A Oy on asentanut B-säätiön omistamaan hoitokotiin sprinklerlaitteiston vuosina 2007 ja 2008. Laitteisto koeponnistettiin 4.3.2008. Viisi kuukautta tämän jälkeen sprinklerlaitteiston syöttöputken liitos on pettänyt kodinhoitohuoneessa ja vettä on valunut koko rakennuksen alueelle ja betonilaatta on kastunut lattian muovilaatan alta. Korvauksia vesivahingon aiheuttamista korjauskuluista on haettu B-säätiön kiinteistövakuutuksesta.

Kiinteistövakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on viitannut päätöksessään kiinteistön vakuutusehtojen kohtaan 221.3 Vuotovahingot sekä 221.4 Kone- ja laitevahingot. Vakuutusyhtiö on todennut, että automaattisen palonsammutusjärjestelmän asennuksen yhteydessä tehty laippaliitos on vuotanut noin ½ vuoden ikäisenä. Korjaustöiden edetessä ei todettu Bayard-laippaliitoksessa virhettä tai rikkoutumista. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoi, että vahingon syntyyn oli ollut selvä syy-yhteys asennuksen työvirheellä, keskeneräisyydellä tai puutteellisuudella ja tämän vuoksi korjauskustannuksia ei korvattu kiinteistövakuutuksesta.

Valitus

Lausuntopyynnössä on todettu, että vahinko on aiheutunut A Oy:n asentaman sprinklerlaitteiston rikkouduttua. Pettäneen liitoksen on tehnyt A Oy eikä B-säätiön mielestä voida olettaa, että kyseisen liitoksen käyttöikä on vain viisi kuukautta. B-säätiö katsoo, että työn tekijä on vastuussa vahingosta. B-säätiö pyytää asiassa lausuntoa kiinteistövakuutuksen osalta.

Kiinteistövakuutusyhtiön vastine

Kiinteistövakuutusyhtiö toistaa aiemmassa korvauspäätöksessään esittämänsä. Aiemmasta poiketen kiinteistövakuutusyhtiö ilmoittaa, että rakennus on ollut vakuutettuna kiinteistövakuutuksessa kaikenvaravakuutuksella eli vakuutuksesta korvataan vahinko, joka äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti kohtaa vakuutettua omaisuutta. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu rakennukselle sen rikkoutuessa suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä, eikä vahinkoa, joka korvataan lain, sopimuksen, takuun tai muun vakuutuksen perusteella.

Vahinkotapahtuman osalta todetaan muun muassa, että kartoitusraportin mukaan laippaliitoskappaleen ja muovisen syöttöputken välinen liitos on pettänyt. Tämän raportin valokuvasta on nähtävissä, että vuotokohta on metallisen laippaliitoskappaleen ja muovisen syöttöputken välissä. Valokuvasta näkyy myös, että muoviputki on liikkunut alkuperäiseltä paikaltaan metallisesta liitoskappaleesta alaspäin. Muoviputkessa on nähtävissä painaumana liittimen alkuperäinen asennuskohta. Virheettömillä osilla ja oikein asennettuna tällaisen liitoksen pitää kestää vuotamatta huomattavasti pidempään kuin mitä se on tässä tapauksessa kestänyt. Liitoksen tehnyt A Oy tai sen vastuuvakuutusyhtiö eivät kumpikaan ole vastuuvakuutuksen perusteella tehdyssä korvauspäätöksessä esittäneet, että B-säätiön toimittamassa liitoskappaleessa olisi jokin vika tai virhe, jonka vuoksi kyseinen liitos olisi auennut ja alkanut vuotaa. Kiinteistövakuutusyhtiö katsoo tämän vuoksi, että vuotovahinko on aiheutunut syöttöputken ja laippaliitoskappaleen välisen liitoksen asennustyön yhteydessä tehdystä virheestä. Kyseessä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, vaan asennustyössä tehdyn virheen luonnollinen seuraus, kun liitos on auennut ja alkanut vuotaa. Rakennustyövirheenä tällainen vahinko on lisäksi rajattu vakuutusehtoihin sisältyvällä rajoitusehdolla vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Kyse ei ole kiinteistövakuutuksen perusteella korvattavasta vahingosta. Kiinteistövakuutusyhtiö on pyytänyt B-säätiötä toimittamaan vielä kopiot sprinklerlaitteiston asennusta koskevista suunnitelmista ja sopimusasiakirjoista sekä liitososan hankinnasta. Jos näistä asiakirjoista jotain ilmenee, kiinteistövakuutusyhtiö täydentää vastinetta.

Lisävastineessa kiinteistövakuutusyhtiö on vielä todennut, että se on saanut pyytämänsä lisäselvitykset sprinklerlaitteiston asennusta koskevista suunnitelmista ja sopimusasiakirjoista sekä liitososan hankinnasta. Saadun selvityksen mukaan liitososan asentaminen olisi kuulunut putkiurakkaan, mutta sprinklerputkiston asentanut urakoitsija on halunnut asentaa kyseisen osan paikalleen. Tällä asialla ei ole merkitystä kiinteistövakuutusyhtiön korvausvastuun kannalta, koska kyse on asennuksessa tehdyn virheen aiheuttamasta vuotovahingosta riippumatta siitä, kuka vuotaneen liitoksen asennuksen on toteuttanut.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kiinteistön kaikenvaravakuutuksen ehtojen kohdan 231 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti kohtaa vakuutettua omaisuutta.

Vakuutuksesta ei korvata…

• vahinkoa, joka aiheutuu rakennukselle sen rikkoutuessa suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä.

Ratkaisu

A Oy on asentanut B-säätiön omistamaan hoitokotiin sprinklerlaitteistot vuosina 2007 ja 2008. Noin viisi kuukautta asennuksen jälkeen on muovisen sprinklerputken laippaliitos pettänyt. Se miksi laippaliitos on pettänyt, ei ole selvinnyt. Kiinteistövakuutusyhtiö on esittänyt, että laippaliitin on pettänyt asennustyön yhteydessä tehdyn virheen seurauksena. Kiinteistövakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan osoittanut, mikä tuo virheellinen asennus olisi.

Vakuutuksenottajan tulee osoittaa, että on tapahtunut ehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma. Jos vakuutusyhtiö vetoaa siihen, että vahinkotapahtuma on rajoitusehtokohdan mukainen, tulee vakuutusyhtiön puolestaan osoittaa tämä.

B-säätiön noin viisi kuukautta asennettuna olleen sprinklerlaitteiston laippaliitin on pettänyt ja tästä on aiheutunut merkittävät vesivahingot hoitokotiin. Kiinteistövakuutusyhtiö ei ole pystynyt osoittamaan, mikä asennusvirhe, suunnitteluvirhe tai muu rajoitusehtokohdan mukainen syy olisi vahingon aiheuttanut. Tällaista vuotovahinkoa on pidettävä yllättävänä, kun liittimen pettämisen syy ei ole selvillä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo saamiensa selvitysten perusteella, että sprinklervuotovahinko on korvattava äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona B-säätiön kiinteistövakuutuksesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsen Partanen. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA