Tapahtumatiedot
Keskeneräinen autotalli sortui 8.2.2015 yöllä vallinneen Laina-myrskyn aikana. Autotalli ja sen yhteydessä ollut lämpökeskus vaurioituivat. Myös irtaimistoa vaurioitui.
Autotalli oli rakenteiden osalta ollut keskeneräisenä vuodesta 2006 asti. Rakennuslupa oli uusittu vuonna 2013. Ennen vahinkoa rakennuksessa oli vesikate ja tuulensuojalevytys.
Vakuutusyhtiö on 4.3.2015 antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, että kattoristikoiden kaatuminen ei ole tapahtunut vakuutusehtojen määrittämien poikkeuksellisten luonnon olosuhteiden seurauksena. Vahinkoa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, koska rakennukseen ei ollut asennettu lopullisia tai minkäänlaisia rakennusaikaisia jäykistyksiä ja koska rakennuksen pystyrunko oli tehty pienemmästä puutavarasta kuin rakennussuunnitelmissa oli esitetty. Vahingolla on selvä syy-yhteys rakennuksen keskeneräisyyteen sekä asennus- ja työvirheeseen. Rajoitusehdolla on rajattu pois korvauspiiristä asennus- ja työvirheiden aiheuttamat vahingot.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa myrskyn aiheuttamat vahingot. Rakennuksen rakennuslupa oli voimassa ja tapahtumahetkellä vakuutusyhtiössä oli voimassa rikkoutumisvakuutus autotallille. Vakuutuksenottajan mielestä vahingon aiheutti myrsky, jonka 10 minuutin keskituulen nopeus oli lähimmällä mittausasemalla 19,3 metriä sekunnissa.
Vakuutuksenottaja katsoo, että hänen sortuneesta rakennuksesta ottamistaan valokuvista ilmenee, että rakennuksessa on ollut poikittaisia jäykisteitä. Osa niistä on mennyt poikki ja osa repeytynyt irti.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissä mainitsemansa perustelut. Kyse ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattavasta myrskyn tai kovan tuulen aiheuttamasta vahingosta. Ilmatieteen laitoksen lähimmän maamittauspisteen mukaan vahinkopäivänä oli keskituulen suurin arvo 10,1 m/s. Toisella Ilmatieteen laitoksen sääasemalla keskituulen suurin arvo vahinkopäivänä oli 12,8 m/s.
Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan rakennuksen romahtaminen on ollut suorassa syy-yhteydessä rakennusaikaisen poikittaisen jäykistyksen puuttumiseen ja rakennuksen keskeneräisyyteen, kun väliseinälevytykset ja sisäkattoverhous ovat puuttuneet. Rakentamisenaikaista tuentaa ja jäykistämistä ei ole suunniteltu ja toteutettu hyvän rakentamistavan vaatimusten mukaisesti. Asiasta annettua korvauspäätöstä ei ole syytä muuttaa.
Vakuutusyhtiö on viitannut julkaisusta RIL 244 (Puurakenteiden jäykistyksen ja halkeilun hallinta, Suunnittelu- ja valmistusohjeet; vuodelta 2007) ilmeneviin ohjeisiin. Rikkoutuneesta rakennuksesta ei ole tehty ohjeiden (sivu 10) edellyttämiä rakennesuunnitelmia, joista selkeästi ilmenisi miten rakennuksen jäykistys toteutetaan.
Ohjeissa (sivu 50) on myös piirrosten avulla selitetty rakennusten yleisiä jäykistysperiaatteita ja kuvattu pysty- ja vaakarakenteiden vähimmäisvaatimukset. Rikkoutuneen rakennuksen jäykistys ei ole täyttänyt ohjeissa esitettyjä vähimmäisvaatimuksia.
Ohjeissa (sivut 66 - 67) on ohjeistettu myös rakentamisen aikaista jäykistystä. Sen mukaan rakentamisen aikaisesta jäykistyksestä laaditaan jäykistyssuunnitelma soveltuvin osin samalla tavalla kuin rakennuksen käytön aikaisestakin jäykistyksestä. Rakennusaikaista jäykistyssuunnitelmaa ei nyt kyseessä olevasta rakennuksesta ole laadittu.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalle on esitetty
- tarkastusraportti 17.2.2015 suoritetusta vahinkotarkastuksesta
- paikkakunnan rakennustarkastajan 20.2.2015 päivätty lausunto rakennuksen tuhoutumiseen johtaneista syistä
- vahinkotarkastusmuistio 6.5.2015 vahinkopaikalla pidetystä tarkastuksesta.
- valokuvia vahingoittuneesta rakennuksesta
- tuulivoima-alalla toimivan yrityksen lähellä vahinkopaikkakuntaa olevalta mittausasemalta saatu selvitys 10 minuutin keskituulen nopeuksista vahinkopäivänä kello 0:00 – 12:00.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko rakennuksen sortumisen aiheuttanut vakuutusehtojen luonnonilmiökohdassa tarkoittama myrsky tai kova tuuli. Jos kyse on korvattavasta luonnonilmiövahingosta, voidaanko korvaus evätä vetoamalla rakennuksen keskeneräisyyttä ja työvirhettä koskevaan rajoitusehtoon.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan KO140 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai kohteen suunnittelu-, valmistus-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä, työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.
Vakuutusehtojen kohdan KO145 (Luonnonilmiö) mukaan vakuutus korvaa paikallisen säähavaintoaseman myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokitteleman tuulen aiheuttaman vahingon.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, sen tulee osoittaa vahingon johtuneen rajoitusehdon mukaisesta tapahtumasta.
Myrsky
Vakuutuksenottaja on osoittanut, että noin 3 kilometrin päässä vahinkopaikalta sijaitsevalla, tuulivoima-alalla toimivan yrityksen mittausasemalla on todettu 10 minuutin keskituulen nopeudeksi 8.2.2015 aamuyöllä klo 1:20 aikaan 19,3 metriä sekunnissa ja klo 2:20 aikaan 18,7 metriä sekunnissa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahinkohetkellä voimassa olleiden vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan paikallisen säähavaintoaseman myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokitteleman tuulen aiheuttama vahinko. Ehdoissa ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia säähavaintoaseman suhteen. Vakuutuslautakunta katsoo, että tuulivoima-alan yrityksen mittausasemalta saadut mittaustiedot riittävät osoittamaan vahinkopaikalla vallinneet olosuhteet. Vakuutuslautakunnalla ei ole syytä epäillä, että tuulivoimaloita Suomessa rakentava yritys ei käyttäisi samoja kriteereitä tuulen nopeuksien mittaamiseen kuin Ilmatieteen laitos.
Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkotapahtuman on aiheuttanut vakuutusehtojen Luonnonilmiö-kohdassa tarkoittama paikallisen säähavaintoaseman kovaksi tuuleksi luokittelema tuuli.
Rakennuksen keskeneräisyys
Vahinkotarkastusraportin (17.2.2015) mukaan rakennuksen ulkoseinissä rakenteisiin oli asennettu vain ulkopuolinen tuulensuojalevy. Etupuolelta seinärakenne oli tekemättä. Myös sisäpuoliset väliseinät olivat tekemättä. Kaatumisen syynä on ollut rakennuksen keskeneräisyys ja rakennuksen diagonaalisen jäykkyyden puuttuminen. Rakennukseen ei ole asennettu tilapäisiä, runkorakennetta rakennusaikana jäykistäviä rakenteita tai sisä/ulkoverhouksia, jotka toimisivat lopullisina rakenteen jäykistäjinä. Rakennus on raportin mukaan kaatunut puuskittaisen tuulen voimasta.
Vahinkotarkastusmuistion (tarkastus 6.5.2015) mukaan rakennuksen tuenta tuulikuormaa vastaan on ollut pääosin tilapäistuennan (lautareevaus) varassa. Rakennuksen koko ja tuulikuorman alainen pinta-ala huomioon ottaen tuenta on ollut täysin puutteellinen tilapäisenäkin.
Vahinkopaikkakunnan rakennustarkastajan lausunnon mukaan rakennuksen tuhoutumisen syynä on poikkeuksellisen kova puuskainen tuuli ja rakennuksen keskeneräisyys. Rakennuksen rungon jäykkyys ei ole ollut vielä lopullinen, koska ulkoseinistä on puuttunut sisäverhouslevyt ja ulkoverhous. Rakennuksen väliseiniä ei myöskään ollut vielä levytetty. Rakennuksen kokonaisjäykistyksen kannalta olennaista on myös sisäkattoverhouksen puuttuminen.
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on osoittanut rakennuksen sortumisen johtuneen rakennuksen keskeneräisyydestä ja sen poikittaisen jäykistyksen puutteellisuudesta.
Lopputulos
Vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus vakuutusehtojen KO140 perusteella, koska rakennuksen keskeneräisyydellä ja poikittaisen jäykistyksen puutteellisuudella on selvä syy-yhteys syntyneeseen sortumisvahinkoon. Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa