Tapahtumatiedot

Asiakasyrityksen omistama nosturiajoneuvo syttyi moottoritilasta tuleen ja tuhoutui täysin. Kyseessä oli yrityksen tarpeisiin rakennettu erikoisnosturi. Vakuutusyhtiö katsoi ajoneuvon vahinkoa edeltäväksi käyväksi arvoksi 53 000 euroa (+alv). Asiakas piti korvaussummaa liian pienenä.                                                    

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että ajoneuvon vahinkoa edeltävä käypä arvo oli korkeampi kuin 53 000 euroa.  Asiakas viittaa siihen, että myös puolueeton tavarantarkastaja oli arvioinut ajoneuvon arvonlisäverottoman käyvän arvon olevan 65 000 euroa.

Asiakas vetoaa myös siihen, että yritys on myynyt vastaavan nosturiajoneuvon vuonna 2012, jolloin sen arvonlisäveroton hinta on ollut 85 000 euroa. Ajoneuvo oli muutaman vuoden nyt kyseessä olevaa ajoneuvoa uudempi, mutta sillä oli ajettu yli 300 000 kilometriä enemmän. Myydyn ajoneuvon nosturi oli myös vuoden uudempi, mutta varustus oli samanlainen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että ajoneuvon käypä arvo on määritelty oikein. Yhtiö toteaa, että vakiintuneessa korvaus- ja lautakuntakäytännössä käypänä arvona on pidetty sitä arvoa, joka autolla oli välittömästi ennen vahingon tapahtumista. Tällä tarkoitetaan sitä käteishintaa, jonka vahinkoa kärsinyt olisi voinut käteiskaupassa auton myydessään saada vahinkohetkellä.

Yhtiön vahinkotarkastajan ensimmäinen arvio ajoneuvon käyvästä arvosta on tehty nosturiajoneuvojen hintavertailulla. Käytössä on ollut kuuden eri ajoneuvon pyyntihinnat. Hintapyynnöt ovat näiden ajoneuvojen kohdalla olleet välillä 43 300 (+alv) — 69 900 euroa. Vahinkotarkastajan mukaan vertailtavissa ajoneuvoissa on ollut mukana autoja, jotka ovat hyvin kysyttyjä ja vuosimalliltaan huomattavasti uudempia kuin palanut syöttöauto (auton alustalle rakennettu työkone). Vahinkotarkastajan mukaan ajoneuvosta ei olisi välttämättä saatu edes yhtiön enimmäistä hinta-arviota 48 000 euroa (+alv), jos se olisi ollut asiakkaan lukuun myynnissä esim. Scanian, Volvon tai vaikkapa Mb: n sivustolla ennen paloa.

Yhtiö viittaa tavarantarkastaja A:n tavarantarkastuskertomukseen, jonka mukaan työkone oli ennen palamista hyvässä työkunnossa (menossa työmaalle). A on katsonut koneen käyväksi arvoksi ennen tulipaloa olevassa kunnossa ja varusteissa 65 000 euroa (+alv). A:n mukaan käypään arvoon vaikuttaa myös se, että puuenergian käyttö on jo muutamien vuosien ajan ollut vahvassa nousussa, jonka takia tällaisille koneille on kysyntää.

Tavarantarkastajan lausunnon jälkeen yhtiön vahinkotarkastaja on määritellyt käyvän arvon uudelleen. Vahinkotarkastaja on samaa mieltä tavarantarkastajan kanssa laitteiden yksilöllisyydestä ja siitä, että nämä ovat yleensä rakennettu juuri erikoiskäyttöön ja soveltuvat vain tuohon ajo-työsuoritteeseen. Vahinkotarkastajan mukaan tämä voi laitetta myytäessä olla sekä hyöty että haitta, sillä laitetta ei voi käyttää ilman muutostöitä mihinkään muuhun ajo- tai työsuoritteeseen. Vahinkotarkastaja toteaa myös, että Tavarantarkastuskertomus keskittyy ainoastaan nosturiin, eikä lausunto ei kerro työkoneen alustasta (eli autosta) ja sen kunnosta lainkaan. Autosta olisi tullut huomioida esimerkiksi se, että sen katsastus oli myöhässä. Lisäksi auto on ollut aikaisemmin kolmella kuljetusliikkeellä. Tavarantarkastaja ei ole huomioinut myöskään sitä, että nosturin jalusta on hitsauskorjattu (ks. lausunnon kuva), eli nosturi ei täytä työturvallisuusohjeita. Nosturilla ei siis olisi saanut työskennellä. Ottaen huomioon myös hintavertailun, yhtiön vahinkotarkastaja on päätynyt korottamaan arvionsa käyvästä arvosta 53 000 euroon.

Koska lausunnonpyytäjä ei ole ollut tyytyväinen vahinkotarkastajan arvioon käyvästä arvosta, on sovittu asian palauttamisesta korvausyksikköön ja pyydetty uutta puolueetonta asiantuntijalausunto toiselta tavarantarkastajalta. Tavarantarkastaja B toteaa, että auton omistajan selvityksen mukaan auto on ollut erittäin hyväkuntoinen ennen palovahinkoa. Tarkastuksessa ei ole todettu muita puutteita lukuun ottamatta sitä, että nosturin jalustaa oli korjattu hitsaamalla. Yhteenvedossaan B toteaa, että auto on ollut ennen palovahinkoa hyväkuntoinen. Moottoria on omistajan mukaan peruskunnostettu vuonna 2005 (sylinteriputket, männät, suihkutussuuttimet yms.), nosturille on tehty yleisremontti ja putket uusittu vuonna 2011. Omistajan selvityksen mukaan nosturilla on ajettu yhteensä enintään 12 000 tuntia. B kuitenkin korostaa sitä, että nosturin jalustan korjaus ei ole hänen mielestään hyväksyttävästi tehty. Osa on turvallisuuden kannalta oleellinen ja sen korjaaminen tällä tavalla ei ole sallittua. Viimeistään nosturin 10-vuotistarkastuksessa jalusta olisi jouduttu uusimaan. Uusimiskustannuksen olisivat B:n arvion mukaan noin 4 500 euroa. Näin ollen auton käypä arvo ennen sattunutta palovahinkoa on ollut korkeintaan 52 000 euroa (+alv).

Yhtiö toteaa, että ajoneuvon kolme käyvän arvon arviota (65 000 euroa (+alv), 53 000 euroa (+alv) ja 52 000 euroa (+alv)) eivät eroa toisistaan arvoltaan kovinkaan paljon. Tavarantarkastaja A on päätynyt suurimpaan käyvän arvon määrään, mutta hänen lausunnossaan ei ole huomioitu auton kuntoa eikä sitä, että ajoneuvon katsastus on myöhässä, ajoneuvolla on ollut historiassaan useita omistajia ja tärkeimpänä se, että nosturin jalustan korjaus ei ole hyväksyttävästi tehty. Kyseinen osa on ollut turvallisuuden kannalta oleellinen ja sen korjaaminen tällä tavalla ei ole sallittua eli nosturi ei täytä työturvallisuusohjeita. Nosturilla ei olisi saanut työskennellä ja viimeistään nosturin 10-vuotistarkastuksessa jalusta olisi jouduttu uusimaan. Nämä seikat olisi tullut huomioida myös A:n käyvän arvon määrittelyssä ja mikäli ne olisi huomioitu, olisivat nämä käyvän arvon kannalta hyvinkin merkittävät seikat pudottaneet käypää arvoa A:n arvioimasta 65 000 eurosta merkittävästi alaspäin. Yhtiön mukaan heidän vahinkotarkastajansa ja tavarantarkastaja B:n lausunnoissa on huomioitu tarkemmin oleelliset seikat.

Lisävastineessaan yhtiö on ottanut kantaa asiakaan toimittamiin tietoihin vuonna 2012 myydystä ajoneuvosta. Yhtiö toteaa, että joulukuussa 2012 myyntitilanne on ollut erilainen kuin elokuussa 2011, jolloin nyt kyseessä oleva ajoneuvo on palanut. Lisäksi vuonna 2012 myydystä ajoneuvosta ei ole tarkempia tietoja kuin lausunnonpyytäjän oma kertomus. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei laskua vuonna 2012 myydystä ajoneuvosta voida pitää selvityksenä vahingosta tuhoutuneen ajoneuvon käyvästä arvosta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu tavarantarkastaja A:n 21.9.2011 päivätty Tavarantarkastuskertomus, tavarantarkastaja B:n 5.3.2012 päivätty Tavarantarkastuskertomus ja vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan arvio käyvästä arvosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, voidaanko palaneen nosturiajoneuvon käyväksi arvoksi katsoa enemmän kuin 53 000 euroa (+alv).

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien autovakuutuksen vakuutusehtojen (AU YR 10, voimassa 1.1.2010 alkaen) kohta 26.2.1:

"Suoranaisessa esinevahingossa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuksen kohteen tai sen osan käypä arvo. Käypänä arvona pidetään sitä käteishintaa, mikä vahinkohetken markkinatilanteessa on moottoriajoneuvosta tai sen osasta yleisesti saatavissa pidettäessä sitä myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Käyvällä arvolla ei tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyyntihintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka useampi ostaja olisi ollut vakuutuksen kohteesta valmis maksamaan.

Ajoneuvon käypää arvoa määritettäessä otetaan huomioon ajoneuvon ja sen merkin päivän markkinahinnat, ajoneuvon yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika, vuosimalli, käyttötapa, ajetut kilometrit sekä muut hintaan vaikuttavat tekijät.

Ajoneuvon lisälaitteen käyvän arvon määrittämiseksi tulee vakuutusyhtiölle toimittaa myyjäliikkeen antama tosite tai muu todiste, josta ilmenee kyseisen laitteen merkki ja malli sekä hankinta-aika ja -hinta.

Jos korvauksen vaatija ilman pätevää syytä ei toimita käyvän arvon määrittämiseksi tarvittavia selvityksiä, arvioidaan käypä arvo kohtuuden mukaan."

Asian arviointi

Ajoneuvosta on kaksi Tavarantarkastuskertomusta ja lisäksi vakuutusyhtiön oman vahinkotarkastajan antama lausunto käyvästä arvosta. Selvää on, että tuhoutunutta ajoneuvoa vastaavia erikoisajoneuvoja ei juuri ole myynnissä, joten ajoneuvon arvon määrittäminen on hankalaa.

Lausuntojen mukaan ajoneuvo on ollut periaatteessa hyvässä kunnossa ja siihen on tehty tarvittavat kunnostukset ja huollot. Ajoneuvon arvoon vaikuttaa kuitenkin se, että nosturin jalustan korjaus ei ollut hyväksyttävästi tehty, kuten yhtiön vahinkotarkastaja ja tavarantarkastaja B ovat todenneet. Nosturi ei siis heidän lausuntonsa mukaan täyttänyt työturvallisuusohjeita, eikä sillä olisi saanut työskennellä. Nosturin jalusta olisi jouduttu uusimaan viimeistään nosturin 10-vuotistarkastuksessa. Tavarantarkastaja A:n lausunnossa tätä puutetta ei ole mainittu, joten jää epäselväksi, onko tätä otettu lausunnossa lainkaan huomioon. Tästä johtuen vahinkotarkastajien ja B:n antamat lausunnot vaikuttavat luotettavimmilta.

Asiakas on vedonnut myös siihen, että hän on joulukuussa 2012 myynyt jokseenkin vastaavan ajoneuvon, jonka veroton hinta on ollut 85 000 euroa. Asiakas on viestissään todennut, että auto oli muutaman vuoden vahingossa tuhoutunutta uudempi, mutta ajettu yli 300 000 kilometriä enemmän. Nosturi oli noin vuoden uudempi, mutta varustus oli samanlainen. Asiakkaan kertomusta lukuun ottamatta muuta selvitystä myydystä ajoneuvosta ei ole. Ajoneuvon hinta on kuitenkin ollut huomattavasti korkeampi kuin yksikään kolmesta tuhoutuneen ajoneuvon hinnasta annetusta arviosta. Lisäksi on otettava huomioon, että tietyissä tilanteissa yksittäiset ostajat saattava maksaa harvinaisemmista erikoisajoneuvoista enemmänkin kuin sen, mitä yleisesti voidaan pitää ajoneuvon käypänä arvona. Näin ollen joulukuussa 2012 myydyn ajoneuvon hintaa ei voida pitää luotettavana selvityksenä vahingossa tuhoutuneen ajoneuvon käyvästä arvosta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei erikoisajoneuvon käyvän arvon ole näytetty olevan yli 53 000 euroa (+alv). Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander 
Sihteeri Järvelä

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Rantala