Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajayritys on suorittanut betonilattian purkutyön 23.–27.12.2009. Työ oli tarkoitus tehdä asbestityönä vesileikkaamalla. Koska laatat irtosivat epätasaisesti, työntekijät saivat käskyn piikata alue tasaiseksi. Kun asianmukaisesta pölynsuojauksesta ei tällöin huolehdittu, seurauksena oli pölyn leviäminen tilaajan tiloihin, jotka eivät kuuluneet urakan piiriin. Pölyn epäiltiin sisältävän asbestia.
Korvausta pölyyntymisen vuoksi hävitettävistä tuotteista, tuotannon keskeytymisestä, toisen yrityksen asentajien odotusajan palkoista, tilojen puhdistamisesta ja ilman asbestipitoisuuden mittauksesta on haettu vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätökset 9.3.2010, 17.4.2010, 15.9.2010, 29.9.2010 ja 29.11.2010
Vakuutusyhtiön mukaan pölyyntyneet koneet, laitteet ja tuotteen olivat vakuutuksenottajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisia vahingon sattuessa, sillä niiden etäisyys piikattavasta alueesta oli ollut noin 5-40 metriä. Sen vuoksi mainitulle omaisuudelle aiheutunutta esinevahinkoa eikä siihen liittynyttä taloudellista vahinkoa voitu korvata vastuuvakuutuksesta. Vakuutuksenottaja oli väittänyt, että tuotanto olisi jouduttu keskeyttämään, vaikka vahingontorjuntavelvollisuus olisi täytetty, ja pölysuojaus olisi tehty, koska silloin olisi joka tapauksessa pitänyt selvittää, oliko ilmassa asbestia. Vakuutusyhtiön mukaan tuotannon menetyksestä ja ulkopuolisille asentajille maksetuista odotusajan palkoista aiheutunut vahinko olisi tällöin sellaista puhdasta taloudellista vahinkoa, jota ei vakuutusehtojen mukaan korvattu. Mitä tuli ilman asbestipitoisuuden tutkimiskulujen korvattavuuteen, niitä ei voitu korvata vahingon torjuntatoimenpiteestä johtuvina, koska niillä pyrittiin korjaaman sellaista vahinkoa, joka ei olisi vakuutuksesta korvattavaa.
Valitus
Vakuutuksenottaja on todennut, että virhe pölynsuojauksessa johtui siitä, että purkutyö piti suorittaa kiireellisesti, minkä vuoksi suojaus jäi epähuomiossa tekemättä. Vahingoittunut omaisuus ei ollut vahingontorjuntavelvoitteen alaisena alkuperäisen suunnitelman mukaan ottaen huomioon työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri.
Vakuutusyhtiön vastine
Vahingon torjuntakulut korvataan vain siltä osin, kuin kysymys on vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Näin ollen kuluja tuotteiden tuhoamisesta ja muista toimenpiteistä ei voida korvata vahingon torjuntakuluina. Vakuutuksenottaja oli toiminut alalla vuodesta 1975 lähtien ja erikoistunut asbestitöihin.
Vakuutuksenottajan olisi tullut ymmärtää, että piikkaustyön kanssa samassa tilassa sijainnut omaisuus olisi tullut suojata. Vakuutuksenottaja oli tiennyt, että purkumateriaalissa oli asbestia. Vakuutusyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 394/05, jossa oli kyse betonilattian purkamisesta, josta syntyneestä asbestipölystä aiheutui vahinkoa tuotantotilalle suojaseinästä huolimatta. Vakuutuslautakunnan mukaan tuotantotila oli suojausvelvoitteen alaisena vahingon sattumishetkellä, eikä korvausta voitu suorittaa vastuuvakuutuksesta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ehtokohdan 3.2.3 (Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri.
Vakuutuskirjan mukaan "poiketen ehtojen kohdasta 3.2.19, vakuutuksesta korvataan asbestista johtuva vahinko".
Ehtojen kohdan 3.2.16 (Varallisuusvahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Ehdon 7.2.1 (Välittömästi uhkaavan vahingonvaaran torjuntakulut) mukaan vakuutetulla on vakuutustapahtuman välittömästi uhatessa tai satuttua velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta (ks. Yleiset sopimusehdot YL, kohta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pidemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.
Ratkaisu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vahingoittunut omaisuus ollut vahinkohetkellä vahingontorjunta- ja suojausvelvoitteen alaisena. Lisäksi kyse on sen arvioimisesta, voidaanko ilman asbestipitoisuuden tutkimuskustannuksia ja tuotannon keskeytymistä pitää vahingon torjuntakuluina. Ratkaisusuositusta on pyydetty myös siitä, voidaanko tuotannon keskeytymisestä ja asentajien odotusajan palkoista aiheutuvaa vahinkoa pitää puhtaana taloudellisena vahinkona.
Tehtaan tilat, koneet ja tuotteet ovat olleet vakuutuksenottajan vahingontorjuntavelvollisuuden alaisena. Vahingontorjuntavelvollisuus on tarkoittanut tässä tapauksessa sovitun mukaisesti asbestin ja pölyn irtoamisen estämistä. Piikattava lattia sijaitsi noin 5-40 metrin päässä koneista ja tuotteista. Alkuperäisen työmenetelmän muuttamisen ja suojelutoimenpiteisiin ryhtymättömyyden vuoksi pölyä pääsi leviämään tuotteisiin ja koneisiin.
Korvausta on vaadittu koneiden puhdistuksesta, ja siitä johtuvan tuotannonseisauksen aiheuttamasta tappiosta, asentajien odotusajan palkoista, asbestinäytteiden ottamisesta, tilan ja koneiden siivouskustannuksista sekä pilalle menneistä tuotteista.
Vakuutuksenottajayrityksen tehtävänä on ollut betonilattian purkaminen urakanantajan tiloissa. Vakuutuslautakunta katsoo, että työsuorituksen luonteen vuoksi tuotantotila on ollut suojausvelvoitteen alainen, ja että tuotantotilassa sijainneet tuotteet ja koneet ovat siten olleet vakuutuksenottajan vahingontorjuntavelvollisuuden kohteena vahingon sattumishetkellä. Sen vuoksi ja edellä selostettu rajoitusehto 3.2.3 huomioon ottaen korvausta ei tule suorittaa koneiden ja tilojen puhdistuksista eikä valmiiden, mutta pilalle menneiden tuotteiden menetyksestä.
Vakuutuslautakunta katsoo, että tuotannon keskeytymisestä muodostuva taloudellinen vahinko on ollut yhteydessä esinevahinkoon. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi tältä osin evätä korvausta puhdasta taloudellista vahinkoa koskevan rajoitusehtokohdan 3.2.16 perusteella. Kyse on kuitenkin suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuuden alaiselle omaisuudelle aiheutuneeseen vahinkoon liittyvästä taloudellisesta vahingosta, jota ei voida korvaamatta jäävään esinevahinkoon liittyvänä korvata.
Varallisuusvahinkoja koskevan rajoitusehdon 3.2.16 mukaan vakuutuksesta ei korvata sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Toisen yrityksen asentajien palkoista aiheutunut vahinko on puhdasta taloudellista vahinkoa, jota ei voida korvata kyseisen rajoitusehtokohdan perusteella.
Vahingontorjunta koskee niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pidemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että asbestipitoisuuksien mittaamisesta aiheutuneita kuluja voidaan pitää henkilövahinkojen torjuntakuluina, eikä pelkkä ilmoitus asbestivaarasta riitä torjumaan henkilövahinkoja. Vahingontorjuntavelvollisuuden alaista omaisuutta koskeva rajoitusehto 3.2.3 ei koske henkilövahinkoja. Henkilövahinkojen torjuntakulut ovat vastuuvakuutuksesta korvattavia.
Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä, jossa korvaus on evätty menetetyistä tuotteista, tilojen ja koneiden puhdistamisesta, tuotannon keskeytymisestä ja toisen yrityksen asentajien odotusajan palkoista asianmukaisena. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään korvausvaatimukset uudestaan muilta osin.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Nyyssölä, Makkula, Pesonen ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA