Haku

VKL 589/13

Tulosta

Asianumero: VKL 589/13 (2014)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2014

Myrskyn rakennukselle aiheuttama vahinko. Suojapeitteiden irtoaminen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan asuinrakennuksessa todettiin sadeveden aiheuttama kos­teusvaurio. 10.9.2010 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan myrsky oli repinyt kattoremontin vuoksi asennetut suojapressut ja sen seurauksena sadevedet olivat päässeet asuin- ja saunarakennuksen rakenteisiin. Vahinkopäiväksi oli ilmoi­tettu 31.7.2010. Kosteuskartoitus oli tehty vakuutuksenottajan pyynnöstä 17.9.2010 eli noin puolitoista kuukautta vahingon tapahtumisen jälkeen. Kor­vausta on haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 28.12.2010 päivätyssä päätöksessään, että vakuutuksenottaja oli yhteydessä vakuutusyhtiöön vasta, kun korjaustyöt oli jo saatettu loppuun. Vakuutuksesta ei korvata puutteellisessa kunnossa olevan vesikaton vuotamisesta aiheutuvia vaurioita. Saatujen selvitysten perusteella kosteusvauriot ovat aiheutuneet ajan saatossa puutteellisessa kunnossa olleiden huopakatepinnoitteiden päästettyä ulkopuolisen kosteuden rakenteisiin. Myös ikkunapuitteen rapistunut maali mahdollisti sadeveden pääsyn rakenteeseen tuulen painamana. Suojapressut eivät olleet repeytyneet myrskyssä irti. Suojapressujen naulanreikien läpi tippuneen veden ei voida katsoa aiheuttaneen rakenteille lisävahinkoa. Näin ollen korvausta ei voida suorittaa.

Vakuutusyhtiö on katsonut 23.6.2011 päivätyssä päätöksessään, että myrskystä ei ole osoitettu aiheutuneen vahinkoa rakennukselle. Vakuutuksenottaja on kertonut 13.4.2011 toimitetussa muutoksenhakukirjeessään olleensa tyytymätön urakoitsijan toimintaan. Urakoitsija oli toiminut huolimattomasti eivätkä työmiehet tulleet paikalle myrskyn ja sateiden aikana. Työvoimayhdistyksen päällikkö ei suostunut antamaan kirjallista lisäselvitystä tapahtumista. Työt oli myös aloitettu vakuutuksenottajan tietämättä. Kattoremontin työnjohtajan mukaan vakuutuksenottajan toimittamat suojapressut olivat puutteelliset ja tästä syystä työnjohtaja toi työmaalle lisää pressuja. Vuotoja oli tapahtunut pressujen naulareikien kohdalta ja lisäksi ikkunapuitteen läpi rapistuneen maalipinnan vuoksi. Kattoremontin aikana oli havaittu kosteusvaurioita muun muassa hirsiseinärakenteissa ja katon rakenteissa.

Kosteuskartoitusraportissa ilmenevät saunan vauriot ovat pitkäaikaisen kosteusvaurion seurausta. Vakuutuksenottajan olisi lisäksi tullut varata vakuutusyhtiölle mahdollisuus tarkastaa aiheutuneet vahingot.

Vakuutusyhtiö on katsonut 7.2.2012 päivätyssä korvauspäätöksessään, että kun vahinko aiheutuu puutteellisen suojauksen tai sen kiinnityksen takia, ei kyse ole ehtojen mukaisesta myrskyn aiheuttamasta rakennuksen rikkoutumisvahingosta. Myrskyn ja sateen sattuessa sateen pääsy rakenteisiin on luonnollinen seuraus suojauksen puutteellisuudesta.

Valitus

Vakuutuksenottaja on kertonut 2.10.2013 päivätyssä valituksessaan varmistaneensa vakuutusyhtiöstä ennen kattoremontin aloittamista, että vahingot korvattaisiin, mikäli ne aiheutuvat myrskystä, eikä korvauksia näin ollen voida myöhemmin evätä. Työt aloitettiin elokuun alussa vuonna 2010. Myrsky repi 7.–8.8.2010 irti työvoimayhdistyksen asentamat pressut kastellen päärakennusta ja aiheuttaen kosteuskartoituksessa kuvatut mittavat kosteusvauriot.

Kosteuskartoitusraportin suorittajan antaman uuden lausunnon mukaan vauriot olivat syntyneet kattoremontin aikana. Työnjohtaja oli antanut myöhemmin lausunnon, jonka mukaan pressut eivät olisi repeytyneet. Vakuutuksenottaja ei tiedä, miksi työnjohtaja oli muuttanut tarinaansa. Hän katsoo, että korvausta ei voida evätä vain sillä perusteella, että tarinaa on muutettu. Vakuutusyhtiön tulisi luottaa omaan vahinkotarkastajaansa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 3.2.2014 vastineessaan, että vahinkopaikkakunnan tuulennopeudet ovat olleet huomattavasti myrskylukemia alhaisempia. Vaikka vahinkopäivänä olisi ollut myrskytuulta, ei tuulen ole kuitenkaan osoitettu rikkoneen rakennusta.

Luotettavimmat omakohtaiset havainnot vahinkomekanismista ja katon suo­jauksesta on tehnyt korjaustöiden johtaja. Nämä havainnot on tehty ennen korjaustöitä. Sadevesi on paikalla käyneen työnjohtajan mukaan päässyt rakenteisiin suojapeitteissä jo aikaisemmin olleista naularei’istä sekä ulkoseinien kohdalta tuulen painaessa sadevettä suojapeitteiden alle. Katon suojaus ei siis ole rikkoutunut myrskytuulen seurauksena.

Myrskyvahinko on korvattava perusturvan tasoisesta kodin vakuutuksesta esimerkiksi silloin, kun myrskytuuli repii katteen tai tässä tapauksessa pressun tai sen kiinnityksen rikki ja sadevesi pääsee näin vaurioittamaan rakennusta. Puutteellisen suojauksen aiheuttama vahinko ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma vaan puutteellisen suojauksen aiheuttama luonnollinen seuraus.

Työnjohtajan lausunnon perusteella kosteutta on päässyt rakenteisiin jo aiemmin vuotavan huopakatteen läpi ja rakenteet ovat kastuneet. Nyt puheena oleva sadevesivahinko ei kaikilta osin ole aiheuttanut lisävahinkoa jo kastuneille ja vaurioituneille rakenteille.

Vakuutuksenottajan lisävastine

Vakuutuksenottaja on kertonut 11.3.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että valokuvat vahinkopaikalta oli otettu, kun pressut oli jo korjattu takaisin paikoilleen. Vakuutuksenottajan mukaan työnjohtaja oli määrännyt työntekijänsä varmistamaan, että pressut ovat varmasti hyvin kiinnitettyinä ennen kuvan ottamista.

Vakuutusyhtiö on suhtautunut epäilyksellä edustajansa 17.1.2011 antamaan lausuntoon, koska se on annettu viisi kuukautta vakuutustapahtuman jälkeen. Yhtiö on kuitenkin pitänyt luotettavana 31.1.2014 eli noin kolme ja puoli vuotta tapahtuman sattumisen jälkeen annettua lausuntoa.

Vakuutusyhtiön ilmoituksesta poiketen työnjohtaja ei ollut paikalla, kun pressut olivat repeytyneet irti. Ainoa paikalla ollut oli vakuutuksenottaja, joka myös yöpyi rakennuksessa. Työnjohtajaa ei tavoitettu sen viikonlopun aikana, jona vahinko sattui.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 4.4.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että jos kartoittaja ei ole ollut vahinkopaikalla heti vahingon sattumisen jälkeen, ei hän voi varmasti tietää, miten vahinko on syntynyt. Tällöin tiedot vahinkotapahtuman synnystä perustuvat siihen, mitä kartoittaja on nähnyt paikan päällä ja mitä hänelle on kerrottu vahinkotapahtumasta.

Selvitykset

17.9.2010 päivätyn kosteuskartoitusraportin mukaan mittaushetkellä mittaustulokset olivat kuivia ulkoseinän eristetiloissa, mutta keskinäisessä vertailussa talon sisäpuolella seinän eristetilassa kosteusvaurioiden kohdalla ja ulkopuolen lisälämmöneristeessä pitkillä sivuilla on korkeammat suhteelliset kosteudet kuin vertailukohdissa. Kosteuskartoitus tilattiin 10.9.2010 ja kartoitus tehtiin asiakkaan pyynnöstä 17.9.2010.

Pintavaurioita oli havaittavissa tuvan sisäkatossa sekä seinällä. Vesi on tullut ikkunan yläpuolelta läpi ja ikkunanpuitteiden maali oli rapistunut. Vettä on tullut läpi tuvan sisäkaton saumasta läheltä näkyvää kosteusvauriota. Pintavaurioita oli myös eteisen sisäkatossa, makuuhuoneen sisäkatossa, toisen makuuhuoneen seinillä sekä vaatehuoneen seinässä. Vesi oli tullut läpi ensimmäisen makuuhuoneen sisäkaton saumasta läheltä näkyvää kosteusvauriota.

Saunamökki tutkittiin silmämääräisesti. Vakuutuksenottaja oli poistanut saunamökin yläpohjan purueristeet osittain, mutta paikallaan olevat eristeet olivat märkiä. Saunan sisäkatto oli märkä ja siinä oli homekasvustoa. Pukuhuoneen nurkassa oli kosteusvaurio. Saunan kiukaan nurkassa oli vanhempi kosteusvaurio.

Työvoimayhdistyksen edustajan 16.11.2010 päivätyn sähköpostin mukaan ennen myrskyä oli aloitettu vasta vanhan asuinrakennuksen kattotyöt. Rakennuksen yläpohjan eriste oli pääosin turvetta ja ehkä jonkin verran purua, jonka vakuutuksenottaja poisti omana työnään katon avaamisen jälkeen. Yläpohjarakenteeksi jäi tuolloin lastulevy, koolaus, kannakkeet ja laudoitus. Näin ollen vesi pääsi tuulen piiskaamana rei’istä suhteellisen esteettä huonetilojen lastulevykattoon saakka, koska paksu turvekerros ei sitonut kosteutta. Eteisen yläpohjan eristeenä oli mineraalivillaa, jossa havaittiin kosteutta katon avaamisen yhteydessä ja villat poistettiin. Eteisen katto- ja yläpohjarakenteet uusittiin myös ennen myrskyä.

Työnjohtajalla ei ollut tietoa vakuutuksenottajan suorittamasta hormin purkamisesta ja siihen liittyvästä sadesuojaamisesta. Kattoremontin aikana tehtävään suojaukseen oli sovittu käytettävän vakuutuksenottajan hankkimia pressuja. Työn aikana vakuutuksenottajaa kehotettiin hankkimaan lisää pressuja, mutta hänen toimittamiensa pressujen määrä ja koko oli siinä määrin puutteellinen, että työnjohtaja toi työmaalle varapressuja toiselta rakennuskohteelta. Näissä pressuissa oli joitakin pienehköjä naulanreikiä, mutta pressuja voitiin tästä huolimatta paremman vaihtoehdon puuttuessa käyttää suojaukseen.

Työvoimayhdistyksen edustaja on kertonut, että myrskyn aikana pressujen kiinnitys kesti. Vuotokohtia syntyi sekä pressujen reikien kohdalle että muutamaan paikkaan ulkoseinän vierustalle. Vuotokohdat kuvattiin seuraavana arkiaamuna töiden alettua.

Vakuutusyhtiön edustajan 17.1.2011 tekemän lausunnon mukaan vakuutuksen­ottajalle oli sattunut elokuun puolessa välissä myrskyvahinko, jonka seurauksena vesi aiheutti tuhoja rakennukselle. Vakuutuksenottaja soitti vakuutusyhtiön edustajalle elokuussa. Edustajan mukaan työnjohtaja oli puhelinkeskustelussa kertonut, että myrsky oli repinyt pressut ja irti ja vakuutuksenottaja oli kantanut vettä rakenteista, jotta lisävahinkoa ei syntyisi. Työnjohtaja oli nähnyt tilanteen mutta ei ollut osallistunut veden poistoon. Edustajan mukaan rakennusprojektia suunniteltaessa keväällä vakuutuksenottajan kanssa käytiin läpi vakuutusturvaa. Vakuutuksenottaja teki huolellisen suunnitelman, ettei vahinkoa pääsisi tapahtumaan. Remontin yhteydessä oli sattunut myös vastaavia pieniä myrskyn aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutuksenottaja on kertonut 4.4.2011 päivätyssä muutoksenhakukirjeessään, että remontin tehnyt yritys ei halunnut ennakoida vahinkoa suojaamalla rakenteita oikealla menetelmällä ja kiinnityksillä sekä kunnon peitteillä. Vakuutuksenottajan mukaan tämän vuoksi vahinkoja pääsi sattumaan useampaan otteeseen. Yritys ei missään vaiheessa halunnut myrskyjen ja sateiden aikaan käydä varmistamassa suojausta, eikä kukaan tullut edes paikalle huonon sään aikana. Vakuutuksenottaja joutui yksin taistelemaan myrskyä ja sadetta vastaan korjaamalla yrityksen tekemiä heikkoja peitekiinnityksiä ja pressujen repeytymiä sekä naulaamalla lisää lautoja painikkeeksi. Lisäksi työnjohtaja oli kieltäytynyt antamasta selvitystä. Katon purkaminen ja peittely oli aloitettu omatoimisesti ilman vakuutuksenottajan lupaa.

Kosteuskartoittajan 28.7.2011 päivätyn selvityksen mukaan talon sisäkatto- ja sisäseinäpinnoitteilla näkyvät vauriot ovat seurausta kattoremontin aikana sattuneesta myrskyn aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutusyhtiön edustajan 31.1.2014 päivätyn sähköpostin mukaan on epäselvää, onko vakuutuksenottaja tehnyt asennusvirheen vai oliko työporukka ollut huolimaton.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

3.2.8 Myrsky ja raesade

Vakuutuksesta korvataan myrskyn ja raesateen aiheuttama rikkoutumisvahinko rakennukselle. Rakennuksessa oleva irtaimisto korvataan, jos se vahingoittuu samanaikaisesti rakennuksen kanssa. Ulkopuoliselle seinänpäällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle, piha-alueella oleville rakennelmille tai ulkokalustolle aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.

3.4.2 Seurannaisvahingot vakuutetulle omaisuudelle

Vakuutuksesta korvataan kylmyyden, kuumuuden, sateen tai muun sen kaltaisen syyn aiheuttamat esinevahingot, kun ne ovat olleet välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta vahingosta.

3.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut normaaleista sääolosuhteista tai tavanomaisista luonnonilmiöistä, kuten sateesta.

Ratkaisu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kyseessä ollut ehtojen mukainen myrskyn aiheuttama rakennuksen rikkoutuminen, ja toiseksi sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottajalle annettu puutteellisia tietoja vakuutuksen sisällöstä.

Asiassa on riitaa siitä, oliko kattotöiden aikainen suojaus ollut riittävä ja oliko myrsky repinyt suojaukset. 10.9.2010 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan myrsky oli repinyt suojapressut ja sen seurauksena sadevedet olivat päässeet asuin- ja saunarakennuksen rakenteisiin. Vahinkopäiväksi oli ilmoitettu 31.7.2010. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkopaikkakunnalla ei ollut vahinkoajankohtana myrskyä ja vesivahinko oli aiheutunut ennen kaikkea siitä, että kattoa ei suojattu riittävästi ja näin ollen vettä pääsi rakenteisiin. Vakuutuksenottaja on kertonut 4.4.2011 päivätyssä muutoksenhakukirjeessään, että remontin tehnyt yritys ei halunnut ennakoida vahinkoa suojaamalla rakenteita oikealla menetelmällä ja kiinnityksillä sekä kunnon peitteillä. Vakuutuksenottajan mukaan tämän vuoksi vahinkoja pääsi sattumaan useampaan otteeseen. Yritys ei missään vaiheessa halunnut myrskyjen ja sateiden aikaan käydä varmistamassa suojausta, eikä kukaan tullut edes paikalle huonon sään aikana. Vakuutuksenottaja joutui yksin taistelemaan myrskyä ja sadetta vastaan korjaamalla yrityksen tekemiä heikkoja peitekiinnityksiä ja pressujen repeytymiä sekä naulaamalla lisää lautoja painikkeeksi. Lisäksi työnjohtaja oli kieltäytynyt antamasta selvitystä. Katon purkaminen ja peittely oli aloitettu omatoimisesti ilman vakuutuksenottajan lupaa.

Korjaustyön työnjohtajan 16.11.2010 lähettämän sähköpostin mukaan pressujen kiinnitys kesti myrskyn aikana. Vuotokohtia syntyi sekä pressujen reikien kohdalle että muutamaan paikkaan ulkoseinän vierustalle. Vuotokohdat kuvattiin seuraavana arkiaamuna töiden alettua, ja tästä oli liitteenä valokuvia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on annettu ristiriitaisia tietoja siitä, oliko katto suojattu asianmukaisesti vahinkoajankohtana. Vahinkokartoitus oli tehty 17.9.2010 eli yli kuukausi vahinkotapahtuman jälkeen ja sen jälkeen, kun kattoremontti oli jo tehty ja kastuneet eristeet poistettu. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt riittävästi selvitystä siitä, että kyseessä on ollut ehtojen mukainen myrskyn aiheuttama rikkoutuminen.

Vakuutuksenottaja on kertonut varmistaneensa ennen töiden aloittamista vakuutusyhtiön edustajalta, että vakuutusturva kattaa vahingot, jos ne syntyvät myrskyn aiheuttamina. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta vakuutuskirjasta käy ilmi, että vahingoittunut asuinrakennus on vakuutettu perusturvatasoisella vakuutuksella, jonka ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan myrskyn ja raesateen aiheuttama rikkoutumisvahinko rakennukselle. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, että vakuutusyhtiö ei ole antanut vakuutuksesta virheellistä tietoa.

Vakuutuslautakunta ei edellä mainituin perustein suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen Laapotti ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia