Tapahtumatiedot

Kerrostaloyhtiön asunnossa oli WC-istuimen vesisäiliö haljennut asukkaiden ollessa poissa asunnosta 10.–16.8.2015. Vettä oli tippunut lattialle ja valunut lattiakaivoon. Osa vedestä oli päässyt putkien läpivienneistä ja laattasaumoista rakenteisiin. Alakerran asuntoon oli katosta tullut vettä.

Vakuutusyhtiö on 16.9.2015 tekemällään korvauspäätöksellä evännyt korvauksen, koska vakuutus ei korvaa WC-istuimen rikkoutumisen seurauksena putkien läpivientien ja laattasaumojen kautta rakenteisiin vuotaneen veden aiheuttamaa vahinkoa rakentamismääräysten ja omaisuusvakuutusturvaehdon rajoituskohdan perusteella. WC-istuimen korjauskustannus on vakuutuksesta korvattava, mutta ikävähennysten ja omavastuun vähentämisen jälkeen vakuutuksesta ei jää korvattavaa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on tyytymätön korvauspäätökseen ja vaatii siihen oikaisua. Vahingon kartoitus-, purku-, kuivaus- ja rakennustöistä syntyneet, yhteensä 33.392 euron kustannukset vaaditaan korvattaviksi normaalit ikävähennykset huomioon ottaen.

Perusteluina vaatimukselleen vakuutuksenottaja esittää, että kosteuskartoitusraportin mukaan eteisen lattia on nurkasta kastunut. Nurkka ei ole voinut kastua seinän läpi, koska seinä on ollut eteisen puolelta kuiva. Veden on täytynyt tulla kylpyhuoneen kynnyksen yli. Tätä puoltaa se, että pintalaatan kostea alue rajoittuu oviaukkoon. Kynnys on kylpyhuoneen lattiapintaa alempana, joten todennäköisesti vesi on tullut kynnyksen päälle ja siitä eteisen lattialle. Tätä tukee huoltomiehen ja omistajan lausunto, että kynnys oli niin turvonnut, että ovea ei saanut kiinni. Kosteuskartoituksen tekijä oli käynyt tekemässä raportin tiistaina, joten eteisen lattia oviaukon kohdalta on hyvin ehtinyt pinnastaan kuivahtamaan, kun veden tulo oli sunnuntaina katkaistu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että rakenteiden vahingoittuminen on johtunut puutteellisesta vedeneristyksestä. Tällaiset vahingot on rajoitusehdolla suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Jos vedeneristykset olisivat olleet määräysten mukaiset ja siten pitävät, eivät rakenteet olisi tapahtuneen vuodon seurauksena vahingoittuneet.

Vakuutusyhtiö viittaa kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaan osa vedestä oli mennyt putkien läpivienneistä lattiarakenteisiin. Myös laattasaumojen raoista oli vesi päässyt rakenteisiin.

Vakuutusyhtiön vastineessa todetaan myös, että kyseisen rakennuksen WC-tilat oli remontoitu putkisaneerauksen yhteydessä vuonna 1985. Tällöin on sovellettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C2 olevia määräyksiä vuodelta 1975. Niiden mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrässä.

Vastineessa katsotaan, että kokemusperäisesti voidaan todeta, että jos vesi olisi valunut kynnyksen yli lattiapintaa pitkin, olisi käytävän puolelta heti kynnyksen vierestä laattapinnalta mitattu pintamittarilla poikkeavia viitearvoja. Kosteuskartoitusraportin mukaan lattia on eteisennurkasta kastunut. Kosteutta ei ole mitattu kynnyksen kohdalla. Kosteuskartoituksen kuvien ja mittaustulosten perusteella kylpyhuoneen seinän laattasauma on juurikin kastuneen lattian nurkkakohdan kanssa samasta kohtaa auki.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 18.8.2015 tehdystä kosteuskartoituksesta laadittu, 21.8.2015 päivätty tutkimusraportti siihen sisältyvine kuvineen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vesivahinko johtunut vakuutusehtojen rajoituskohdassa tarkoitetuin tavoin puutteellisesta vedeneristyksestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistöturvan omaisuusvakuutusturvaehdon kohdan 206.1.4 mukaan (LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

- vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai laitteesta.

- vesikalusteesta mekaanisen rikkoutumisen seurauksena äkillisesti ja yllättäen virrannut vesi; vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä.

Vakuutusehtojen kohdan 206.2.4 (Rajoitukset; LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että kylpyhuoneen WC-säiliö on rikkoutunut ja siitä on vuotanut vettä. Vettä on tippunut lattialle ja siitä valunut lattiakaivoon. Kosteuskartoitusraportin mukaan osa vedestä on mennyt putkien läpivienneistä lattiarakenteisiin. Vettä on päässyt myös laattasaumojen raoista rakenteisiin. Valokuvista on pääteltävissä, että vaikka vettä olisi mennyt kynnyksen yli, siinä kohdassa seinä on kastunut rakenteisiin wc:n puolelta siirtyneestä vedestä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteiden kastumisvahingon syynä on se, että kylpyhuoneen kosteuseristys on ollut puutteellinen, minkä vuoksi WC-istuimen halkeamisen takia vuotovesi oli päässyt rakenteisiin. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen kohdan 206.2.4 perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käsittelemissä rakenteiden kastumisvahingoissa on usein ollut kyse siitä, että laite- tai putkivuoto on sattunut pesutilassa tai muussa huonetilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta jossa ei ole ollut esimerkiksi vedeneristystä lainkaan. Rakenteiden kastumisen syynä ei silloin ole huonetilassa sattunut vuoto vaan asianmukaisen vedeneristyksen puuttuminen tai muu rakenteiden puutteellisuus.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

Jäsenet:

Rantala

Sario

Siirala

Uimonen