Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan asumattomassa 1953 rakennetussa omakotitalossa havaittiin 18.4.2014 vesivahinko.

Vahinkopaikkaan oli tehty kolme vahinkokartoitusta. 2.5.2014 tehdyn kosteuskartoitusraportin mukaan rakennuksen rakenteissa ei ollut kosteusvauriota. Raportissa todettiin, että talon pesuhuonetilassa kuparisen käyttövesiputken liitos oli irronnut, mistä oli seurannut vuoto. Betonilaatta oli kastunut noin kolmen neliömetrin alueella ja seinän alaosa oli kastunut noin 2,8 metrin korkeuteen. Puolitoista vuotta ennen vahingon sattumista lattiat oli avattu ja terveystarkastaja oli todennut homevaurion. Raportin mukaan asunto oli asumaton, eikä vakuutuksenottaja voinut tulla sisälle taloon kartoituksen ajaksi.

9.5.2014 suoritetussa uusintakartoituksessa todettiin, että pintarakenteet olivat kastuneet lämminvesivaraajan ympäristössä ja seinien alaosassa. Rakennus oli kartoituksen aikana kylmillään ja sisälämpötila oli 8,5 astetta. Seinissä sijaitseva kosteus sijaitsi laatoituksen ja vesieristeen välissä eikä kosteutta ollut päässyt vesieristeen taustarakenteisiin. Kosteus ei edellyttänyt pinnoitteiden avaamista ja rakenteella oli luonnollinen kuivumismahdollisuus, mutta tämä edellyttäisi, että rakennuksen lämmitys kytkettäisiin toimintaan ja tuuletuksesta huolehdittaisiin asianmukaisesti. Jos rakenne ei kuivuisi edellä mainittujen toimenpiteiden myötä, tulisi korjaustoimenpiteiden tarve harkita uudestaan. Pesuhuoneen lattiakaivon ja korokerenkaiden väliset saumat eivät olleet tiiviitä ja ne tuli tiivistää liimatiivistemassalla.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 26.6.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan kosteuskartoituksessa ei todettu kosteusvaurioita, vaan vedeneristys toimi asianmukaisesti ja kosteus oli jäänyt laatan alla olevaan kiinnityslaastiin. Vakuutusyhtiön mukaan kosteus kuivuu pois kun lattialämmitys kytketään päälle ja ilmanvaihto toimii. Pesuhuoneen lattiakaivon korjaus ei ole vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva korjaustoimenpide. Vakuutuksesta ei suoriteta korvausta vahingosta joka johtuu korokerenkaan välistä rakenteeseen päässeen nesteen aiheuttamasta vahingosta. Kosteuskartoitusten kulut oli korvattu vahingon selvittelykuluina.

10.7.2014 laaditun vahinkokartoituksen mukaan aiemmalla kartoituskäynnillä kupariputken liittimessä oli havaittu jäätymisvahinkoon viittaavaa aukeamista. Kosteusarvot olivat laskeneet hiukan edelliseen mittaukseen verrattuna. Raportissa kosteuden todettiin sijaitsevan edelleen laatoituksen ja vesieristeen välissä ja kosteuden todettiin kuivuvan luonnollisesti ajan kanssa.

Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle, että pesuhuoneen lattialämmitysjärjestelmä oli rikkoontunut 6.8.2014 eikä lattian lämpötilaa voinut säätää. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt vakuutuksenottajaa esittämään selvityksen lattialämmityksen rikkoutumisen syystä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut 28.1.2015 päivätyssä valituksessaan vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen putkirikon aiheuttamista vahingoista. Kulut koostuvat laattojen poistamisesta, tasoitteiden jyrsinnästä sekä desinfiointi- ja kuivatuskustannuksista ja kuluista, jotka aiheutuvat pesuhuoneen kunnostamisesta vahinkoa edeltävään tilaan. Korvausta on haettu myös lattialämmityksen säätimen rikkoutumisesta ja kylpyhuoneessa varastoituna olleiden omakotitalon tekstiilien, kuten peti- ja liinavaatteiden, pöytäliinojen ja mattojen vahingoittumisesta. Tekstiili-irtaimisto vahingoittui putkirikon vuoksi käyttökelvottomaksi, kun tekstiileihin tarttui viemärin hajua. Tekstiilivahingosta oli seurannut vakuutuksenottajalle 1 400 euron kustannus.

Vakuutuksenottaja toteaa, ettei kosteus ollut haihtunut lattian alta 12.5.2014 ja 10.7.2014 päivättyjen kosteuskartoitusraporttien tekemisen välisenä aikana, mikä viittasi siihen, että kosteusvaurio vaatisi korjaustoimenpiteitä.

Lattiatiivisteiden ja lattiakaivon saumauksen puutteet eivät olleet syy-yhteydessä putken rikkoutumisen aiheuttamaan kosteusvahinkoon. Kosteuskartoitusraporttien mukaan kosteus oli levinnyt putken vuotokohdasta seiniin ja liitoksen alapuolella olevaan lattiaan. Kosteus oli levinnyt ylhäältä alaspäin. Jos vahinko johtuisi lattiakaivon vuotamisesta, olisi kosteuden täytynyt levitä tasaisesti joka suuntaan kaivosta. Tässä tapauksessa kosteus oli kuitenkin levinnyt vain yhteen suuntaan. Putkirikko oli äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko samoin kuin putkirikosta aiheutunut lattialämmityksen rikkoutuminen ja kylpyhuoneessa varastoitujen tekstiilien vahingoittuminen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 5.3.2015 päivätyssä vastineessaan, että kosteus sijaitsi laatoituksen ja vesieristyksen välissä eikä siis varsinaisessa rakenteessa, eikä se edellyttänyt rakenteen avaamista, vaan kuivui luonnollisesti. 10.7.2014 tehdyn uusintamittauksen tulosten perusteella todettiin, että kosteusarvot olivat edelleen kohollaan varaajan alta lattiakaivolle saakka. Seinä oli kostea myös varaajan nurkkauksessa ja kosteusalue kiersi varaajanurkkauksen kautta ovelle saakka. Kosteusarvot olivat kuitenkin pudonneet aiempiin mittausarvoihin verrattuna.

Vaikka kosteuden todettaisiinkin päässeen rakenteisiin, on vahinko johtunut vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla vedeneristeen läpi päässeestä kosteudesta. 9.5.2014 päivätyssä kuivausyrityksen raportissa on todettu, että pesuhuoneen lattiakaivon ja korokerenkaiden väliset saumat eivät olleet tiiviitä, joten lattiakaivo korokerenkaineen tulisi uusia tiiviiksi. Vakuutusyhtiö on todennut, että vaikka vahinko olisi korvattava, olisivat ikäpoistot lattiakaivon korjaamisen osalta 100 prosenttia, joten korvattavaa ei jäisi. Irtaimiston menetyksestä ei ollut annettu korvauspäätöstä. Vakuutuksenottaja oli esittänyt vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen erittelemättä vahingoittunutta omaisuutta. Kosteuskartoitusraporttien valokuvista ei voitu päätellä irtaimiston arvon olleen 1400 euroa.

Kuivausyritys oli tarkastanut 10.7.2014 suihkunurkkauksen vahingosta erillisenä alueena. Lattia oli koko suihkunurkkauksessa kuiva, mutta kosteusarvot olivat kohonneet saunan vastaisen seinän vieressä olevalla nurkkasaumalla noin puolen metrin matkalla. Nurkkasauman silikoni oli arvelluttavan näköinen ja laattasaumat olivat halkeilleet ovenpielessä, mistä voidaan päätellä, että kylpyhuoneessa oli ollut vuoto-ongelma aiemminkin, eivätkä laattojen vauriot johtuneet nyt käsittelyssä olevasta putkivuotovahingosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko käyttövesiputken irtoamisesta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuksenottajan kiinteistölle vai oliko vesi päässyt rakenteisiin rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai puutteellisen vedeneristyksen kautta.

Lisäksi asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko lattialämmityksen säätimen rikkoutuminen korvattava vakuutustapahtuma ja oliko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus pesuhuoneessa säilytetyn tekstiili- irtaimiston vahingoittumisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut vakuutusehdoissa selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Kohdan 5.1.3 mukaan vakuutuksesta korvataan koneen, laitteen tai putkiston rikkoutuminen, jonka ensisijaisena syynä on koneen, laitteen tai putkiston sisäinen rikkoutuminen äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön tai mekaanisen syyn takia.

Kohdan 5.1.4 mukaan putkivuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä laitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta ei korvata tästä turvasta.

Kohdan 6.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristyksen läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan asumattoman vuonna 1953 rakennetun omakotitalon pesuhuonetilassa kuparisen käyttövesiputken liitos oli irronnut, mistä oli seurannut vuoto. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta putkirikon aiheuttamista vahingoista. Kulut koostuvat laattojen poistamisesta, tasoitteiden jyrsinnästä sekä desinfiointi- ja kuivatuskustannuksista sekä muista kuluista, jotka aiheutuvat pesuhuoneen kunnostamisesta vahinkoa edeltävään tilaan. Korvausta on haettu myös lattialämmityksen säätimen rikkoutumisesta ja kylpyhuoneessa varastoituna olleiden omakotitalon tekstiilien kuten peti- ja liinavaatteiden, pöytäliinojen ja mattojen vahingoittumisesta. Tekstiili-irtaimisto vahingoittui vakuutuksenottajan mukaan putkirikon vuoksi käyttökelvottomiksi, kun tekstiileihin tarttui viemärin hajua.

Lattialämmityksen säätimen rikkoontuminen

Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut, että vakuutuksenottajaa on pyydetty toimittamaan sähkömiehen lausunnon rikkoutumisesta, ja että korvausvaatimus käsitellään, kun selvitys olisi toimitettu. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vakuutusehtojen mukaan laiterikkovakuutuksen korvattava vakuutustapahtuma on koneen, laitteen tai putkiston rikkoutuminen, jonka ensisijaisena syynä on koneen, laitteen tai putkiston sisäinen rikkoutuminen äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön tai mekaanisen syyn takia. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt selvitystä siitä, että lattialämmityslaite olisi rikkoutunut ennalta arvaamattoman sähköilmiön tai mekaanisen syyn vuoksi eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvelvollisuutta säätimen rikkoutumisvahingosta.

Korokerenkaan tiivistämisestä aiheutuneiden kulujen korvaaminen

9.5.2014 tehdyssä kosteuskartoituksessa todettiin, että lattiakaivo korokerenkaineen tulisi uusia tiivisteelliseksi. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tiivisteen puuttumisen ole näytetty johtuneen vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta eikä lautakunta suosita korvausta tiivistämisestä aiheutuvista kuluista.

Rakenteiden avaamisesta aiheutuva vahinko

Vakuutuslautakunta katsoo 10.7.2014 päivätyn vahinkokartoituksen perusteella, ettei rakenteille ollut aiheutunut vahinkoa, vaan vedeneristys oli toiminut asianmukaisesti. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että vakuutustapahtumasta olisi aiheutunut vakuutusehtojen mukainen välitön esinevahinko.

Irtaimistosta esitetty korvausvaatimus

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutuksenottaja ollut rahamääräisen vaatimuksen lisäksi toimittanut tarkkaa selvitystä vahingoittuneesta irtaimistosta. Koska vakuutusyhtiö ei ollut antanut asiassa korvauspäätöstä eikä vakuutuksenottaja ollut toimittanut selvitystä vahingoittuneesta omaisuudesta, ei Vakuutuslautakunta anna ratkaisusuositusta irtaimistosta esitetyn korvausvaatimuksen osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei anna ratkaisusuositusta irtaimistosta esitetyn korvausvaatimuksen osalta. Muilta osin Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Rantala

Sario

Uimonen

Vaitomaa