puun rungossa on ollut selvästi havaittavaa lahoamista ja suuri halkeama. Koivun rungon pintakerroksessa on ollut ulkoisia muutoksia. Puun ydin on ollut laho. Puun kyljessä on ollut pitkä arpeutunut halkeama, joka on syntynyt lumiauran iskusta. Puun poikkileikkauskuvasta ilmenevä rungon lahoaminen on todennäköisesti aiheutunut tästä ulkoisen iskun aiheuttamasta halkeamasta. Lisäksi kyseisessä puussa oli ns. mauriaisten pesä.

 

Yhtiön korvauspäätöksessä on todettu, että puuston kuntoa on tarkkailtava riittävän huolellisesti, mutta ilman erityistä syytä ei voida edellyttää laajoja teknisiä tutkimuksia, kuten puututkan käyttöä. Lausunnonpyytäjät toteavat, että puun kaatumisen jälkeen kaupunginpuutarhuri teki sairaalan kiinteistöllä katselmuksen. Havaintojensa perusteella hän määräsi alueelta välittömästi kaadettavaksi yhteensä 64 puuta. Nämä havainnot tehtiin pelkästään silmämääräisen katselmuksen perusteella ilman teknisiä apuvälineitä.

 

Näiden seikkojen perusteella yhtiön 31.8.2001 tekemä korvauspäätös perustuu virheellisiin esitietoihin, olettamuksiin ja johtopäätöksiin.

 

Lisäksi sairaanhoitopiirin johtajan kirjelmän mukaan sairaanhoitopiirin tulkinnan mukaan kyse on vakuutuksenottajan eli sairaanhoitopiirin virheestä. Kiinteistönomistaja oli siis omien tutkimustensa tuloksena jo myöntänyt tuottamuksensa vahingon aiheutumisessa. Lausunnonpyytäjät hämmästelevät myös korvauksenhakuprosessin kulkua. Vahinkoilmoituksen tapahtumatietoineen on laatinut vahinkotarkastaja J.H.. Vakuutuksenottajan edustaja on ainoastaan allekirjoittanut J.H:n täyttämän vahinkoilmoituksen. Vahinkoilmoituksen mukaan puun lahoisuudesta ei vakuutuksenottajalla ole ollut tietoa. Yhtiön vahinkotarkastaja on siis tehnyt ratkaisun siitä, mitä vakuutuksenottaja on tiennyt, eikä tätä lähtökohtaa ole kyseenlaistettu huolimatta mainitusta sairaanhoitopiirin omasta näkemyksestä.

 

Lausunnonpyytäjät katsovat, että vahingonaiheuttaja on myöntänyt korvausvastuunsa ja ulkoiset seikat sekä vahinkoa seuranneet havainnot ja toimenpiteet tukevat sitä. Näillä perusteilla lausunnonpyytäjät katsovat, että vahinko on vakuutuksesta korvattava.

Yhtiö toistaa korvauspäätöksessään 31.8.2001 esittämänsä seikat.

 

Lausunnonpyytäjien viittaamien sokerimuurahaisten osalta yhtiö toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen mukaan sokerimuurahaiset pesivät ulkona rakennusten kivijaloissa tai nurmikossa. Niitä saattaa esiintyä myös rakennusten sisällä.

 

Lausunnonpyytäjän mukaan vakuutuksenottajan puutarhuri ei ole antanut omaa lausuntoaan asiasta objektiivisesti. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole mitään syytä epäillä sairaanhoitopiiriltä saatujen lisäselvitysten oikeellisuutta. Lisäksi vahinkopaikalta otetuista valokuvista ilmenee, että koivu näyttää päälle päin terveeltä, mutta sen maan alla olevat juuret ovat lahot.

 

Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tuottamusta. Kiinteistölle korvausvastuu voi syntyä esimerkiksi kiinteistön ja piha-alueiden kunnossapidon laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta tai varomattomasta menettelystä kiinteistön hoidossa. Tuottamusvastuuta arvioidaan käännettyä todistustaakkaa käyttäen. Kiinteistönomistajan tulee näyttää toteen se, että hän on hoitanut kiinteistöä hyvin ja että vahinko ei ole aiheutunut kiinteistön hoidon laiminlyönnistä. Lisäksi kiinteistönomistajalla on erityisesti yhteistilojen kunnosta ja turvallisuudesta tavanomaista ankarampi vastuu.

 

Näillä ja 31.8.2001 päivätyn päätöksen mukaisilla perusteilla yhtiön käsitys on se, että vakuutuksenottajalla ei ole ollut mahdollisuutta varautua siihen vahinkoon, jonka kaatunut koivu aiheutti. Kohtuudella ei voida vaatia kiinteistönomistajan kaatavan kaikki kiinteistöllä sijaitsevat puut sen välttämiseksi, ettei niistä mikään kaatuisi vahinkoa aiheuttaen. Koska puu on ollut päälle päin hyväkuntoinen, sairaala ei ole tiennyt eikä ole voinutkaan tietää vahingonvaarasta. Yhtiö katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajan työntekijöiden virheellisestä menettelystä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Koivu on kaatunut juuriston lahovian sekä ukkosmyrskyn vuoksi tapaturmaisesti. Tuottamuksen puuttuessa ei korvausvastuuta voimassa olevan oikeuden mukaan synny.

 

 

Vakuutuksenottajan puolesta lautakunnalle on ilmoitettu, ettei sillä ole lisättävää asiaan.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 20.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön toiminnassa tai omistamisessa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja

-         vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Voimassa olevan vahingonkorvausoikeuden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

 

Kiinteistönomistajalla on velvollisuus huolehtia kiinteistönsä kunnossapidosta, mihin kuuluu mm. siitä huolehtiminen, että kiinteistöllä kasvavat puut eivät aiheuta vaaraa kiinteistöllä liikkuville ihmisille tai heidän omaisuudelleen. Omistajan tulee huolehtia siitä, että lahot ja huonokuntoiset puut kaadetaan. Oikeuskäytännön perusteella kiinteistönomistajan vastuu yhteiskäytössä olevien tilojen kunnossapidosta on normaalia ankarampi. Asiassa sovellettavan käännetyn todistustaakan periaatteen mukaisesti kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen näytettävä menetelleensä kiinteistön kun­nos­sapidossa huolellisesti.

 

Tapauksessa sairaalan puuston kuntoa on ollut valvomassa puutarhuri. Kaatunut puu on ollut ainakin 40 vuotta vanha, ja sen rungossa on valokuvien perusteella ollut isohko vanha halkeama. Tällaiset halkeamat voivat johtaa lahovaurioiden syntymiseen. Kertomusten mukaan puussa oli myös kuivuneita isoja oksia, mikä voi olla lahovaurion merkki. Muilta osin puu oli kuitenkin lehtevä. Kyseisen koivun rungossa on kuvien perusteella lahoa, mutta puussa ei ollut esimerkiksi kääpiä.

 

Koivu kasvoi sairaalan pysäköintialueen välittömässä läheisyydessä. Tällaisen puun kaatumisesta todennäköisesti aiheutuu vahinkoa ulkopuolisille.

 

Ottaen huomioon kyseisen koivun sijainti, ikä, todettu rungon vaurio ja oksien kuivuminen lautakunta katsoo, että kiinteistönomistajalla olisi näissä oloissa ollut perusteltu syy kaataa kyseinen koivu tai ainakin tarkistuttaa sen kunto paremmin kuin nyt on tehty. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että vahinko on aiheutunut kiinteistönomistajan tuottamuksesta ja että vakuutuksenottaja on vastuussa puun kaatumisen aiheuttaman vahingon korvaamisesta. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastuuvakuutuksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Rusanen ja Savonen sekä varajäsen Maso. Sihteerinä toimi Raulos.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA