Haku

VKL 597/07

Tulosta

Asianumero: VKL 597/07 (2008)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 18.01.2008

Liukastumisvahinko. Vahingonkärsinyt alkoholin vaikutuksen alainen. Korvauksen alentaminen myötävaikutuksen johdosta.

Tapahtumatiedot

Korvausvaateensa 27.1.2005 mukaan lausunnonpyytäjä A liukastui ja kaatui kätensä päälle omassa pihassaan X-katu 5:ssä postilaatikoiden edessä 7.12.2004 klo 20.00. Piha oli vetinen ja liukas, eikä sitä ollut hiekoitettu. Lausunnonpyytäjän vasemman käden ranne murtui ja kyynärpää meni sijoiltaan.

Lausunnonpyytäjä vaati korvausta poliklinikka-, terveyskeskus-, taksi-, lääke- ja ambulanssikuluistaan sekä korvausta rannekellostaan, joka särkyi kaatuessa. Lisäksi hän vaati korvausta kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta.

Vahinkoilmoituksessaan 1.2.2005 lausunnonpyytäjä A totesi, että vahinko oli aiheutunut liukkaasta hiekoittamattomasta pihasta. Lausunnonpyytäjällä oli ollut jalassaan talvikengät. Vahinkoilmoituksessa lausunnonpyytäjä ilmoitti nauttineensa päivällä alkoholia ja olleensa tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alainen. Todistajaksi lausunnonpyytäjä nimesi samassa talossa asuvan B:n.

Vahinkoilmoituksessaan 4.2.2005 vakuutuksenottaja Kiinteistö Oy Y viittaa lausunnonpyytäjän selvitykseen vahingosta. Vakuutuksenottajan mukaan vahinko olisi ollut estettävissä ottamalla huomioon sääolosuhteet liikuttaessa. Lisäksi alkoholi oli vaikuttanut asiaan.

Vahinkoilmoituksessaan 4.2.2005 vakuutuksenottajan huoltoyhtiö totesi, että alkoholilla oli merkittävä osuus vahinkoon. Keli oli jäinen, mutta hiekoitus oli hoidettu huoltoyhtiön raportin mukaan asiallisesti. Lausunnonpyytäjällä olisi ollut mahdollisuus välttää vahinko käyttämällä havaittavissa olevaa hiekoitettua reittiä. Todistaja B ei nähnyt kaatumista, vaan löysi lausunnonpyytäjän maasta. Varsinaisena tapahtuman silminnäkijänä olleesta miehestä lausunnonpyytäjä ei ollut antanut tietoja.

Huoltoyhtiön vahinkoilmoituksen liitteenä olleen kertomuksen mukaan talon isännöitsijä oli soittanut todistaja B:lle 1.2.2005. B ei kertomansa mukaan ollut nähnyt kaatumista. Paikalla oli vahingoittuneen kanssa ollut joku mieshenkilö. Vahingoittunut ei ollut kertonut kyseisen henkilön yhteystietoja. Vahingoittuneelle soitettiin silminnäkijästä 1.2.2005, mutta puhelu katkesi eikä vahingoittunut sen jälkeen ole ollut yhteydessä.

Lausunnot

Päiväämättömässä todistajalausunnossaan B kertoo, että hän tuli illalla 7.12.2004 noin klo 20.00 asuintalonsa pihalle tuomaan roskapussia ja huomasi, että joku makasi maassa lähellä postilaatikoita. Kun B lähestyi makaavaa henkilöä, hän kysyi, tarvitseeko tämä apua ja huomasi, että kyseessä oli hänen naapurinsa ja entinen työtoverinsa. Piha oli valtavan liukas eikä läheskään kaikista paikoista hiekoitettu. Edellisenä päivänä oli satanut ja sitten oli taas pakastanut, ja joka puolella oli valtavan liukasta. B ihmetteli, kun ei pihaa oltu hiekoitettu ja ettei kukaan muu ollut kaatunut, koska B oli itsekin kaatua.

Huoltoyhtiön vakuutusyhtiölle sähköpostilla lähettämän viestin mukaan lausunnonpyytäjä A oli tilannut oven avauksen osoitteeseen X-katu 5 tiistaina 7.12.2004 klo 23.50. Päivystäjä C oli käynyt hakemassa kovasti humaltuneen lausunnonpyytäjä A:n kyytiinsä grillikioskilta, ja matkalla em. osoitteeseen lausunnonpyytäjä oli kertonut C:lle, ettei hän muista eikä tiedä, missä on itsensä loukannut. A oli kertonut olevansa matkalla lääkäristä kotiin.

X-katu 5:n kulkuväylät oli hiekoitettu hiekoituspäiväkirjan mukaan maanantaina 6.12.2004. Päivystäjä C oli käynyt vielä talolla keskiviikkona 8.12.2004 päiväsaikaan ja kertoi, että hiekkaa oli edelleen reilusti kulkuväylillä.

Sääolosuhteet olivat tiistaina 7.12.2004 erittäin jäiset.

Vahinkotapauksen johdosta lautakunnalle on toimitettu runsaasti lausunnonpyytäjä A:ta koskevia lääkärinlausuntoja. Lääkärinlausunnossa 15.3.2005 lääkäri D toteaa, että ambulanssi oli 7.12.2004 tuonut potilaan. Tämä oli liukastunut kadulla ja ilmeisesti ottanut vasemmalla kädellä vastaan. Röntgenologisesti oli epäilty rannemurtumaa. Sairaalan poliklinikalla potilas oli puhallutettu. Alkometer-lukema oli 2,45 promillea.

Vakuutusyhtiön päätös

Päätöksellään 23.4.2005 vakuutusyhtiö maksoi korvausta lausunnonpyytäjä A:lle kivusta ja särystä sekä kuluista. Maksamistaan korvauksista vakuutusyhtiö vähensi yhden kolmasosan lausunnonpyytäjän myötävaikutuksen johdosta.

Kirjeessään 23.4.2005 lausunnonpyytäjä A:lle koskien myötävaikutusvähennystä vakuutusyhtiö toteaa, että vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingonkärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vahingon tapahtumiseen osasyynä on vahingonkärsineen oma käyttäytyminen tai laiminlyönti, joutuu hän tyytymään osakorvaukseen täyden korvauksen sijasta.

Lääkäri D:n vakuutusyhtiölle toimittaman selvityksen mukaan lausunnonpyytäjä puhallutettiin sairaalan poliklinikalla ja alkometer-lukemaksi saatiin 2,45 promillea. Vaikka alkoholipitoisuutta ei mitattu verikokeella, on selvää, että lausunnonpyytäjä oli vahvassa humalatilassa kaatuessaan asuintalonsa pihalla.

Koska lausunnonpyytäjä oli vahvassa humalatilassa kaatuessaan, vahingon osasyynä on hänen oma myötävaikutuksensa. Tästä syystä vakuutusyhtiö on suorittanut lausunnonpyytäjälle vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n perusteella osakorvauksen. Tässä tapauksessa on harkittu kohtuulliseksi maksaa kaksi kolmasosaa täyden korvauksen määrästä.

Jatkokäsittely

Myöhemmillä korvauspäätöksillään vakuutusyhtiö on maksanut lisäkorvauksia lausunnonpyytäjä A:lle sekä lisää korvausta kivusta ja särystä sekä korvauksen pysyvästä viasta. Kaikkiin näihin korvauksiin on tehty yhden kolmasosan myötävaikutusvähennys.

Kirjeessään 5.4.2007 vakuutusyhtiö toteaa käsitelleensä 6.2.2007 päivätyn oikaisuvaatimuksen.

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot.

Kuluttajien vakuutustoimiston 6.2.2007 laatiman selvityksen mukaan käytettävissä olevista asiakirjoista tai vakuutusyhtiön päätöksestä 23.4.2005 ei ilmene, että piha-alueen liukkaus olisi kiistetty. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan arvioitaessa, onko vahingonkärsineen humalatila ollut vahinkoa myötävaikuttava tekijä, tulee ottaa huomioon, olisiko vastaavissa olosuhteissa vastaava vahinko voinut sattua myös selvin päin olevalle henkilölle. Asiakirjoista ei ilmene eikä päätöksessä ole vedottu siihen, että lausunnonpyytäjä olisi toiminut tavanomaisesta poikkeavasti. Todistajanlausunnon mukaan piha ei ollut hiekoitettu läheskään kaikista paikoista ja se oli liukas.

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa lausunnonpyytäjän, todistaja B:n, vakuutuksenottajan sekä kiinteistöhuoltoyhtiön antamat selvitykset asiassa.

Kiinteistön täysarvovakuutuksen vastuuvakuutusehtojen kohdan 20.1 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja kun vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää sitä, että vahingonaiheuttaja on menetellyt tuottamuksellisesti. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingonaiheuttajan virheellistä menettelyä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi teon tai laiminlyönnin ja vahingon välillä tulee vallita riittävä syy-yhteys. Korvausta vaativa on velvollinen näyttämään, että tietty teko, toiminta tai laiminlyönti on tapahtunut ja että tästä teosta on syntynyt vahinkoa.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingonkärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Oikeuskäytännössä kiinteistönomistajan sanotun huolellisuusvelvollisuuden on katsottu olevan korostunut. Vastuusta vapautuakseen kiinteistönomistajan on osoitettava menetelleensä huolellisesti. Korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos vahingon tapahtumiseen on osasyynä vahingonkärsineen oma käyttäytyminen tai laiminlyönti, joutuu hän tyytymään osakorvaukseen täyden korvauksen sijasta.

Arvioitaessa, onko vahingonkärsijän alkoholinkäyttö myötävaikuttanut vahinkoon korvauksen alentamiseen oikeuttavalla tavalla, vakuutusyhtiö on kiinnittänyt huomiota yhtäältä siihen, kuinka suuresta alkoholinkäytöstä on ollut kysymys, ja toisaalta siihen, millaisissa olosuhteissa vahinko on sattunut.

Lausunnonpyytäjä A on puhallutettu 7.12.2004 vahingon jälkeen sairaalan poliklinikalla, ja alkometer-lukema oli 2,45 promillea. Lausunnonpyytäjä on ollut vahinkohetkellä vahvassa humalatilassa. Vahinkotilanne ei sen johdosta ole ollut tyypillinen eikä tavallinen. Humalatila on vahvuutensa vuoksi ollut omiaan vaikuttamaan vahingonkärsineen liikkumiseen ja tasapainoon. Vahva humalatila heikentää suoritustasoa, arvostelukykyä, liikkeiden säätelyä ja reaktioaikaa. Alkoholin vaikutus keskushermostoon on kaksivaiheinen. Alun nousuhumalassa estojen heiketessä ilmenee aktivoitumista ja piristymistä. Pitempään juotaessa ja laskuhumalassa alkoholin kaikinpuolinen lamauttava vaikutus tulee ensisijaiseksi. Lamaannus kohdistuu ensimmäiseksi korkeimpiin hermokeskuksiin, minkä vuoksi uudet ja älyllistä ponnistelua sekä aistien ja raajojen yhteistyötä vaativat taidot heikkenevät nopeimmin.

Erilaiset tapaturmat lisääntyvät nekin jyrkästi alkoholiannosten kasvaessa. Kun parin oluen jälkeen onnettomuusriski on yleensä 2–3-kertainen verrattuna raittiiden onnettomuusriskiin, niin 1,5 promillen humalassa se on jo 10–20-kertainen. Käyttäytymisessä on kömpelyyttä, estottomuutta, puhe alkaa sammaltaa ja vihanpurkaukset ovat mahdollisia. Annosten ollessa vielä suurempia onnettomuudet ovat jo enemmän kuin todennäköisiä. 2–2,9 promillen humalatila on jo kova, ja siitä aiheutuu hoipertelua ja puhekyvyttömyyttä. 3 promillen humalan käytösoireita ovat sammuminen ja tajuttomuus.

Silminnäkijäkuvausta kaatumisesta ei ole, eikä vahingonkärsinyt humalatilansa vuoksi itse muistanut, missä ja miten kätensä loukkasi. Kaatumisvahinko ja -paikka on selvitetty vakuutuksenottajan kiinteistön alueelle paikalle vahingon jälkeen tulleen todistajan lausunnon perusteella. Todistaja näki vahingonkärsineen makaamassa pihalla.

Selvitykset ovat ristiriitaiset pihan kunnon osalta. Hiekoituspäiväkirjan mukaan piha oli hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä. Huoltomies kävi tarkastamassa pihan vahingon jälkeen, ja hiekkaa oli kulkuväylillä edelleen runsaasti. Myös todistajan mukaan pihalla oli hiekkaa, joskaan ei kaikkialla. Vahingonkärsineen oman tapahtumakuvauksen mukaan piha oli hiekoittamaton. Koska vahingonkärsinyt ei itse muistanut loukkaantumistapaansa tai paikkaansa, vakuutusyhtiö pitää todistajan ja huoltomiehen selvityksiä tältä osin uskottavina. Muistinmenetys on lisäksi erittäin todennäköistä vahingonkärsineen nauttiman alkoholimäärän johdosta.

Ilmastotilastojen mukaan lähimmässä tarkkailupisteessä oli joulukuun alkupäivinä lämpötilojen vaihtelua nollan molemmin puolin. Kiinteistönomistajan vastuu liukastumisvahingoista on ankaraa lähestyvä, jolloin pienempikin huolimattomuus voi synnyttää korvausvastuun. Koska pihan kuntoa ei sääolosuhteista huolimatta ollut vahinkopäivän aikana tarkastettu eikä pihaa hiekoitettu kaikkialta, vakuutusyhtiö katsoo, ettei pihan kunnosta ollut huolehdittu riittävästi ja kiinteistö on vastuussa lausunnonpyytäjän vahingosta. Hiekoituksen hoitoa ei kuitenkaan ollut laiminlyöty siten, että vahinko olisi tapahtunut väistämättä ilman alkoholin myötävaikutustakin. Selvityksistä ei ilmene, ettei pihalla olisi ollut hiekoitettuja kulkuväyliä.

Vahinkotilanne ei ole ollut tyypillinen eikä tavallinen vahingonkärsineen vahvan humalatilan johdosta. Vahva humalatila heikentää ihmisen tasapainoaistia ja saattaa aiheuttaa kaatumisen myös ilman liukkautta. Hiekoituksen hoitoa ei ole laiminlyöty siten, että kaatumisvahinko olisi tapahtunut väistämättä ilman vahingonkärsineen nauttiman alkoholimäärän myötävaikutusta. Vahingonkärsinyt ei itse ole kiistänyt humalatilaansa, sen vaikutusta vahingon tapahtumiseen tai myötävaikutusvähennyksen aiheellisuutta.

Vahingonkärsinyt ei ole osoittanut, ettei hänen humalatilansa olisi myötävaikuttanut hänen kaatumiseensa. Siltä osin kuin vahingon tapahtumiseen on vaikuttanut vahingonkärsineen humalatila, vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä. Ottaen huomioon vahingonkärsijän alkoholinkäytön määrä ja muut vahinko-olosuhteet vakuutusyhtiö katsoo, että vahingonkärsijän alkoholinkäytöllä on ollut korvauksen alentamiseen oikeuttava merkitys. Vakuutusyhtiö katsoo, että lausunnonpyytäjälle suoritettu osakorvaus kaksi kolmasosaa vahingon määrästä on kohtuullinen.

Lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössään 28.8.2007 A toteaa olleensa lähdössä tapahtumapäivänä läheiseen ravintolaan. Hän nautti kaksi alkoholiannosta hyvin lyhyessä ajassa, vajaassa tunnissa. Näin ollen lausunnonpyytäjä ei ollut vielä humalatilassa, kun hän liukastui pihalla. Piha oli niin liukas, että ambulanssimiehilläkin oli vaikeuksia pysyä pystyssä. Lausunnonpyytäjä puhallutettiin, mutta kun hän oli juonut juuri viinaa, se oli vielä hengityksessä.

Todistaja B:n mielestäkään lausunnonpyytäjä ei ollut vielä humalatilassa. Ensiavusta päästyään lausunnonpyytäjä tuli taksilla keskustaan ja oli niin masentunut tapahtuneesta, että meni ravintolaan ja jatkoi juomista. Siellä hän oli hukannut kotiavaimensa, joten hän soitti huoltomiehen avaamaan oven. Samalla lausunnonpyytäjä pyysi huoltomiestä noutamaan hänet kaupungilta. Silloin lausunnonpyytäjä oli jo humaltunut kunnolla. Lausunnonpyytäjän vaatimus on, että myötävaikutus näin ollen poistettaisiin. Asia masentaa häntä yhä, sillä hän on mielenterveyskuntoutuja.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan 12.11.2007 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot, yhtiölle toimitetut selvitykset, vakuutusehdot, antamansa ratkaisun asiassa sekä lausunnonpyytäjän lausuntopyynnössään esittämät tiedot.

Vakuutusyhtiö ei pidä lausunnonpyytäjän uutta selvitystä humalatilastaan luotettavana tapahtumakuvauksissa esiintyvien ristiriitaisuuksien ja alkometer-tuloksen vuoksi.

Puhalluskokeen virheellisyys ei ole todennäköinen, koska lausunnonpyytäjä on aiemmin kertonut nauttineensa tarkempaa kellonaikaa ilmoittamatta alkoholia päivällä ja ilmoittaa sekä 27.1.2005 että 1.2.2005 päivätyssä selvityksessään olleensa vahinkohetkellä alkoholin vaikutuksen alainen eli humaltunut. Ensimmäiset pian vahingon tapahtumisen jälkeen annetut tapahtumakuvaukset ovat uskottavimpia.

Toiseksi lausunnonpyytäjä puhallutettiin lääkärinlausuntojen mukaan vasta sairaalan poliklinikalla, johon mennessä mahdollisesti juuri ennen vahinkoa nautitun alkoholin höyry olisi jo ehtinyt haihtua hänen hengityksestään. Puhalluskoe ei vastaa tarkkuudeltaan verikoetta, mutta lausunnonpyytäjä on kuitenkin tehdyn puhalluskokeen tuloksen 2,45 promillea perusteella ollut vahinkohetkellä erittäin vahvassa humalatilassa. Lausunnonpyytäjä ei ole myöskään ennen 28.8.2007 päivättyä selvitystään kiistänyt alkometer-tulosta.

Lausunnonpyytäjän oman kertoman varaan jää väittämä, ettei hän vahinkopaikalle tulleen todistajankaan B:n havaintojen mukaan olisi ollut havaittavasti humalassa. B:n todistajanlausunnossa ei ole kannanottoa lausunnonpyytäjän humalatilasta. Tältäkin osin vakuutusyhtiö pitää sairaalan poliklinikalla tehdyn puhalluskokeen tulosta luotettavampana.

Myöskään lausunnonpyytäjän muistinmenetys ei tue vahingonkärsineen väitettä nauttimansa alkoholin määrästä, vaan vastaa ennemminkin alkometer-tutkimuksen tulosta. Hän ei ole esittänyt muistamattomuudelleen muutakaan syytä kuin alkoholin. Lääkärinlausuntojen mukaan lausunnonpyytäjä ei saanut kaatuessaan päävammaa, joka olisi voinut aiheuttaa muistinmenetyksen, eikä lausunnonpyytäjä itsekään ole väittänyt lyöneensä päätään. Lausunnonpyytäjä ei ole kiistänyt jo vahingon käsittelyn alkuvaiheessa ilmitullutta muistamattomuuttaan missään vaiheessa.

Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole, miksi lausunnonpyytäjä ei kysyttäessä antanut paikalla nähdyn miehen nimeä tai muita yhteystietoja. Silminnäkijä olisi voinut tapahtumakuvauksellaan vahvistaa lausunnonpyytäjän asemaa edellyttäen, että vahinko tapahtui lausunnonpyytäjän kuvaamalla tavalla.

Hiekoituksen osalta vakuutusyhtiön käyttöön toimitetut selvitykset ovat ristiriitaiset. Huoltomiehen tarkistuksen mukaan pihalla oli runsaasti hiekkaa vielä vahingon jälkeisenä päivänä. Todistajan mukaan piha oli liukas, jäinen eikä hiekkaa ollut läheskään kaikkialla. Hän oli itsekin kaatua. Todistajanlausunnon mukaan hiekkaa kuitenkin oli. Vastoin huoltomiehen ja todistajan kertomuksia lausunnonpyytäjän mukaan hiekkaa ei ollut pihalla lainkaan. Hän perustelee väitettä nyt sillä, että ambulanssimiehistölläkin olisi ollut vaikeuksia pysyä pystyssä. Lausunnonpyytäjä ei kuitenkaan ole toimittanut asiasta todistajanlausuntoja tai kuittia kuljetuksesta missään vaiheessa korvauskäsittelyä varten tai ylipäätään maininnut ambulanssimiehistön sanomaa ennen 28.8.2007 päivättyä selvitystään. Väite jää lausunnonpyytäjän sanan varaan eikä ole uskottava lausunnonpyytäjän muistinmenetyksen vuoksi. Sairaalasta kotiin palatessaan hän taas oli uudenkin kertomuksensa mukaan jo kovassa humalassa, ja on siten riidatonta, ettei hän siinä vaiheessa ollut kykenevä havainnoimaan tai muistamaan pihan kuntoa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vallinneen kelin liukkaus on kiistatonta. Satoi vettä, ja lämpötila oli nollan yläpuolella, jolloin maassa oleva kovaksi tallaantunut lumikerros saattaa muuttua kulkureiteillä vesipintaiseksi ja liukkaaksi jääksi. Tällaiset sääolosuhteet edellyttävät kiinteistönomistajalta erityistä tarkkuutta kunnossapidossa.

Tässä tapauksessa piha oli hiekoitettu edellisen kerran ennen vahinkoa edellisen päivän aamuna 6.12.2004. Hiekoituksen hoitoa ei ole laiminlyöty siten, että kaatumisvahinko olisi tapahtunut väistämättä ilman vahingonkärsineen nauttiman huomattavan alkoholimäärän myötävaikutustakin. Ilmastotilastojen mukaan lämpötila oli vahinkoa edeltäneenä päivänä käynyt pakkasen puolella, mutta päivällä ja illalla lämpötila oli useita asteita nollan yläpuolella. Mikäli hiekan päälle oli edellisen yön aikana muodostunut ohutta jäätä tai riitettä, se on päivän aikana sulanut pois. Lausunnonpyytäjän ja todistajan selvitysten mukaan vahinkopäivänä satoi vain vettä, eikä hiekoituksen päällä väitetä olleen vastasatanutta lunta. Tämän johdosta vakuutusyhtiö pitää uskottavana, että kulkuväylillä on ollut huoltomiehen kuvaamalla tavalla runsaasti hiekkaa.

Vahinkotilanne ei ole ollut tyypillinen eikä tavallinen vahingonkärsineen vahvan humalatilan johdosta. Vakuutusyhtiö toistaa päätöksessään 5.4.2007 kerrotun, miten vahva humalatila vaikuttaa ihmisen tasapainoaistiin ja saattaa aiheuttaa kaatumisen myös ilman liukkautta. Hiekoituksen hoitoa ei ole laiminlyöty siten, että kaatumisvahinko olisi tapahtunut väistämättä ilman vahingonkärsineen nauttiman alkoholimäärän myötävaikutustakin. Siltä osin kuin vahingon tapahtumiseen on vaikuttanut vahingonkärsineen humalatila, vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä. Ottaen huomioon vahingonkärsijän alkoholinkäytön määrä ja muut vahinko-olosuhteet vakuutusyhtiö katsoo, että vahingonkärsijän alkoholinkäytöllä on ollut korvauksen alentamiseen oikeuttava merkitys.

Vakuutusyhtiö katsoo, että lausunnonpyytäjälle suoritettu osakorvaus, 2/3 vahingon määrästä, on kohtuullinen ja yhtiön korvausratkaisut 23.4.2005 ja 5.4.2007 voimassa olevan oikeuden ja vakuutusehtojen mukaisia eikä aihetta ratkaisun muuttamiseen ole.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Lainkohdat, vakuutusehdot

Vahingonkorvauslaki (vuonna 2004 voimassa olleessa muodossaan)

Lain 5 luku 2 §

Sillä, jolle on aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilövahinko, on oikeus saada korvaus sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista, tulojen tai elatuksen vähentymisestä, kivusta ja särystä sekä viasta ja muusta pysyvästä haitasta.

Lain 6 luku 1 §

Jos vahingonkärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Kiinteistön täysarvovakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutuksen ehdot, voimassa 1.1.2003 alkaen

Kohta 20.1, Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön toiminnassa tai omistamisessa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun

- vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja

- vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Ratkaisu

Esillä olevassa tapauksessa on kyse liukastumisvahingosta, vahingonkärsineen alkoholin vaikutuksen alaisuudesta ja korvauksen alentamisesta myötävaikutuksen johdosta.

Lausunnonpyytäjä A on 7.12.2004 klo 20.00 kaatunut asuintalonsa, vakuutuksenottaja Kiinteistö Oy Y:n pihalla. Hänen vasen ranteensa on murtunut ja käteen on vahingon johdosta tullut pysyvä haitta.

Piha on lausunnonpyytäjän mukaan ollut vetinen, liukas ja hiekoittamaton. Myös ulkopuolisen todistajan mukaan piha on ollut liukas ja vain osittain hiekoitettu. Vakuutuksenottajan huoltoyhtiön mukaan olosuhteet tapahtumapäivänä ovat olleet jäiset. Pihan kulkuväylät on hiekoitettu edellisenä päivänä.

Alkuperäisen ilmoituksensa mukaan lausunnonpyytäjä on vahinkopäivänä nauttinut alkoholia ja ollut tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alainen. Lausuntopyynnössään A on kertonut ennen kaatumistaan nauttineensa kaksi alkoholiannosta lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi hän ei ollut vielä humalatilassa liukastuessaan. Lausunnonpyytäjä on kaatumisen vuoksi viety sairaalan poliklinikalle. Siellä hänet on puhallutettu. Alkometerin lukema on ollut 2,45 promillea.

Vakuutusyhtiö on korvannut lausunnonpyytäjän vahingon vakuutuksenottajakiinteistön vastuuvakuutuksen perusteella, mutta on vähentänyt korvausta lausunnonpyytäjän alkoholin vaikutuksen alaisuuden vuoksi katsoen hänen sen johdosta myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen. Tässä lausunnossa on kyse lausunnonpyytäjän myötävaikutuksesta.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun kiinteistön toiminnassa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Lautakunta katsoo, että voimassa olevana oikeutena tulee tässä tapauksessa noudatettavaksi vahingonkorvauslaki vahinkoajankohtana voimassa olleessa muodossaan.

Korvauksen laskemisen perusteena Suomen vahingonkorvausoikeudessa pidetään täyden korvauksen periaatetta. Tämä periaate on ollut lähtökohtana vahingonkorvauslaissa, jonka esitöissä on todettu, että vahinko on korvattava kokonaisuudessaan. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsijällä on oikeus saada korvaus sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista, tulojen tai elatuksen vähentymisestä, kivusta ja särystä sekä viasta tai muusta pysyvästä haitasta. Lautakunta toteaa, että tämä säädös on täyden korvauksen periaatteen mukainen.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingonkärsinyt on myötävaikuttanut vahinkoon, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Myötävaikutuksella tarkoitetaan sitä, että vahingonkärsinyt esimerkiksi omalla tuottamuksellisella menettelyllään on osaltaan aiheuttanut vahingon syntymisen. Säädöksen mukaan myötävaikutuksen huomioonottaminen on harkinnanvarainen ja tapahtuu kohtuusseikkojen perusteella. Myötävaikutuksella on osoitettava olleen syy-yhteys vahingon syntymiseen.

Lautakunta katsoo, että esillä olevassa tapauksessa on selvitetty pihan olleen vain osittain hiekoitettu ja muilta osin liukas. Tämän vuoksi liukkaus on ollut vaaraksi kaikille pihalla liikkujille. Varmuutta siitä, että lausunnonpyytäjän alkoholin vaikutuksen alaisuus on aiheuttanut hänen kaatumisensa, ei ole. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, että kyseessä on pysyvän vamman aiheuttanut henkilövahinko sekä vakuutuksen perusteella maksettava korvaus, lautakunta katsoo, ettei tapaukseen liity sellaisia vakuutuksenottajan puolella olevia kohtuusseikkoja, jotka antaisivat aihetta korvauksen sovitteluun. Näin ollen ja koska vakuutuskorvausta koskeva ratkaisu tulee epäselvässä tai tulkinnanvaraisessa asiassa tehdä vahingonkärsineen eduksi, lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjä A:lle tulee maksaa hänen kärsimästään vahingosta täysi korvaus Kiinteistö Oy Y:n vastuuvakuutuksesta.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Norio-Timonen ja Rusanen sekä varajäsen Kivikoski. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta