Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan lomamatkan aikana vettä oli tulvinut pohjakerroksen lattialle. Salaojajärjestelmän vedet olivat nousseet lattialle, sillä salaojien perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen oli järjestetty sähköpumpulla, joka oli pysähtynyt ja tämän seurauksena salaojat olivat tulvineet omakotitalon teknisen tilan lattiakaivosta pohjakerroksen lattialle. Lattiakaivo oli yhdistetty salaojajärjestelmään eikä salaojakaivon ja lattiakaivon välillä ollut padotusventtiiliä. Vesipumppu oli pysähtynyt sen vuoksi, että sen sähköjohto oli jyrsitty rikki. Korvauksia vahingoista haettiin kotivakuutuksen laiterikko- ja putkistovuototurvasta.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös

Vakuutusyhtiö on todennut 29.5.2013 antamassaan päätöksessä, että jyrsijät olivat jyrsineet pumppaamon pumppujen sähköjohtoja eivätkä pumput olleet toimineet. Padotusventtiilien puuttumisen vuoksi salaojissa tulvinut vesi oli päässyt esteettä nousemaan teknisen tilan lattiakaivon kautta sisätiloihin. Vakuutusyhtiö katsoi, että järjestelmäkokonaisuus oli suunnitelmaltaan ja toteutukseltaan annettujen määräysten ja ohjeiden vastainen. Koska vesivahinko oli suunnittelu- ja rakennusvirheen suora seuraus eikä sitä voitu pitää ennalta arvaamattomana, vakuutusyhtiö ei korvannut vahingon korjauskustannuksia miltään osin. Myös laitteiden sähköjohtokorjaukset jäivät korvauspiirin ulkopuolelle, koska vahingot olivat jyrsijöiden aiheuttamat.

Valitus

Vakuutuksenottaja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta siitä, miten kotivakuutuksen vakuutusehtoja tulee tulkita vakuutuksenottajan kodissa tapahtuneen vesivahingon yhteydessä.

Vakuutusyhtiön mukaan kuivausvesien poisjohtaminen on toteutettu vastoin rakentamismääräyksiä ja ohjeita ja että kyseessä on ollut salaoja- ja sadevesijärjestelmän suunnittelu- ja rakennusvirheestä aiheutunut vahinko eikä vahinko näin ollen ole ennalta arvaamaton. Vakuutuksenottaja katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut vakuutuksenottajan sadevesijärjestelmän olevan rakennusmääräyskokoelman määräysten vastainen. Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet 2007 D1 kohdissa 5.2.2 ja 5.2.1 ei velvoiteta asentamaan padotusventtiiliä teknisen tilan lattiakaivosta salaojakaivoon johtavaan viemärilinjaan. Vakuutuksenottajan mukaan perustusten kuivatusvedet on johdettu siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistön jäte- ja sadevesilaitteistolle. Vakuutuksenottajan talossa jäte- ja sadevesiä ei ole johdettu perustusten kuivatusvesijärjestelmään ja järjestelmäkokonaisuus täyttää kaikki edellä mainitun rakentamismääräyksen vaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman D1 kohdan 5.2.2.1 osalta todetaan, että perusvesikaivossa oli pumppaamo, joka pumppusi perustusten kuivatusveden sadevesiviemäriin. Perusvesikaivosta sadevesiviemäriin johtavassa putkessa oli padotusventtiili, jota rakentamismääräyskokoelman ohjeissa edellytettiin. Vakuutuksenottajan rakennuksen järjestelmäkokonaisuus täytti myös tämän rakentamismääräyskokoelman vaatimukset.

Vakuutuksenottajan talon salaoja- ja sadevesijärjestelmät olivat toisistaan erillisiä järjestelmiä ja niiden toteutus vastasi rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on virheellinen ja korvaus tulee suorittaa vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön väitteet järjestelmän rakennus- ja suunnitteluvirheestä ovat perusteettomia ja toteennäyttämättömiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Asuinrakennuksen teknisen tilan lattiakaivo on yhdistetty rakennuksen salaojajärjestelmään eli perustusten kuivatusvesiviemäriin. Salaoja- ja lattiakaivon välissä ei ole ollut padotusventtiiliä. Tämän vuoksi salaojissa tulvinut vesi on päässyt esteettä nousemaan salaojakaivosta teknisen tilan lattiakaivon kautta sisätiloihin. Tällainen järjestely on hyvin altis vuotovahingoille pumppujen ollessa toimimattomia, kun salaojakaivoista on suora yhteys asuintilaan ja kellarin lattialle. Tällainen järjestely on suunnittelu- ja/tai rakennusvirhe. Rakennukselle ja sisällä olleelle irtaimistolle aiheutuneen vesivahingon ei voida katsoa tapahtuneen ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta, vaan on sen luonnollinen seuraus.

Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007 D1:n määritelmän mukaan mm. lämpöpumppulaitteistosta peräisin oleva vesi on vähäistä suurempaa eli jätevettä eikä määräysten kohdan 5.2.2 mukaan jätevesiä saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin (salaojakaivoon). Jätevesi teknisestä tilasta on johdettava jätevesiviemäriin. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa teknisen tilan lattiakaivo on kuitenkin yhdistetty rakennuksen salaojajärjestelmään eli perustusten kuivatusjärjestelmään. Tätä on pidettävä vakuutusehtojen 6.1.7 mukaisena suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheenä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa korvata kotivakuutuksesta.

Lisäksi vakuutusyhtiön pyytämän asiantuntijan suorittamassa tutkimuksessa tutkittiin pumppaamoon tulevaa salaojaputkea ja todettiin, että putkenpäässä ei ollut padotusventtiiliä. Rakennuspiirustusten mukaan padotusventtiili olisi pitänyt kaivon päässä olla, mutta kun tällainen padotusventtiili tosiasiassa puuttui, on kyseessä vakuutusehtojen 6.1.7 mukainen suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe.

Laiterikkoturvan osalta on todettu, että rajoitusehtokohdan 6.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka hyönteiset, rotat, hiiret, myyrät, oravat, jänikset tai kanit ovat aiheuttaneet. Koska saatujen selvitysten mukaan jyrsijät ovat jyrsineet pumppaamon pumppujen sähköjohtoja, eivätkä pumput tämän vuoksi toimineet, ei vahinko ole korvattava kotivakuutuksen laiterikkoturvasta.

Vakuutusyhtiö on todennut, ettei korvausvaatimusta ole tutkittu yhtiössä ja näin ollen ratkaisusuositus voi koskea vain vahingon korvattavuutta, mutta ei korvauksen määrää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet 2007 D1

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.3 mukaan laiterikkoturvasta korvataan koneen, laitteen tai putkiston rikkoutuminen, jonka ensisijaisena syynä on koneen, laitteen tai putkiston sisäinen rikkoutuminen äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön tai mekaanisen syyn takia.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Vakuutuksesta ei korvata rajoitusehtojen kohdan 6.6 mukaan vahinkoa, jonka hyönteiset, rotat, hiiret, myyrät, oravat, jänikset tai kanit ovat aiheuttaneet.

Rajoitusehtojen kohdan 6.1.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa.

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007 D1 kohdassa 4 tämän määräyksen kohdan 4.1.2 mukaan jätevesi on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin yleensä erillisessä viemärissä, johon ei johdeta sade- eikä perustusten kuivatusvesiä.

Saman määräyksen 4.2.1 mukaan jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaara tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.

Saman määräyksen ehtokohdan 4.2.1.3 mukaan huonetila, jossa on lattiakaivo, vesi eristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedenalaiseen eristykseen. Tällöin ei viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä. Seuraavat tilat on varustettava lattiakaivolla: …

3) huonetilat, joissa on ylitulvimisvaara; …

5) kattila- ja lämmönjakohuone, öljylämmitysjärjestelmässä lattiakaivo varustetaan normaalikäytön aikana suljettuna pidettävällä sulkulaitteella tai muulla laitteella, joka estää öljyn pääsyn viemäriin.

Edellä mainitussa Rakentamismääräyksessä kohdassa 5 sadevesi- ja perustusten kuivausvesilaitteisto, määräyksen 5.1.1 mukaan sadeveden poisto kiinteistön alueelta on järjestettävä hyvin toimivalla tavalla ja niin, ettei siitä aiheudu vahingon- tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa.

Sadevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti ja sen tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma.

Sadevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä.

Ohjeen 5.1.11 mukaan rakennuksen laitteista poistettavat vähäiset vesimäärät, kuten ilmanvaihtokoneiden, lämmön talteenottolaitteissa ja ilmastoinnin jäähdytyslaitteissa kondensoituva vesi voidaan johtaa sisätiloissa sadevesilaitteistoon.

Määräyksen 5.2.2 mukaan kiinteistön perustusten kuivatusvedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistön jäte- ja sadevesilaitteistolle.

Jätevesi- tai sadevesiä ei saa johtaa perusten kuivatusvesiviemäriin.

Ohjeen 5.2.2.1 mukaan kiinteistön perustusten kuivatusvedet saadaan johtaa alueen viemäröintijärjestelmästä riippuen ajo-ojaan, vesistöön, sadevesiviemäriin tai imeyttää maahan sopivalla tavalla.

Jos perustusten kuivatusvedet johdetaan sadevesiviemäriin, ne johdetaan siihen perusvesikaivon kautta. Jos perusvesikaivosta lähtevän putken vesijuoksu on alempana kuin yleisen sadevesiviemärin padotuskorkeus, varustetaan perustusten kuivatusvesiputki itsestään toimivalla padotusventtiilillä.

Ratkaisu

Vuotovahinko

Asiassa on kysymys siitä, onko vesivahinko ollut ehtojen mukainen vuotovahinko ja siitä, onko vahinko ollut seurausta suunnittelu-, asennus- tai rakennustyövirheestä.

Vakuutuksenottajan rakennuksen teknisen tilan, jossa on sijainnut maalämpöjärjestelmä, lattiakaivo on ollut yhdistettynä perustusten kuivatusvesiä varten olevaan sadevesijärjestelmään. Lattiakaivon ja perusvesikaivon välillä ei ole ollut padotusventtiiliä. Rakennuksen perustusten kuivatusvedet on johdettu perusvesikaivosta eteenpäin sähköpumppujen avulla. Kun sähköpumppu on lakannut toimimasta, ovat perustusten kuivatusvedet tulvineet teknisen tilan lattiakaivon kautta teknisen tilan lattialle ja siitä eteenpäin koko pohjakerroksen lattialle.

Vakuutusehtojen mukaan putkivuotona korvataan rakennuksen putkistosta ennalta arvaamattomasti virranneen veden aiheuttama vuotovahinko. Maalämpölaitteisto, joka on sijainnut kyseessä olevassa teknisessä tilassa, on laite, jossa on aina ainakin muutaman sadan litran vesisäiliöt vesikiertoista keskuslämmitystä ja rakennuksen lämmintä talousvettä varten. Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet 2007 D1 kohtien 5.1.1 sekä 5.1.1.1 mukaan sadevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä. Poikkeuksena tästä ovat vähäiset vesimäärät, esimerkiksi kondenssivesi ilmanvaihtokoneissa ja lämmön talteenottolaitteissa, jotka voidaan johtaa pääsäännöstä poiketen sisätiloissa sadevesilaitteistoon. Maalämpölaitteiston vähintään muutaman sadan litran vesisäiliöiden mahdollisesti vuotavaa suurta vesimäärää ei voida pitää kondenssiveteen rinnastettavana pienenä vesimääränä, vaan kyseessä on jätevedeksi luokiteltava vesi, joka on johdettava viemäriverkostoon eikä sadevesijärjestelmään.

Koska sadevesien sähköpumppu on rikkoutunut ja kun vesi on noussut teknisen tilan lattialle sadevesijärjestelmään ilman padotusventtiiliä yhdistetyn lattiakaivon kautta, ei tällaista sadevesijärjestelmän tulvimista voida pitää pohjakerroksessa olevien tilojen osalta ennalta arvaamattomana. Lisäksi teknisen tilan lattiakaivo on rakennusmääräysten vastaisesti yhdistetty sadevesijärjestelmään. Tällaista lattiakaivon yhdistämistä on pidettävä suunnittelu-, asennus- ja rakennustyövirheenä. Ilman tätä virheellistä asennusta ei kyseessä olevan laista vuotovahinkoa olisi tapahtunut. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Rikkovahinko

Pumput ovat vaurioituneet siitä, että sähköjohdot on jyrsitty paljaiksi ja rikki. Todennäköisesti vahinko on aiheutunut rottien, hiirien tai myyrien jyrsimisestä. Tällaiset vahingot eivät ole vakuutusehtojen mukaan korvattavia laiterikkovahinkoja eivätkä pumppujen vahingot ole vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on myös tältä osin pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA