Lausunnonpyytäjä (syntynyt 10.4.1948) oli ajalla 17.4.1972 – 15.2.1986 olleen työsuhteen perusteella kuulunut työnantajan X eläkesäätiön toimintapiiriin. Työsuhteen päätyttyä hän oli saanut eläkkeestä eläkesäätiön sääntöjen mukaisen vapaakirjan. Vapaakirja sisälsi oikeuden täyteen työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeeseen. Fuusion vuoksi työnantajan X eläkesäätiön eläkevastuu vapaakirjasta siirrettiin vastaanottaneen työnantajan eläkekassalle. Työnantaja X on sittemmin tullut osaksi konsernia Z.

 

Työsuhteensa työnantajaan X päätyttyä lausunnonpyytäjä jatkoi työssä työnantajan Y palveluksessa. Hän kuului myös työnantajan Y eläkesäätiön toimintapiiriin. Hänelle myönnettiin 1.1.1995 alkaen työeläkelakien mukainen osatyökyvyttömyyseläke ja samassa yhteydessä myös osatyökyvyttömyyseläke työnantajan Y eläkesäätiöstä.

 

Lausunnonpyytäjä haki 19.9.1996 täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Tuossa vaiheessa myös työnantaja Y oli fuusioitunut osaksi konsernia Z. Lausunnonpyytäjän hakemus oli otettu vastaan työnantajan henkilöstöhallinnossa hakemukseen tehtyjen merkintöjen mukaan työnantajan Z eläkekassaan ja lähetetty samana päivänä edelleen työeläkeyhtiölle. Työeläkeyhtiö myönsi lausunnonpyytäjälle täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.10.1996 alkaen. Samalla käsiteltiin ja myönnettiin myös työnantajan Y eläkesäätiön työkyvyttömyyseläke. Työeläkeyhtiö oli lähettänyt eläkepäätöksen tiedoksi myös työnantajan Z henkilöstöpalvelulle.

 

Lausunnonpyytäjä sai 15.1.2008 päivätyn ilmoituksen työnantaja X:n eläkesäätiön antaman vapaakirjan mukaisen eläkeoikeuden alkamisesta lausunnonpyytäjän täyttäessä 60 vuotta eli 1.5.2008 lukien. Koska eläkettä oli haettava kirjallisesti, ilmoituksessa kehotettiin lausunnonpyytäjää täyttämään liitteenä ollut eläkehakemus. Ilmoituksen lähetti henkivakuutusyhtiö, jolle osa konsernin Z eläkekassan eläkevastuista oli vuonna 1998 siirretty. Myöhemmin on ilmennyt, ettei lausunnonpyytäjän vapaakirjaan perustunut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ole kuulunut vastuunsiirtosopimuksen piiriin.

 

Asiassa on kysymys siitä, olisiko myös lausunnonpyytäjän oikeus työnantaja X:n eläkesäätiön antaman vapaakirjan työkyvyttömyyseläkkeeseen pitänyt käsitellä jo hänen 19.9.1996 jättämänsä eläkehakemuksen perusteella.

 

 

Vakuutusyhtiön nimissä 11.2.2008 annetulla päätöksellä lausunnonpyytäjälle myönnettiin työnantaja X:n eläkesäätiön vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke 1.3.2007 alkaen. Eläke maksettiin vuosi takautuvasti sen hakemisesta.

 

Lausunnonpyytäjä vaati eläkepäätöksen oikaisua ja eläkkeen maksamista takautuvasti jo 1.10.1996 lukien eli työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestään lähtien. Hänen mielestään myös työnantaja X:n eläkesäätiön vapaakirjaan perustuva eläke olisi pitänyt käsitellä ja myöntää jo vuonna 1996 työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä. Työnantaja Z:lla oli tuolloin tieto hänen aikaisemmasta työsuhteestaan X:ään ja X:n eläkesäätiöstä, koska X:n palveluksessa olleet henkilöt olivat aikanaan siirtyneet Z:lle.

 

Työnantaja Z:n eläkekassa totesi 12.6.2008 päivätyssä vastauksessaan, että työeläkeyhtiö oli hoitanut lakisääteistä eläkettä myönnettäessä myös työnantaja Y:n eläkesäätiön lisäeläkkeitä, jolloin säätiön Y lisäeläke tuli huomioiduksi työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä. Työnantaja X:n eläkesäätiön vapaakirjaeläke on vapaamuotoinen lisäeläke, joka ei näy virallisissa rekistereissä ja se oli tuolloin hoidossa X:n fuusioineella työnantajalla. Eläkettä oli maksettu takautuvasti eläkekassan sääntöjen mukaiselta yhdeltä vuodelta, joten pyyntöön maksaa eläkettä pitemmältä ajalta ei voitu sääntöjen vastaisesti suostua.

 

 

Lausunnonpyytäjä viittaa työhistoriaansa. Hän joutui hakeutumaan työkyvyttömyyseläkkeelle syyskuussa 1996. Työnantajalla ei tuolloin ollut ohjeita eläkkeiden hakemisesta, vaan hän sai vain työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeen täytettäväksi. Lomakkeesta ei ilmennyt, missä sitä käsitellään. Eläkkeelle siirtyville järjestettiin kursseja eläkeasioista, mutta niille hän ei voinut osallistua, koska ei ollut pystynyt työhön helmikuun 1996 jälkeen.

 

Lausunnonpyytäjä kertoo jättäneensä työkyvyttömyyseläkehakemuksen 17.9.1996 työnantajalle, johon siis kuului myös entinen työnantaja X. Eläkehakemuksen on siinä olevien merkintöjen mukaan vastaanottanut 19.9.1996 Z:n eläkekassa, joka on toimittanut hakemuksen työeläkeyhtiölle 19.9.1996. Hän sai Z:n henkilöstöhallinnosta eläkepäätöksen 28.10.1996 ja työeläkeyhtiöltä päätökset työkyvyttömyyseläkkeestä ja Y:n eläkesäätiön lisäeläkkeestä. Eläkepäätös sisälsi siis Y:n eläkesäätiön eläkkeen, jota hän ei ollut erikseen hakenut, mutta ei X:n eläkesäätiön eläkettä. Z:n henkilöstöhallinto ei myöskään kehottanut hakemaan erikseen X:n eläkesäätiön eläkettä.

 

Lausunnonpyytäjä muistaa tiedustelleensa asiaa soittamalla eläkeasioita hoitavalle henkilölle, kuten hän on oikaisupyynnössä kertonut. Hän uskoi tuolloin eläkkeiden yhteensovituksen vaikuttaneen X:n eläkesäätiön vapaakirjaeläkkeen nollautumiseen, koska Y:n eläkesäätiön eläkkeestäkin oli vähennetty yhteensovituksessa yli puolet pois. Hänen terveydentilansa oli tuolloin hyvin huono ja jatkui huonona useita vuosia, joten hän ei pystynyt selvittämään asiaa tarkemmin, vaan jäi siihen uskoon, ettei tule saamaan X:n eläkesäätiön vapaakirjan mukaista eläkettä ja että työkyvyttömyyseläke muuttuu aikanaan samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi.

 

Lausunnonpyytäjä viittaa selvittelyihinsä siitä, missä X:n eläkkeitä on vuodesta 1996 alkaen käsitelty. Epäselväksi on jäänyt, mikä on ollut työnantaja Z:n henkilöstöhallinnon ja myöhemmin henkivakuutusyhtiön tehtävä eläkkeiden käsittelyssä. Kuten työkyvyttömyyseläkehakemuksesta ilmenee, sen on vastaanottanut 19.9.1996 Z:n eläkekassa, joka on ollut silloin myös X:n eläkesäätiön eläkkeiden laskentaa hoitava paikka. Erillistä hakemustahan ei olisi varmaan tarvittu, koska sitä ei tarvittu Y:n eläkesäätiönkään eläkkeen myöntämiseen. Toki hän olisi hakemuksen tehnyt, jos sitä olisi pyydetty. Kun 15.1.2008 ilmoitettiin, että hän voi hakea eläkettä täyttäessään 60 vuotta, työnantaja Z ei ilmeisesti tiennyt hänen olleen työkyvyttömyyseläkkeellä jo yli 10 vuotta.

 

Lausunnonpyytäjä toteaa, että tehdessään eläkehakemuksen työnantajalle Z syyskuussa 1996 hän ei voinut tietää, miten ja missä Z:aan liittyneiden Y:n ja X:n eläkkeitä käsitellään, koska mitään ohjetta ei eläkkeiden hakemisesta ollut. Se, että Y:n eläkesäätiön eläke tuolloin myönnettiin, johtui vain siitä, että sen laskenta tehtiin samassa paikassa kuin varsinaisen työeläkkeen. Hän luotti kuitenkin siihen, että työnantaja huomioi koko työuran, mikä näkyi mm. työkyvyttömyyseläkepäätöksessä, ja että ne eläkkeet myönnetään, joihin hänellä on oikeus.

 

 

X:n eläkesäätiön vastuut, mukaan lukien vapaakirjat, siirtyivät Z:n eläke-kassalle 1.11.1986 fuusion yhteydessä. Z:n eläkekassan vapaakirjat siirtyivät 30.12.1998 henkivakuutusyhtiölle osittaisen vastuunsiirron yhteydessä. Vapaakirjat käsittivät oikeudet eläkkeisiin, joiden vakuutustapahtuma eli oikeus saada eläkettä ei ollut vielä tapahtunut. Jo alkaneita työkyvyttömyyksiä koskevat vastuut jäivät Z:n eläkekassaan.

 

Eläkekassa viittaa sääntöjensä 9 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan vapaakirjaan perustuvaa eläkettä maksetaan eläkeoikeuden täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien, ei kuitenkaan takautuvasti vuotta pidemmällä ajalta ennen eläkkeen hakemista seuraavaa kuukautta.

 

Koska lausunnonpyytäjälle on jo maksettu Z:n eläkekassan sääntöjen mukainen työkyvyttömyyseläke, ei hänellä enää ole oikeutta lisäsuorituksiin.Todettakoon vielä, että lausunnonpyytäjä on jo vuodesta 1996 nauttinut työkyvyttömyyseläkettä Y:n eläkesäätiöstä ilman, että siitä oltaisiin tehty X:n vapaakirjan työkyvyttömyyseläkettä vastaavaa yhteensovitusvähennystä.

 

 

Lautakunnalle toimittamassaan lisäkirjelmässä lausunnonpyytäjä viittaa vielä siihen, että hän oli saatuaan kirjeen 15.1.2008 selvittänyt työeläkeyhtiöistä eläkkeittensä yhteensovitukset. Hän oli uskonut siihen asti, että ei saanut X:n eläkesäätiön lisäeläkettä yhteensovitusten vuoksi. Hän tarkisti nykyisten eläkkeiden yhteensovituksen uudestaan 16.8.2010. Työeläkeyhtiön mukaan X:n eläkesäätiön vapaakirjaeläkkeen yhteensovitus tehdään vain vapaakirjan myöntämispäivän (25.2.1986) ja sitä edeltävien työeläkkeiden kanssa. Vapaakirja eläkettä ei myöskään huomioida myöhemmin tehtävissä työeläkkeiden yhteensovituksissa. Kun vapaakirjaeläke vuonna 2008 myönnettiin, ei Y:n eläkesäätiön lisäeläkkeen yhteensovitukseen myöskään tullut muutosta. Hän ei siis ole nauttinut vuodesta 1996 ylimääräistä Y:n työkyvyttömyyseläkettä kuten eläkekassan vastineessa sanotaan.

 

Lausunnonpyytäjä toistaa, että hänen oli täysin mahdotonta tietää eläkettä hakiessaan, että Y:n eläkesäätiön lisäeläkkeen saamiseen hakemus riittää, mutta X:n lisäeläkkeeseen vaaditaan eri hakemus. Kirjallisen hakemuksen vastaanotti Z:n eläkekassa. Kaikki X:n työntekijät olivat oikeutettuja vapaakirjaan, joten Z:n eläkekassalla olleen tiedon hänen työskentelystään X:ssa olisi pitänyt riittää lisäeläkkeen myöntämiseen tai ainakin siihen, että erillinen hakemus olisi pyydetty. Tämä tehtiin vasta 15.1.2008.

 

 

Lausunnonpyytäjä on saanut eläkesäätiöltä X eläkevapaakirjan 15.2.1986 päättyneen työsuhteensa nojalla. Eläkesäätiön X eläkevastuut on sen jälkeen siirretty eläkekassaan Z. Lausunnonpyytäjä, joka on välillä kuulunut myös eläkesäätiön Y toimintapiiriin, on työnantajien sittemmin fuusioiduttua niin ikään tullut eläkekassan Z osakkaana olevan työnantajan palvelukseen.

 

Asiassa on kyse siitä, onko eläkekassa Z velvollinen maksamaan lausunnonpyytäjälle työkyvyttömyyseläkettä takautuvasti jo suorittamaansa yhtä vuotta pitemmältä ajalta eläkkeen hakemisesta lukien.

 

Lausunnonpyytäjälle on myönnetty työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke 1.10.1996 alkaen. Sen perusteella hänellä on ollut oikeus myös eläkesäätiön X antaman vapaakirjan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vapaakirjaeläke on kuitenkin myönnetty lausunnonpyytäjälle vasta 1.3.2007 lukien, sillä eläkekassa (ensin virheellisesti henkivakuutusyhtiö) on katsonut lausunnonpyytäjän hakeneen eläkettä vasta helmikuussa 2008. 

 

Eläkekassan (15.1.2007 vahvistettujen) sääntöjen eläkkeen maksamista koskevan 9 §:n 4 momentin mukaan vapaakirjaan perustuvaa eläkettä maksetaan eläkeoikeuden täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien, ei kuitenkaan takautuvasti vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista seuraavaa kuukautta. Vastaava säännös on myös 1.1.1993 voimaan tulleen vakuutuskassalain (27.11.1992/1164) 89 §:n 2 momentissa. Näin ollen eläkekassan päätös maksaa lausunnonpyytäjän työkyvyttömyyseläke vasta 1.3.2007 alkaen on ollut kassan sääntöjen ja vakuutuskassalain mukainen edellyttäen, että eläkekassan tulkinta eläkkeen hakemisajankohdasta on oikea.

 

Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että lausunnonpyytäjä oli jättänyt täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksensa työnantajan Z henkilöstöhallintoon jo 19.9.1996. Lomakkeelle tehtyjen merkintöjen mukaan hakemus on henkilöstöhallinnossa kirjattu vastaanotetuksi eläkekassan Z nimissä, ja se on edelleen toimitettu työeläkeyhtiöön. Eläkekassa ei ole tarkemmin selittänyt, miksi se ei ole myöntänyt lausunnonpyytäjälle eläkesäätiön X aikanaan antaman vapaakirjan mukaista työkyvyttömyyseläkettä jo tämän hakemuksen perusteella.

 

Lautakunnan käsityksen mukaan eläkkeen myöntämättä jääminen on todennäköisesti johtunut siitä, että lausunnonpyytäjä ei ollut 19.9.1996 jättämässään eläkehakemuksessa erikseen maininnut eläkesäätiöltä X vuonna 1986 saamastaan vapaakirjasta. Vastuu eläkesäätiön X antamista vapaakirjoista on kuitenkin ollut eläkekassalla Z jo vuodesta 1986 lähtien, joten myös näitä eläkkeitä koskevat hakemukset on tullut osoittaa nimenomaan eläkekassalle Z. Tämän seikan sekä eläkesäätiön X myöntämien eläkeoikeuksien on täytynyt olla eläkekassan Z ja sitä asiakirjatietojen perusteella edustaneen työnantaja Z:n henkilöstöhallinnon tiedossa. Asiaa arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että myös työnantajat X ja Z olivat fuusioituneet.

 

Lautakunta katsoo, että mikäli eläkekassan Z vastuulle kuuluneiden eläkkeiden selvittäminen kassassa on edellyttänyt erityisiä eläkkeen hakijalta saatavia palvelussuhdetta tai vapaakirjaoikeuksia koskevia tietoja, olisi edellä mainituista olosuhteista selvillä olevan eläkekassan pitänyt niitä nimenomaisesti sille jätettävien eläkehakemusten yhteydessä pyytää. Lausunnonpyytäjän täytettäväkseen saamalla hakemuslomakkeella ei kuitenkaan ole kehotettu yksilöimään aikaisempia palvelussuhdetietoja tai muutenkaan mitenkään ilmoittamaan hakemuksen vastaanottajaa tai mahdollisesti haettavia lisäeläkkeitä. Sekä työnantajiin X että Z palvelussuhteessa olleella lausunnonpyytäjällä on ollut perusteltu aihe olettaa, että hänen asianmukaisesti eläkekassalle Z jättämänsä eläkehakemuksen perusteella eläkekassa käsittelee ja myöntää myös vastuullaan olleeseen eläkesäätiön X antamaan vapaakirjaan perustuvan työkyvyttömyyseläkkeen.

 

Yllä mainituin perustein lausunnonpyytäjän on katsottava asianmukaisesti hakeneen eläkekassalta myös eläkesäätiön X myöntämään vapaakirjaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä jo eläkekassan 19.9.1996 vastaanottamalla hakemuksella. Eläkkeen myöntämättä jääminen on siten johtunut eläkekassan puolella tapahtuneesta viivytyksestä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että eläkekassa on sääntöjensä mukaan velvollinen maksamaan lausunnonpyytäjän työkyvyttömyyseläkkeen jo 1.10.1996 alkavana eikä sääntöjen 9 §:n 4 momenttia voida tähän asiaan soveltaa.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola, Lehti ja Rauhamaa. Sihteerinä toimi Isokoski.