Tapahtumatiedot             

 

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutetun tavaroita hävisi muutossa 6.5.2000. Kolme henkilöä oli muuttamassa tavaroita. Tavarat kannettiin kolmannesta kerroksesta alas pääoven edessä olevaan umpipakettiautoon. Muutossa meni aikaa noin 30 minuuttia. Vakuutettu huomasi 11.5.2000 tavaroita purettaessa, että yksi iso pussi puuttuu. Pussissa oli rikosilmoituksessa ilmoitetut vaatteet. Pakettiauto oli lukittuna silloin, kun he eivät olleet auton vieressä. Tuotteet on varastettu K-tiellä.

Rikosilmoitusjäljennöksen 12.5.2000 mukaan vakuutettu oli muuttanut lauantaina 6.5.2000 K-tieltä V-kadulle. Kuljetusautona oli umpipakettiauto. Myöhemmin tavaroita järjestellessään hän huomasi, että yksi jätesäkillinen vaatteita oli kateissa. Ainoa tilaisuus anastaa se oli K-tiellä, missä auto oli tavaroita haettaessa hetken yksin. V-kadulla auton luona oli aina joku.

Vakuutettu haki korvausta menetetyistä vaatteistaan kotivakuutuksesta.

 

 

Vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisesti ja samalla ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut katoamisesta tai unohtamisesta eikä vahinkoa, jossa vahinkotapahtumaa ei voida määritellä.

 

Katoaminen on kyseessä, kun vakuutettu ei ole havainnut, millä tavoin taikka missä ja mistä syystä tavara on joutunut kadoksiin. Pelkkä olettamus tapahtumien kulusta ei ole riittävä.

 

Asiassa ei ole voitu selvittää, mitä omaisuudelle on tapahtunut eikä myöskään esittää riittävää näyttöä sille, että omaisuus olisi anastettu. Saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että omaisuus on kadonnut, eikä se kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

 

Lausuntopyyntö               

 

Vakuutettu on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen. Lausunnonpyytäjä kertoo, että 6.5.2000 muuttoautossa olleita vaatteita varastettiin rikosilmoituksessa ilmenevällä tavalla. Kielteisen päätöksen perusteluna on ollut se, että lausunnonpyytäjä on ilmoittanut omaisuuden kadonneen. Vakuutusyhtiölle on pyritty korjaamaan virheellinen käsitys siitä, että lausunnonpyytäjä olisi ollut jollain tavalla epätietoinen omaisuuden katoamisen syystä ja ajankohdasta. Lausunnonpyytäjä ei voi hyväksyä ratkaisua, joka perustuu yksinomaan siihen seikkaan, että hän on käyttänyt vahingon kuvauksessa epätäsmällistä kieltä.

Vakuutusehdoissa ei ole sellaista kohtaa, jossa kuvattaisiin vakuutuksenottajan selvitysvelvollisuuden tarkka sisältö koskien vahinkotapahtuman kuvausta. Tällaiseen seikan puuttuminen johtanee siihen, että vakuuttaja ei voi edellyttää muuta kuin sellaista selvitystä vahingosta, joka vakuutetun on ylipäänsä mahdollista hankkia. Autosta tavarat anastaneen henkilön identiteetti jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, mutta tämä seikka ei rajoita vakuutetun oikeutta saada varkaudella aiheutetusta vahingosta korvausta kotivakuutuksen perusteella.

Kuinka laaja on kuluttajan todisteluvelvollisuus? Asiasta ei ole annettu yksiselitteistä ohjetta, joten lausunnonpyytäjällä on mielikuva, että normaalitapauksessa hänen ei tule olla perillä siitä, kenen toimesta ja minkälaisia menetelmiä käyttäen varkaus tehtiin. Asiasta on tehty poliisille rikosilmoitus.

Vahinkoasiakirjoista ilmenevällä tavalla lausunnonpyytäjä ei pysty määrittelemään noin puolta tuntia tarkemmin sitä, milloin varkaus tapahtui. Lausunnonpyytäjälle on kuitenkin selvää se, että kun paikasta A lähdettäessä ajoneuvossa oli vaatepussi ja kun paikkaan B saapumisen jälkeen se sieltä katosi, ei yleisen elämänkokemuksen valossa kysymyksessä voi olla muu kuin anastus. Lausunnonpyytäjä havaitsi asianlaidan varsin pian, mutta havainnointi ei vaikuttanut siihen seikkaan, että hänellä ei ollut saatavilla sen parempaa todisteaineistoa varkaudesta kuin nytkään.

Vakuutusyhtiö on asian uudelleenkäsittelyn yhteydessä todennut, että päätöstä ei voida muuttaa, koska ei ole osoitettu ulkoista seikkaa vaatepussin katoamisen syyksi. Lausunnonpyytäjä ihmettelee, missä vakuutussopimuksen ehtokohdassa on lausuttu se, että vakuutetulla olisi velvollisuus todistaa vahingon syntyminen nimenomaan varkaudella. Lausunnonpyytäjä on toiminut kaikin tavoin oman huolellisuusvelvoitteensa täyttäen ja vahingon kuitenkin tapahduttua hän on tehnyt siitä selvityksen vakuutusyhtiölle. Tämän lisäksi asia on poliisiviranomaisten tutkittavana. Vakuutusyhtiö ei voi vaatia sen laajempaa todistelua kuin totuudenmukaisen selvityksen vahingon syntymisen olosuhteista. Kun annetun selvityksen perusteella on ulkopuolisenkin silmissä vähintäänkin todennäköistä, että vahinko on syntynyt kuvatulla tavalla, vakuutusyhtiön tulisi pystyä kielteisen päätöksensä tueksi itse todistamaan se, että vahinko olisikin syntynyt rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla.

 

 

Vakuutusyhtiö uudistaa korvauspäätöksessä 7.6.2000 lausutun.

 

 

Kotivakuutusehtojen (1.1.2000) kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisesti ja samalla ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta. Tyypillisesti korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, johtoverkon ja kulutuslaitteen rikkoutumisia aiheuttavat vesivahingot, sähkölaitevahingot, murrot, varkaudet ja särkymiset.

 

Vakuutusehtojen kohdan 6.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut mm.

-         omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta tai

-         vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä.

 

Hankalia todistelukysymyksiä aiheuttavat tapaukset, joissa oletettua anastustapahtumaa ei ole nähty. Korvauksenhakijan velvollisuutena on kuitenkin osoittaa, että hänelle on sattunut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävät mm. unohtamisesta aiheutuneet vahingot.

 

Lautakunta katsoo, että vakuutettu ei ole näyttänyt sitä, että vahinko olisi aiheutunut nimenomaan anastuksesta tai muusta äkillisestä ja samalla ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta. Vakuutusyhtiön kielteinen päätös on oikea.