Haku

VKL 590/15

Tulosta

Asianumero: VKL 590/15 (2016)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 29.06.2016

Lakipykälät: 5, 9

Vakuutusehtojen tulkinta. Vakuutuksen voimassaoloalue. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva A Oy oli hakenut oikeusturvaetua riitaan, jota käsiteltiin tanskalaisessa tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö on päätöksillään 30.5.2014 ja 25.8.2014 evännyt korvauksen, koska asiaa käsiteltiin vakuutukseen merkityn voimassaoloalueen ulkopuolella. Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutustapahtumasta vakuutetulle aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana ja asia voidaan välittömästi saattaa vakuutuksen voimassaoloalueella käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa ulkomaisessa tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä.

Vakuutusyhtiön mukaan voimassaoloalueeksi merkittiin automaattisesti Suomi, ja vaikka vakuutuksen tehnyt vakuutusyhtiön edustaja tiesi, että vakuutetulla oli toimintaa myös ulkomailla, ei voimassaoloalueen laajentamisesta ollut puhuttu vakuutusta tehtäessä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut valituksessaan, että sovellettu sopimusehto oli epäselvä ja sitä tuli tulkita sen laatijan vahingoksi. Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiön edustajan olisi tullut kiinnittää huomiota vakuutuksen voimassaoloalueeseen vakuutusta tehtäessä. Vakuutuksenottaja on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen 35 000 euron oikeudenkäyntikuluista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, ettei sopimusehto ollut epäselvä, ja jos ulkomaisessa tuomioistuimessa käsiteltävä asia kuuluisi vakuutuksen korvauspiiriin, jäisi voimassaoloaluetta koskeva rajoitus ilman merkitystä. Koska vakuutuksenottaja ei ollut tuonut vakuutuksentekotilanteessa ilmi tarvettaan laajentaa vakuutuksen voimassaoloaluetta, ei vakuutusyhtiön edustajalla ollut velvollisuutta sitä ehdottaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, miten vakuutusyhtiön laatimaa sopimusehtoa tuli tulkita ja oliko vakuutusyhtiö täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutuksentekotilanteessa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutustapahtumasta vakuutetulle aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana ja asia voidaan välittömästi saattaa vakuutuksen voimassaoloalueella käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa ulkomaisessa tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ehtokohta 4 ole epäselvä. Vakuutuskirjan merkinnän mukaan vakuutus on voimassa Suomessa.

Asiassa on riidatonta, että vakuutuksenottaja oli maininnut vakuutusyhtiön edustajalle yritystoiminnasta ulkomailla. Vakuutusyhtiön edustaja ei ollut ehdottanut vakuutuksenottajalle vakuutuksen voimassaoloalueen laajennusta. Vakuutuslautakunta katsoo ensiksikin, ettei vakuutusyhtiön edustaja ollut menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti, vaikkei ollutkaan esittänyt vakuutuksen voimassaoloalueen laajennusta, ja toiseksi, ettei vakuutuksenottajalla ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää, että vakuutus korvaisi oikeudenkäyntikuluja vakuutuksen voimassaoloalueen ulkopuolella.

Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vakuutuksenottajan oikeudenkäyntikuluista tanskalaisessa tuomioistuimessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 4-2. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Jaakkola, Sarpakunnas ja Sjögren. Jäsenten Makkula ja Paloranta eriävä mielipide on liitteenä.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

 

Eri mieltä olleiden jäsenten Makkula ja Paloranta mielipide

Vakuutuksesta neuvoteltaessa on käyty läpi yrityksen liiketoimintaa ja siihen sisältyviä riskejä. Vakuutuksenottaja on kertonut, että myyntitilanteessa tuotiin nimenomaisesti esille myös sopimussuhde tanskalaisen toimijan kanssa. Vakuutusyhtiön edustaja on todennut, että ”Myyntitilanteessa Tanskalainen asiakas on tullut varmasti esille - - En näkisi, että itse olisin tehnyt myyntitilanteessa tietoisen virheen.” Esitetyn selvityksen perusteella on selvää, että vakuutuksenottajan liiketoiminnan kansainvälinen ulottuvuus on tullut esille vakuutusta myytäessä.

Oikeusturvavakuutuksen myyntitilanteessa vakuutusyhtiön edustajan olisi vakuutusalan ammattilaisena tullut nimenomaisesti tiedustella vakuutuksenottajalta sitä, saatetaanko vakuutus voimaan Suomen lisäksi muissa maissa. Tätä vahvistaa se seikka, että vakuutuksenottaja on informaatioteknologia-alan yritys. IT-alan yritykset toimivat tyypillisesti kansainvälisillä markkinoilla, jolloin on selvää, että riitoja saatetaan joutua ratkaisemaan myös ulkomaisissa tuomioistuimissa tai kansainvälisessä välimiesmenettelyssä.

Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen oikeusturvavakuutuksen voimassaoloalue on yksi oikeusturvavakuutuksen olennaisimpia ominaisuuksia. Tällaista vakuutusta myytäessä vakuutusyhtiön edustajan on alan ammattilaisena kiinnitettävä erityistä huomiota vakuutusturvan rajoituksiin ja kerrottava niistä selkeästi. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiön edustaja ei ole kiinnittänyt lainkaan huomiota asiaan. Hän on vaiennut vakuutuksenottajan kannalta olennaisen tiedon osalta.

Vakuutuksenottajalla on myyntitilanteessa esille tuomiensa tietojen perusteella ollut perusteltu syy olettaa, että oikeusturvavakuutus kattaa myös muualla kuin Suomessa käytävistä oikeudenkäynneistä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi johtaa harhaan, jos kokonaisuuden kannalta merkittävää tietoa ei saateta vakuutuksenottajan tietoon. Katsomme, että vakuutuksenantaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt antamatta vakuutuksenottajalle tarpeellisia tietoja vakuutuksesta, koska ei ole ei ole kertonut, että vakuutus kattaa oikeudenkäyntikulut vain Suomessa. Vakuutuksenantaja on näin toimien menetellyt markkinoinnissaan moitittavalla tavalla, kun hän ei vakuutusalan ammattilaisena ole nimenomaisesti tiedustellut vakuutuksenottajalta, millä alueella vakuutus halutaan voimaan.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimus on voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla on saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Katsomme, että vakuutusyhtiön tulisi suorittaa korvaus vakuutuksenottajan vaatimista oikeudenkäyntikuluista.

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia