Tapahtumatiedot
Vuonna 1967 rakennetun navettarakennuksen savupiippu oli rikkoutunut 23.5.2015 Lyyli-myrskyn seurauksena. Myös kattopeltejä oli repeytynyt.
Vakuutusyhtiö on 22.6.2015 antamassaan korvauspäätöksessä todennut, että ”myrsky on kaatanut piipun, mutta taustalla on kulumista tai aineen väsymistä, mikä on edesauttanut piipun kaatumista. Kunnossa olevan piipun ei tulisi kaatua myrskytuulesta.” Päätöksessä on viitattu vakuutusehtojen kohdan 3.5 korvausrajoituksiin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata rakennukselle hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten kulumisesta tai aineen väsymisestä, aiheutuvaa vahinkoa.
Vakuutusyhtiölle osoittamassaan uudelleenkäsittelypyynnössä vakuutuksenottaja on kertonut, että piippu oli luja, ammattimiehen muuraama ja hyvistä materiaaleista tehty.
Vakuutuksenottajan tekemän uudelleenkäsittelypyynnön johdosta antamassaan, 15.7.2015 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö ei ole muuttanut aikaisempaa ratkaisuaan. Kyse ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole korvattavasta vakuutustapahtumasta.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on valituksessaan vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaa kyseisen myrskyvahingon. Hän viittaa uudelleenkäsittelypyyntöönsä vakuutusyhtiölle, eikä ymmärrä vakuutusyhtiön epäyspäätöksen perusteita. Lisävahinkoa aiheutuu, kun vakuutusyhtiö vitkuttelee korvausasiassa. Vakuutuksenottaja on laskenut korjauskustannuksiksi vähintään 6.500 euroa, mitä määrää hän vaatii vakuutuksesta korvattavaksi.
Lisäselvityksessä vakuutuksenottajan asiamies on kertonut, että samassa myrskyssä on kaatunut puita, myrsky on karsinut navetan vieressä olleen jämerän pihamännyn melkein oksattomaksi, 30 metrin päässä navetasta olleesta männystä ovat oksat katkenneet ja kuusi on mennyt poikki. Myrsky oli kohotellut ja väännellyt kattopeltejä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että selvitysten mukaan entisen navettarakennuksen savupiippu oli kaatunut myrskyssä ja aiheuttanut vahinkoa peltikatteelle ja vesivahinkoa rakennukselle. Karjakeittiön kuuma vesihöyry oli aiheuttanut yläpohjassa lahovaurioita. Vahinkopaikkaa lähimmällä säähavaintoasemalla on vahinkopäivänä mitattu 10 minuutin keskituuleksi ylimmillään 15,6 m/s ja puuskissa 23 m/s, mikä tuulen nopeus luokitellaan kovaksi tuuleksi.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei oikein tehty ja kunnossa pidetty savupiippu kaadu kovassa tuulessa. Tapahtuman taustalla on normaalia ajan kuluessa tapahtunutta kulumista tai aineen väsymistä, mikä on ollut alkusyy piipun kaatumiseen. Yksi mahdollinen syy piipun yläosan kaatumiseen saattaa vakuutusyhtiön mielestä olla se, että kun piipusta on vuonna 1995 uusittu vain yläosa, uusimistyön yhteydessä vanhan osan tiilien yläpintaa ei ehkä ole puhdistettu noesta ja pölystä riittävän perusteellisesti (sekä mekaanisesti että vedellä pesemällä). Tämän seurauksena vanhan ja uuden piipunosan välisen muurauksen tartunta ei ole ollut riittävän luja (työvirhe).
Vakuutusyhtiö toteaa, ettei sille ole osoitettu piipun kaatuneen tuulen voimasta, joten kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata työvirheestä aiheutunutta vahinkoa. Karjakeittiön yläpohjan vähän kerrassaan syntyneet lahovauriot eivät myöskään kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Piipun kaatumisesta, peltikatteen vaurioitumisesta ja vesivahingosta ei tule korvattavaa vahinkoa sen perusteella, että lähistöllä on kaatunut puita ja puiden oksia on katkennut.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 18.6.2015 tehdystä vahinkotarkastuksesta laadittu tarkastusraportti. Vahingon aiheuttajaksi on merkitty: ”Myrsky kaatanut rakennuksen piipun aiheuttaen pellin vääntymistä, sekä vesivahinkoa.” Lisäksi raportissa on todettu: ”Piippu kaatunut myrskyn voimasta, jonka seurauksena peltiä rikkoontunut ja vettä satanut yläpohjaan.”
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko rakennuksen piipun ja kattopeltien rikkoutuminen aiheutunut myrskystä? Onko kyse korvattavasta myrskyvahingosta? Soveltuuko hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuvaa vahinkoa koskeva korvauspiirin rajoitusehto rakennuksen vaurioitumiseen?
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutukselle voi valita laajan, perus- tai suppean turvan tason. Turvan taso vaikuttaa vakuutusturvan laajuuteen ja vakuutuksen hintaan. Turvan taso merkitään vakuutuskirjaan ja vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneita vahinkoja korvataan sen mukaisesti.
Kohdan 3.3 (Suppea turva) mukainen suppea turva korvaa kohdissa 3.3.1 - 3.3.2 luetellut suoranaiset esinevahingot.
Vakuutusehtojen kohdan 3.3.2 (Myrsky) mukaan vakuutuksesta korvataan myrskyn aiheuttama rikkoutumisvahinko rakennukselle. Rakennuksessa oleva irtaimisto korvataan, jos se vahingoittuu samanaikaisesti rakennuksen kanssa. Ulkopuoliselle seinänpäällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle, piha-alueella oleville rakennelmille tai ulkokalustolle aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.
Rajoitusehtojen kohdan 3.5 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- homehtumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta tai hajusta
- kulumisesta tai aineen väsymisestä.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen työvirheestä.
Asian arviointi
Myrsky
Vakuutuslautakunta toteaa, että 22.6.2015 tehdystä korvauspäätöksestä saa sen käsityksen, että vakuutusyhtiö on katsonut myrskyn aiheuttaneen rakennuksen savupiipun kaatumisen. Tätä tukevat vakuutusyhtiön ilmoittamat Ilmatieteen laitokselta saadut tuulitiedot. Selvityksen mukaan läheisellä mittausasemalla on mitattu 10 minuutin keskituuleksi ylimmillään 15,6 m/s ja puuskissa 23,5 m/s.
Vakuutuslautakunnan hankkimien tietojen mukaan Lyyli-nimen saanut myrskytuuli on aiheuttanut vahinkoja laajalla alueella mm. Etelä-Pohjanmaalla ja vahinkopaikkakunnalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan 21 – 24 m/s puhaltava tuuli vaurioittaa heikkoja rakennuksia, irrottaa kattotiiliä ja särkee savupiipun hattuja.
Vakuutusehdoissa ei määritellä erikseen, mitä myrskyllä tarkoitetaan, eikä ehdoissa ole mitään mainintaa esimerkiksi 10 minuutin keskituulen tai puuskittaisen tuulen nopeuden vähimmäismäärästä.
Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksen savupiipun kaatuminen ja siitä aiheutunut peltikaton repeäminen on aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamasta myrskystä.
Rajoitusehtojen soveltaminen
Vakuutuslautakunta toteaa, että rajoitusehtoon vetoavalla vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla kulumisen tai aineen väsymisen taikka työvirheen seurauksena.
Vakuutusyhtiö on vasta Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan vastineessa esittänyt arveluja siitä, mikä mahdollisesti on aiheuttanut piipun yläosan kaatumisen, sekä vedonnut työvirheeseen. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät pelkät olettamukset ole riittävä näyttö korvausrajoitusten (ehtojen kohta 3.5) tarkoittamien seikkojen olemassaolosta.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut savupiipun ja kattopeltien rikkoutumisen aiheutuneen vakuutusehtojen kohdassa 3.5 tarkoitetusta hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten kulumisesta tai aineen väsymisestä, taikka työvirheestä.
Tarkastuskertomuksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että karjakeittiön yläpohjan lahovauriot ovat syntyneet vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, eivätkä ne kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.
Lopputulos
Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö tässä tapauksessa korvaa navettarakennuksen savupiipun kaatumisen ja siitä aiheutuneen peltikaton vaurioitumisen kotivakuutuksen ehtojen mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa