Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön omistama 1909 valmistunut asuinrakennus tuhoutui kokonaisuudessaan korjauskelvottomaksi vuonna 2014 sattuneessa tulipalossa.

Asunto-osakeyhtiön asiamies on 16.10.2015 tekemässään vastuuvahinkoilmoituksessa kertonut taloyhtiön osakkaiden vaativan heille tulleesta vahingosta vastuuvakuutuksen perusteella korvausta, sen maksimimäärää.  Taloyhtiö katsoo, että se on vahingonkorvausvastuussa suhteessa osakkaisiinsa nähden. Taloyhtiö on ulkoistanut isännöintinsä vuonna 2001. Taloyhtiön hallitus on laiminlyönyt isännöitsijän toiminnan valvomisen. Hallituksen olisi pitänyt huomata, että isännöitsijä oli tehnyt suuren mittakaavavirheen antaessaan vahinkovakuutuksen perustietoja vakuutusmeklariyrityksen kautta vakuutusyhtiölle.

Palovahingosta aiheutunut esinevahinko on korvattu asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta alennettuna, koska vakuutukseen ilmoitettu, vakuutusmaksun perusteena ollut tunnistetieto oli ollut todellista pienempi (ilmoitettu tilavuus 770 m³ ja todellinen tilavuus 1500 m³).

Vakuutusyhtiö on 19.10.2015 päivätyssä korvauspäätöksessä evännyt korvauksen toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta. Perusteluina vakuutusyhtiö on esittänyt, että vakuutusturvasta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat siitä, että riittävän vakuutusturvan voimassapito on laiminlyöty ja että taloyhtiön isännöitsijänä on toiminut ammattimainen taho, jonka menettelyä ei asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutusturvasta korvata.

Vakuutusyhtiö on 2.11.2015 tekemässään korvauspäätöksessä katsonut, ettei vahinko ole kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvattava. Tuhoutuneen rakennuksen on omistanut vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö, eivät sen osakkaat. Vahinko on aiheutunut taloyhtiölle itselleen. Myöskään väitetty laiminlyönti ryhtyä korjaustoimiin kiinteistön tuhoutumisen myötä ei ole vastuuvahinko. Kyse on ollut siitä, etteivät yhtiön varat riitä rakennuksen uudelleenrakentamiseen.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö vaatii, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan osakkeenomistajille kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturvan perusteella vahingon koko määrä 500.000 euroa viivästyskorkoineen. Taloyhtiö ei ole hakenut vakuutuskorvausta toimitusjohtajan (isännöitsijän) ja hallituksen vastuuvakuutusturvasta. Sen vakuutusmäärä on vakuutuskirjan mukaan 50.000 euroa.

1. Kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturva: Vakuutusyhtiö on pitänyt asunto-osakeyhtiötä ja sen osakkeenomistajia samana yksikkönä, vaikka tähän ei ole perusteita vakuutus- tai sen rajoitusehtojen mukaan. Asunto-osakeyhtiö katsoo olevansa vastuussa omistajilleen aiheutuneesta vahingosta. Tämän vakuutusyhtiö suorasti myöntää vastineessaan ”asunto-osakeyhtiöllä … velvollisuus rakentaa tuhoutunut rakennus uudelleen”.

2. Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutusturva: Kyse on siitä, että vastuuvakuutusehtojen perusteella vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Osakkaille aiheutunut vahinko on ollut yhteydessä esinevahinkoon. Kyse ei ole puhtaasta taloudellisesta vahingosta, ei myöskään sopimussuhteesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan ja asunto-osakeyhtiön lisäkirjelmien perusteella antamissaan lisävastineissa todennut mm. seuraavaa.

1. Kiinteistönomistajan vastuuvakuutus (322.1).

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturvan ehtojen mukaan

- vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

- Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle itselleen.

- Vakuutusturva ei korvaa tappiota, menetystä tai muuta sellaista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vakuutusyhtiö toteaa, että toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko korvataan kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta, jos vakuutuksenottaja on siitä vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Vakuutus ei korvaa taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä esinevahinkoon. Puutteellinen vakuutusturva ei ole aiheuttanut henkilö- tai esinevahinkoa, vaan puhtaasti taloudellisen vahingon. Vakuutusturvan puutteellisuudesta on asunto-osakeyhtiölle itselleen aiheutunut taloudellinen vahinko, jota ei vakuutusehtojen mukaan korvata. Näin on myös siinä tapauksessa, että asunto-osakeyhtiö olisi jollain tavalla vastuussa vahingosta suhteessa sen osakkeenomistajiin.

Uuden rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat yhtiövastikkeella katettaviin asunto-osakeyhtiön menoihin. Asunto-osakeyhtiön väitetty laiminlyönti ryhtyä korjaustoimiin rakennuksen tuhoutumisen jälkeen ei ole luonteeltaan vastuuvahinko. Kyse on siitä, että varat eivät riitä uuden rakennuksen rakentamiseen. Vastuuvakuutusta ei voi käyttää osakkaiden maksuvelvollisuuden sijasta, vaikka asuntoyhtiöllä olisikin kunnossapitovelvollisuus ja mahdollinen velvollisuus rakentaa uusi rakennus tuhoutuneen tilalle.

Palovahingossa, joka aiheutui asukkaan varomattomasta toiminnasta, on ollut kyse esinevahingosta. Asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut tuottamusta tulipaloon, eikä sillä ole vahingonkorvausvelvollisuutta palovahingon perusteella. Kyse ei ole asunto-osakeyhtiön toiselle aiheuttamasta henkilö- tai esinevahingosta.

2. Toimitusjohtajan (isännöitsijän) ja hallituksen vastuuvakuutus (322.2).

Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutusturvassa vakuutettuina ovat vakuutuksenottajan kaikki hallituksen jäsenet ja näiden varajäsenet sekä isännöitsijä ja yhtiökokouksen puheenjohtaja.

Vakuutus korvaa vakuutuksenottajana olevalle yhteisölle tai sivulliselle aiheutetun taloudellisen vahingon, josta vakuutetulle on tehty kirjallinen korvausvaatimus vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa vakuutuksenottajan toimielimen jäsenenä. Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vakuutuksesta ei korvata

- vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun virheestä tai laiminlyönnistä ottaa ja pitää voimassa tarvittavat ja riittävät vakuutukset vakuutuksenottajan lukuun

- vahinkoa, joka on aiheutettu ammattimaisessa isännöintitoiminnassa.

Vakuutuksenottaja on ulkoistanut isännöintinsä. Isännöitsijän tehtävänä on huolehtia siitä, että asunto-osakeyhtiön vakuutukset ovat kunnossa. Isännöitsijä on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia riittävästä vakuutusturvasta, koska kiinteistövakuutus ei ole vastannut todellista tarvetta. Hallitus ei ole valvonut isännöitsijän toimintaa riittävästi eikä sitä, että asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutus olisi ollut riittävä ja tarkoituksenmukainen.

Isännöitsijä ja hallitus ovat laiminlyönneillään aiheuttaneet asunto-osakeyhtiölle taloudellisen vahingon, koska kiinteistön vakuutusturva ei ole ollut riittävä. Toimitusjohtajan (isännöitsijän) ja hallituksen vastuuvakuutusturvasta ei vakuutusehdoissa olevan rajoitusehdon perusteella korvata vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että riittävän vakuutusturvan voimassapito on laiminlyöty. Lisäksi isännöitsijänä on toiminut ammattimainen taho, joten myöskään sillä perusteella korvausta ei makseta vakuutusturvasta.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että kiinteistön puutteellisesta vakuutusturvasta on taloyhtiölle aiheutunut taloudellista vahinkoa. Lähtökohtaisesti tällainen vahinko tyypiltään kuuluisi tämän vakuutuksen korvauspiiriin, mutta rajoitusehtojen vuoksi vahinkoa ei korvata.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen osalta kyse siitä,

1) onko vakuutuksenottaja aiheuttanut palovahingon siten, että sille on syntynyt voimassa olevan oikeuden mukainen korvausvastuu asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille aiheutuneesta vahingosta.

2) onko puutteellisen vakuutusturvan johdosta osakkeenomistajille syntynyt taloudellinen menetys vakuutuksen perusteella korvattava vahinko.

Isännöitsijän ja hallituksen vastuuvakuutuksen osalta kyse on siitä, onko puutteellisen vakuutusturvan johdosta syntynyt taloudellinen vahinko korvattava vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuuserityisehto 322: Kiinteistönomistajan-, toimitusjohtajan- ja hallituksen vastuuvakuutusturva sekä kiinteistönomistajan oikeusturva. Voimassa 1.1.2013 alkaen.

322.1 Kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturva

Korvattavat vahingot: Vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

Rajoitukset: Vakuutusturva ei korvaa

- vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle itselleen

- vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen eikä korvausvastuuta olisi ilman näitä sitoumuksia

- tappiota, menetystä tai muuta sellaista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

322.2 Toimitusjohtajan (isännöitsijän) ja hallituksen vastuuvakuutusturva

Vakuutetut: Vakuutettuja ovat vakuutuksenottajan kaikki hallituksen jäsenet ja näiden varajäsenet sekä toimitusjohtaja (isännöitsijä) ja yhtiökokouksen puheenjohtaja.

Korvattavat vahingot: Vakuutusturva korvaa vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuksenottajana olevalle yhteisölle tai sivulliselle vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutetun taloudellisen vahingon, josta vakuutetulle on tehty kirjallinen korvausvaatimus vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vakuutuksenottajan toimielimen jäsenenä.

Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Rajoitukset. Vakuutusturva ei korvaa seuraavia vahinkoja:

- vahinko aiheutuu vakuutetun virheestä tai laiminlyönnistä ottaa ja pitää voimassa tarvittavat ja riittävät vakuutukset vakuutuksenottajan lukuun

- vahinko on aiheutettu ammattimaisessa isännöintitoiminnassa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vahinkohetkellä ovat olleet voimassa 1.1.2013 voimaan tulleet vastuuvakuutusehdot, joita on sovellettu 1.1.2014 alkaen voimassa olleeseen laajan kiinteistöturvan sisältävään vakuutussopimukseen. Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty tietoa asunto-osakeyhtiön osakkaista eikä heidän valtuutuksestaan valituksen tekemiseen taikka heidän asunto-osakeyhtiölle esittämäänsä kirjallista korvausvaatimusta. Tämän vuoksi asia on käsitelty vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön tekemänä valituksena, jossa taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta vahingon korvattavuudesta vastuuvakuutuksen perusteella.

Vahinkoilmoituksen mukaan ”taloyhtiön osakkaat vaativat heille tulleesta vahingosta vastuuvakuutuksen perusteella korvausta, sen maksimimäärää”. Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle vakuutuksenottaja on todennut, ettei taloyhtiö ole hakenut korvausta toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta, jonka korvausmäärä on 50.000 euroa. Korvausta on nimenomaisesti vaadittu kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta, jonka korvausmäärä on 500.000 euroa.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahinkoilmoituksessa ole yksilöity erikseen vastuuvakuutusta, jonka perusteella korvausta haetaan. Vakuutusyhtiö on käsitellyt vahinkoilmoituksessa tarkoitetut vaatimukset sekä kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturvan että toimitusjohtajan (isännöitsijän) ja hallituksen vastuuvakuutusturvan perusteella. Ne molemmat ovat sisältyneet 1.1.2014 alkaneeseen laajaan kiinteistövakuutusturvaan. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on asianmukaista, että vahinko käsitellään molempien vastuuvakuutusehtojen perusteella.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei tämän asian ratkaisemisen kannalta ole merkitystä sillä, miten asunto-osakeyhtiö on aikaisemmin järjestänyt isännöinnin tai millaisia korvausratkaisuja on tehty muissa vahinkotapahtumissa.

Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät vakuutusehdot tässä tapauksessa ole epäselviä tai tulkinnanvaraisia. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajalla on vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan velvollisuus antaa vakuutusyhtiölle oikeat tiedot muun muassa vakuutusmaksun perusteena olevista tilavuustiedoista. Vakuutuksenottaja ei ole osoittanut, että vastuu tietojen oikeellisuudesta tai virheellisyydestä olisi tässä tapauksessa siirtynyt vakuutusyhtiölle.

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutus

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan palovahinko on aiheutunut siitä, että eräässä asunnossa ollut henkilö oli käyttänyt sähköliettä varomattomasti, minkä seurauksena rakennus on syttynyt tuleen. Rakennuksen vakuutusturva on kuitenkin ollut puutteellinen, mikä on johtanut rakennuksesta maksetun vakuutuskorvauksen alentamiseen. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on tältä osin kysymys siitä, onko vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö tuottamuksellaan aiheuttanut vastuuvakuutuksesta korvattavan henkilö- tai esinevahingon taikka niihin yhteydessä olevan tappion tai menetyksen osakkeenomistajille. Korvattavuuden edellytyksenä on vakuutusehtojen mukaan muun muassa se, että vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan esinevahinkona pidetään muun muassa irtaimen tai kiinteän esineen vaurioitumista tai tuhoutumista. Huoneistojen tuhoutuessa myös osakkeenomistajille voi näin aiheutua esinevahinkoa. Tässä tapauksessa palovahinko ei kuitenkaan ole aiheutunut kiinteistön omistajan tuottamuksellisesta menettelystä, eivätkä osakkeenomistajien esinevahingot ole kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvattavia. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajana olevalla asunto-osakeyhtiöllä ole asiassa tuottamusta eikä muutoinkaan voimassa olevan oikeuden mukaista vastuuta sattuneesta palovahingosta.

Vakuutuksenottajan mukaan sille on syntynyt vahingonkorvausvastuu osakkaisiin nähden, koska isännöitsijä on laiminlyönyt tarkistaa kiinteistövakuutuksen määrältään ja perusteeltaan sekä koska taloyhtiön hallitus on isännöitsijän toiminnan valvomisen. 

Osakkeenomistajille virheellisestä vakuuttamisratkaisusta aiheutuneen taloudellisen menetyksen osalta lautakunta katsoo, että kyse on sellaisesta vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon (ns. puhdas varallisuusvahinko). Tältä osin lautakunta viittaa myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 1990:26, jossa korkein oikeus on päätynyt katsomaan, että virheellisen vakuutusratkaisun tehneen henkilön huolimattomalla menettelyllään vakuutetulle aiheuttamaa vahinkoa on pidettävä puhtaana varallisuusvahinkona. Puhdas varallisuusvahinko ei ole vakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusturvan puutteellisuudesta johtunutta vakuutuskorvauksen alentamisen osuutta on pidettävä ehtojen tarkoittamalla tavalla vahinkona, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon eikä se näin ollen kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. 

Toimitusjohtajan (isännöitsijän) ja hallituksen vastuuvakuutus

Vakuutuksenottaja on vastuuvahinkoilmoituksessaan katsonut taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän laiminlyöneen tehtäviään. Osakkeenomistajille on syntynyt taloudellista vahinkoa sen vuoksi, että palovahingon korvausta on vähennetty alivakuutuksen perusteella. Vakuutuksenottaja on myös ilmoittanut, että taloyhtiön isännöinti oli ollut ulkoistettuna vuodesta 2001 alkaen.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että asunto-osakeyhtiön isännöitsijä ja hallitus ovat laiminlyönneillään aiheuttaneet asunto-osakeyhtiölle taloudellisen vahingon, koska kiinteistön vakuutusturva ei ole ollut riittävä. Isännöitsijänä on toiminut ammattimainen taho. Vakuutusehdoissa olevien rajoitusehtojen perusteella vahinko ei ole vastuuvakuutuksesta korvattava.

Vakuutuslautakunta toteaa, että toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutusturvasta korvataan vakuutuksenottajana olevalle yhteisölle tai sivulliselle aiheutettu taloudellinen vahinko, josta vakuutettu voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa taloyhtiön hallituksen jäsenenä tai isännöitsijänä. Vakuutusehdoissa olevan rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun virheestä tai laiminlyönnistä ottaa ja pitää voimassa tarvittavat ja riittävät vakuutukset vakuutuksenottajan lukuun. Tapaukseen soveltuvan toisen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu ammattimaisessa isännöintitoiminnassa. Rajoitusehtojen vuoksi vakuutuksenottajalle tai sivulliselle aiheutunutta vahinkoa ei näin ollen korvata.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemiä korvauspäätöksiä vakuutus­ehtojen mukaisina, eikä suosita niiden muuttamista.

Vakuutuslautakunnan ratkaisu on syntynyt äänestyksen jälkeen. Eri mieltä olleiden jäsenten Sario ja Uimonen eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

Jäsenet:

Rantala

Siirala

Jäsenten Sario ja Uimonen eriävä mielipide

Katsomme, että vakuutusyhtiön tulee maksaa korvausta asunto-osakeyhtiön osakkaille kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturvan perusteella, koska korvattavien vahinkojen alaa määrittävät ehdot ovat epäselvät. Epäselvyys liittyy keskeiseen vakuutusturvan sisältöä määrittävään ehtokohtaan, ja ehtojen oikean sisällön selvittäminen on ollut vakuutettuna olevilla osakkaille, kuten myös asunto-osakeyhtiölle ja sen toimielimille, vaikeaa tai mahdotonta. Pidämme epäselvänä, mitä ehdoissa tarkoitetaan esinevahinkoon liittyvällä taloudellisella vahingolla, joka korvataan vakuutetuille, ja mitä sellaisena taloudellisena vahinkona, jota ei korvata vastuuvakuutuksesta (puhdas taloudellinen vahinko). Lyhyesti kantamme voi muotoilla niin, että kaikkein epäselvimmän vahingonkorvauslain kohdan ottaminen vakuutusehtoihin ei tee vakuutusehtoja tältä osin selviksi. Epäselviä ehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi.

Kyseisessä ehtokohdassa 322.1 todetaan: KORVATTAVAT VAHINGOT Vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Todettakoon, että olemme vakuutuslautakunnan enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että nyt kyse on toiselle, so. yhtiön osakkaille, aiheutetusta, so. isännöitsijän, aiheuttamasta vahingosta (tätä mieltä myös Ståhlberg-Karhu: Suomen vahingonkorvausoikeus). Vakuutusehdoissa todetaan edelleen: RAJOITUKSET Vakuutusturva ei korvaa tappiota, menetystä tai muuta sellaista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Näin ollen vakuutuksesta korvataan tappio, menetys tai muu sellainen vahinko, joka on yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon (muu kuin puhdas taloudellinen vahinko). Myös erillisessä toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutusturvassa on käytetty vastaavaa ehtojen muotoilua. Tämän vakuutuksen ehtojen mukaan korvataan puhdas taloudellinen vahinko mutta ei kuitenkaan puutteellisesta vakuutusturvasta johtuvaa vahinkoa. Tämä rajoitus todetaan vain tässä jälkimmäisessä vastuuvakuutuksessa.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. Lainkohta kuvaa lainsäätäjän kantaa yleisemminkin, vaikka mahdollisesti nyt vakuutuslautakunnassa esillä olevassa tapauksessa ei ole kyse kuluttajasopimuksesta.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään tuonut esiin tämän ns. epäselvyyssäännön käyttömahdollisuuden lukuisissa päätöksissään, kuten seuraavissa VKL 179/96, VKL 248/96, VKL 326/96, VKL 408/96, VKL 653/13 ja VKL 621/12. Vakuutuslautakunta on päätöksissään tuonut esiin arviointiperusteita esim., että ehtokohdan tulee olla sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä, ehtokohta se ei saa olla kohtuuton eikä johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Ratkaisevana on pidetty, onko vakuutettu voinut saada ehtokohdasta esittämänsä ja vakuutusyhtiön käsityksestä poikkeavan käsityksen. Korkeimmassa oikeudessa on myös ollut esillä tapauksia, joissa on sovellettu tätä epäselvyyssääntöä, kuten KKO:1987. Kun vakuutusehdot ovat korkeimman oikeuden mukaan olleet sillä tavalla epäselvät, että vakuutuksenottajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa vakuutuksen korvaavan vahingon, kärsii vakuutusyhtiö ehtojen laatijana haitallisen seuraamuksen ehtojen epäselvyydestä. Jälkimmäisessä tapauksessa vähemmistön kannanotossa tullaan hyvin lähelle nyt esillä olevaa vakuutuslautakunnan tapausta. Enemmistö ratkaisi asian muulla perusteella. 

Teoksen Ståhlberg-Karhu: ”Suomen vahingonkorvausoikeus” mukaan (s. 329) oikeuskäytännössä ei ole ollut juuri esillä kysymys siitä, millainen yhteys vaaditaan edellä mainittujen vakuutuksen ehtokohtien ”esikuvana” olleen VahL:n 5.1:ssä tarkoitetun taloudellisen vahingon ja esinevahingon välillä, jotta tällainen esinevahinkoon liittyvä taloudellinen vahinko tulisi korvatavaksi esinevahingon yhteydessä. Kuitenkin em. ratkaisussa KKO 1990:26 korkeimman oikeuden vähemmistö katsoi, että tapaukseen liittyvän taloudellisen vahingon, saamatta jääneen vakuutuskorvauksen, ja esinevahingon välillä oli riittävä yhteys, jolloin myös taloudellinen vahinko tulee korvattavaksi esinevakuutuksesta siihen liittyvänä taloudellisena vahinkona. Nyt vakuutuslautakunnassa esillä oleva tapaus tulee varsin lähelle tätä oikeustapausta, joka toimii myös osoituksena lainkohdan epäselvyydestä. Oikeustapauksessa nimittäin esitetään kolme erilaista käsitystä oikeasta lainkohdan tulkinnasta ja jutun ratkaisusta: enemmistön, vähemmistön ja esittelijän käsitys. Enemmistön kanta on ratkaisuun kirjattu niin, että oli olemassa painavia syitä maksaa korvaus eikä enemmistö selväsanaisesti ottanut kantaa taloudellisen vahingon luonteeseen. VahL:n 5.1:n vaikeaselkoisuudesta ja monimerkityksisyydestä ovat kirjoittaneet myös professori Björn Sandvik (DL 1/2010 s. 25-) ja professori Lena Sisula-Tulokas (JFT 5-6/2007, 415-).

Nyt esillä olevassa vakuutuslautakunnan tapauksessa vakuutusyhtiö on ottanut laatimiinsa vastuuvakuutuksen ehtoihin vahingonkorvalain 5 luvun 1 §:ää mukailevat ehdot. Kuten edellä todetaan, tämä vakuutusehtojen esikuvana ollut lainkohta on oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden perusteella epäselvä. Epäselvyyttä lisää vakuutetun kannalta se seikka, että ehtokohdassa ei ole viittausta vahingonkorvauslakin. Vakuutusyhtiön ei olisi tarvinnut turvautua ehtojen sisällön epäselväksi jättävään esitystapaan vaan kirjoittaa selvästi, mitä vahinkoja eri tilanteissa korvataan ja millä tavalla taloudellisen vahingon pitää liittyä esinevahinkoon, jotta taloudellinen vahinko tulee korvattavaksi. Yleiskielen sääntöjen mukaan on selvää, että jonkinlainen liittymä on olemassa palaneen rakennuksen ja rakennuksesta saamatta jääneen vakuutuskorvauksen välillä.

Katsomme, että vakuutusehdot eivät ole sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteiset ja selkeät. Ehdot ovat olleet niin epäselvät, että vakuutetuilla osakkailla on ollut perusteltua aihetta olettaa nimenomaan kiinteistönomistajan, toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen olevan voimassa, jos esimerkiksi toimitusjohtaja so. isännöitsijä, on laiminlyönyt pitää voimassa asunto-osakeyhtiön rakennuksen riittävän palovakuutusturvan, mikä on aiheuttanut vakuutetuille taloudellisen menetyksen. Ehdoissa ei anneta merkitystä sille seikalle, oliko palovahinko taloyhtiön toimielimen aiheuttama vai oliko puutteellinen vakuutusturva toimielimen aiheuttama; niiden, so. isännöitsijän laiminlyönnin ja palovahingon, tulee vain liittyä toisiinsa. Saman vakuutusyhtiön myöntämän, erillisen toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutusturvan ehdot eivät poista tätä epäselvyyttä. Tämän jälkimmäisen vakuutuksen korvausmäärä on huomattavasti pienempi ja vain jälkimmäisessä vakuutuksessa on riittävän vakuutusturvan voimassapitämiseen liittyvä rajoitusehto, joten ymmärrettävästi korvausta on vaadittu edellisestä vakuutuksesta. Näin ollen vakuutusyhtiö ehtojen laatijana kärsii haitallisen seuraamuksen ehtojen epäselvyydestä, ja sen tulee maksaa osakkaille kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturvan ehtojen mukainen korvaus, jonka tulee vastata alivakuutuksen takia saamatta jäänyttä vakuutuskorvauksen osaa. Vakuutussopimuksen vakuutusmääräksi mainitaan 500.000 euroa.