Vakuutuksenottaja ja vakuutettu A (syntynyt 1989) on ollut vuokralaisena valittajana olevan B:n omistamassa kerrostalohuoneistossa. Hän oli 2.11.2011 jättänyt illalla kynttilän palamaan parvekkeelle yön ajaksi ja käynyt nukkumaan. Hän oli ollut varma, että hän oli sammuttanut kynttilän. Kynttilä oli kuitenkin jäänyt kytemään parvekkeelle ja sytyttänyt muovisen tason palamaan. Aamulla 3.11.2011 oli havaittu, että musta savu oli värjännyt parvekkeen seinät tummiksi ja lattiaan oli palanut jälki.

A oli ollut vuokralla kyseisessä asunnossa heinäkuusta 2011 alkaen ja hän oli irtisanonut vuokrasopimuksen 30.11.2011. Vuokrasuhteen irtisanomisen seurauksena asunnon omistaja B oli ryhtynyt vuokraamaan asuntoa uudelleen. B oli laittanut nettiin 29.11.2011 ilmoituksen, jossa hän oli vuokrannut puheena olevaa asuntoa 900 eurolla kuukaudessa siten, että asunto vapautuisi 1.1.2012. Kertyneen selvityksen mukaan asuntoa ei ollut vuokrattu marraskuun ja joulukuun aikana. A oli maksanut vuokraa 1 000 euroa kuukaudessa 1.8.2011 alkaen.

B on hakenut korvauksia vakuutusyhtiöltä muun ohella menetetystä vuokratulosta, henkisestä kärsimyksestä sekä asian selvittelyyn menneestä ajasta, ylimääräisestä näyttökertojen järjestämisestä sekä ”muusta harmista”.

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö on antanut korvauspäätöksen 4.1.2012. Yhtiö on katsonut, että näyttöä ei ole siitä, että saamatta jääneet vuokratulot olisivat aiheutuneet parvekkeen tulipalosta. Pelkkä spekulointi siitä, miksi asuntoa ei ole saatu vuokrattua pyydetyllä hinnalla heti vanhojen vuokralaisten lähdettyä, ei riitä näytöksi palovahingon syy-yhteydestä vuokratulojen menetykseen. Muutenkin korvausta on haettu puhtaasti taloudellisesta vahingosta, joka ei ole vastuuvakuutuksen perusteella korvattavaa. Korvausta vuokratulon keskeytymisestä ja matkakustannuksista ei voida siten suorittaa vastuuvakuutuksen perusteella.

Valitus

B on tyytymätön yhtiön korvauspäätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiasta. Kesän 2011 vuokrasopimus ja joulukuun 2011 vuokrausilmoitus osoittavat, että asunnon arvo on laskenut 100 euron kuukausivuokran verran 1 000 eurosta 900 euroon. Kaupungin vuokrataso on pikemminkin noussut kuin laskenut edellä mainittuna aikana. Vuokraaminen on pitkittynyt tulipalon johdosta. Asiassa on aiheutunut henkistä kärsimystä. Asian selvittelyyn on kulunut aikaa. Ylimääräisiä näyttökertoja on jouduttu järjestämään ja muuta harmia on aiheutunut. B on vaatinut vuokratulon alenemisen takia 1 000 euroa ja vuokratulojen keskeytymisen takia toiset 1 000 euroa sisältäen yhden kuukauden vuokran 900 euroa + ylimääräiset matkakustannukset 100 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö on antanut vastineen 22.2.2012. Yhtiö on todennut taustatietoina, että palovahingossa savu oli värjännyt parvekkeen seinät tummiksi ja myös lat­tiaan oli palanut jälki. Kyseessä oli katsottu olevan A:n vastuuvakuutuksen perusteella korvattava vakuutustapahtuma. Korjauskustannuksista ei ole tehty korvauspäätöstä, kun ei niistä ole vielä toimitettu laskua.

Selvityksen mukaan A oli irtisanonut vuokrasuhteensa eikä asuntoa ollut saatu välittömästi vuokrattua uudelleen. B olisi joka tapauksessa joutunut vuokraamaan asunnon vuokralaisen A irtisanottua vuokrasopimuksen. Joka tapauksessa A oli ollut muuttamassa pois asunnosta. Pelkkä arvelu siitä, miksi asuntoa ei ole saatu vuokrattua pyydetyllä hinnalla heti edellisen vuokralaisen lähdettyä, ei riitä näytöksi palovahingon syy-yhteydestä vuokratulojen menetykseen. Muutenkin korvauksia on haettu puhtaasti taloudellisesta vahingosta, joka ei ole vastuuvakuutuksesta korvattava. Henkisestä kärsimyksestä vaadittua korvausta ei ole yksilöity määrällisesti eikä näytetty perusteeltaan toteen. Asunnon vuokraamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuu joka tapauksessa osakkeenomistajalle kustannuksia varsinkin, kun hän asuu eri paikkakunnalla. Parvekkeen korjaustyö ei myöskään ole estänyt asunnossa asumista. Näin ollen korvauksia vaadituilta osin eli vuokratulon keskeytymisestä, asunnon väitetystä arvonalentumasta ja matkakustannuksista sekä henkisestä kärsimyksestä ei korvata.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajalle on varattu mahdollisuus antaa vastine 16.4.2012 mennessä. Vakuutuksenottaja ei ole antanut vastinetta.

Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys

Lautakunnalla on ollut käytettävissä:

• vahinkoilmoitus
• vuokrasopimus 10.7.2011
• vuokrausilmoitus 29.11.2011
• vakuutuskirja

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Sovellettavan sopimusehdon mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassaoloaikana todettuun tekoon tai laiminlyöntiin.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko palovahingon perusteella maksettava korvauksia valituksessa esitetyistä eristä, eli asunnon arvon alentumisesta, vuokratulojen menetyksestä, henkisestä kärsimyksestä sekä muusta valituksessa yksilöidystä vahingosta.

Käytettävissä olevan selvityksen mukaan vuokralainen on irtisanonut vuokrasopimuksen 30.11.2011, minkä jälkeen on ollut muutenkin selvää, että asunto joudutaan vuokraamaan uudelleen. Vuokrausilmoitus on tehty 29.11.2011, mikä osoittaa, että vuokraustoimintaan on ryhdytty välittömästi, kun on saatu tieto vuokrasuhteen tulevasta päättymisestä 1.1.2012 lukien.

Se, että vuokrasopimuksia irtisanotaan ja uusia vuokralaisia joudutaan hankkimaan, on tyypillistä ja tavanomaista vuokra-asunnon omistajan ennakoitavaa ja myös kustannuksia aiheuttavaa toimintaa. Jokainen vuokranantaja on itse vastuussa siitä, millä hinnalla ja minkälaisin ehdoin asuntojaan vuokraa. Siitä, että asuntoa ei ilmeisesti ole saatu vuokrattua – tai paremminkin, että uutta vuokrasopimusta ei ole saatu tehtyä joulukuun 2011 aikana – ei voida sellaisenaan päätellä, että kohteen vuokraaminen olisi ylipäänsä olennaisesti viivästynyt, puhumattakaan, että tuo viivästyminen olisi syy-yhteydessä eli aiheutunut nyt puheena olevasta vastuuvahinkotapahtumasta. Asiassa ei ole siten näytetty, että B:lle olisi aiheutunut palovahingon seurauksena tuohon palovahinkoon liittyvää taloudellista vahinkoa, joka voisi tulla korvattavaksi vastuuvakuutuksen perusteella.

Lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että menetetyt vuokratulot voisivat sinänsä olla vakuutusehtojen perusteella korvattavaa, esinevahinkoon liittyvää taloudellista vahinkoa, jos ne olisivat syy-yhteydessä eli aiheutuneet tuosta esinevahingosta. Esillä olevassa tapauksessa tällaista syy-yhteyttä ei ole. Vuokratulojen menetys on aiheutunut siitä, että vakuutuksenottajana oleva vuokralainen oli irtisanonut vuokrasopimuksen 30.11.2011. Palovahingon jälkien siivous- ja korjaustöiden ei ole osoitettu aiheuttaneen uudelleenvuokrauksen viivästymistä.

Se, että asuntoa ei ole saatu vuokrattua välittömästi edellisen vuokralaisen päättäessä vuokrasopimuksen, on luonnollisesti aiheuttanut vuokran­antajalle ylimääräistä työtä ja ajanhukkaa sekä kustannuksia asunnon vuokraukseen liittyen. Henkisestä kärsimyksestä voi korvauksia saada vahingonkorvauslain mukaan rajatuissa tilanteissa, joista nyt ei ole kysymys. Esitetty vaatimus on muutenkin määrältään yksilöimätön. Uuden vuokralaisen etsimiseen kulunut aika ja sen vaatimat toimenpiteet ovat muutenkin tavanomaista asunnonvuokraustoimintaan liittyvää ennakoitavaa kustannusta. Nämä kustannukset eivät ole aiheutuneet 2.11.2011 sattuneesta vastuuvahinkotapahtumasta.

Johtopäätös

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksen lopputulosta ehtojen mukaisena.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Eskuri, jäsen Norio-Timonen sekä varajäsen Ijäs. Sihteerinä toimi Saarikoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA