Tapahtumatiedot
Vakuutettu A (s. 1972) oli 4.11.2008 nokkakolarissa. Vahingon jälkeen A:lla todettiin mm. murtumia oikeassa nilkassa ja vasemmassa jalkaterässä. Vasempaan jalkaterään jäi kiputila, jota pidettiin CRPS I:nä. Lisäksi A:lle kehittyi vahingon jälkeen kaularankaoireita ja päänsärkyoireita, joita pidettiin kaularangan retkahdusvammaan liittyvinä. A haki vahingon johdosta jääneestä pysyvästä haitasta korvausta yksityistapaturmavakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö maksoi A:lle pysyvän haitan korvauksen sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 1012/1986 mukaisen haittaluokka 2:n mukaan. Yhtiö katsoi, että korvaukseen oikeutti vasemman jalkaterän murtumavammojen jälkitila. Kaularangan oireilu ei yhtiön käsityksen mukaan ollut syy-yhteydessä tapaturmaan, vaan sen syynä olivat tapaturmasta riippumattomat kaularangan rappeumamuutokset.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii haittaluokkaa 8 vastaavaa pysyvän haitan korvausta sekä viivästyskorkoa lisäkorvaukselle 4.12.2011 lukien. A kritisoi vakuutusyhtiön korvausmenettelyä; päätöksissä ei ole eritelty, mistä haitoista maksettu korvaus koostuu, minkä lisäksi yhtiö on perusteettomasti katsonut, että yksityistapaturmavakuutuksesta maksettavan haittakorvauksen on oltava saman haittaluokan mukainen kuin liikennevakuutuksesta ja lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksettava korvaus.
A:lle sattunut tapaturma on ollut voimakasenerginen. A on joutunut 4.11.2008 kahden auton nokkakolariin, kun vastaantulevalla kaistalla ajaneen henkilöauton kuljettaja nukahti rattiin ja auto ajautui väärälle kaistalle ja törmäsi A:n auton keulan kuljettajan puoleiseen nurkkaan. Turvatyynyt laukesivat molemmista autoista, vastaan tulleen auton etupyörä lähti ripustuksistaan täysin irti ja A:n autosta melkein irti. Vastaan tulleen auton nopeusmittari pysähtyi kohtaan 60 km/h ja A:n auton mittari kohtaan 80 km/h. A pitää tapaturmamekanismia riittävänä aiheuttamaan kaularangan retkahdusvamman (whiplash- eli piiskanikuvamman). A on ollut vahingon sattuessa 35-vuotias, minkä ikäisillä esiintyy kaularangan merkittävää rappeumaa vain hyvin harvoin. Korvattaviksi vammoiksi tulee katsoa molempien nilkkojen murtumat ja niiden jälkitilat, vasemman alaraajan CRPS-oireyhtymä sekä piiskaniskuvamma ja sen jälkitila, joka ilmenee pään ja hartianseudun särkyinä ja jäykkyytenä.
A katsoo, että jo yksin vasemman alaraajan CRPS-kiputila oikeuttaa haittaluokan 7 mukaiseen pysyvän haitan korvaukseen. A ei kykene liikkumaan ilman apuvälinettä kolmea kilometriä pidempää matkaa, hän ei pysty juoksemaan, eikä vasemman nilkan liike vastaa tervettä oikeaa. Myös jalan merkittävä ja herkästi provosoituva kipuoireisto tulee huomioida asianmukaisesti haittaluokkaa korottavana tekijänä etenkin, kun A:n kohdalla ei ole saavutettu hyvää vastetta lääkityksen avulla. Tilanne vastaa haittaluokituksen kohtaa alaraajat kokonaisuutena, keskivaikea toiminnanvajavuus. Kaularankaoireisto vastaa haittaluokituksessa tarkoitettua kaularangan lievää toiminnanvajavuutta ja aiheuttaa kokonaishaitan kohoamisen haittaluokkaa 8 vastaavaksi.
Viivästyskorko tulee A:n näkemyksen mukaan maksaa 4.12.2011 lukien eli kuukauden kuluttua siitä hetkestä lähtien, kun vahingosta oli kulunut kolme vuotta. Vakuutusehtojen mukaan pysyvä haitta on määritettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun vahingosta on kulunut kolme vuotta. Vahinkotapahtuma on ollut vakuutusyhtiön tiedossa pian sattumisestaan lukien, koska vakuutusyhtiö on käsitellyt asiaa myös liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella. Yhtiön olisi hyvän vakuutustavan nojalla tullut käsitellä asia oma-aloitteisesti myös yksityistapaturmavakuutuksesta. Korkovaade koskee myös yhtiön jo maksamaa, haittaluokan 2 mukaista korvausta, jolle on maksettu viivästyskorko ajalta 19.11.–31.12.2012.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo lautakunnalle toimittamassaan vastineessa, että vasemman jalkaterän murtumavammojen jälkitila eli kipuoireisto ja siitä johtuvat liikkumisen vaikeudet oikeuttavat haittaluokan 2 mukaan määriteltyyn korvaukseen siitä riippumatta, määritetäänkö haitta yksittäisenä toiminnanvajauksena vai huomioidaanko alaraajat kokonaisuutena. Yhtiö katsoo, ettei korvauspäätöstä tule suosittaa muutettavaksi. Mikäli Vakuutuslautakunta päätyy asiassa toisenlaiseen lopputulokseen, yhtiö toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa viivästyskorkovaatimuksen johdosta.
Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon johdosta yhtiö on muuttanut kantaansa kaularankaoireiston osalta ja maksanut lisäkorvausta pysyvästä haitasta siten, että kokonaiskorvaus vastaa haittaluokkaa 5. Lisäkorvaukselle on maksettu viivästyskorkoa ajalta 25.2.2013–24.4.2015.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään E-lausunnot 29.11.2008, 16.12.2008, 8.1.2009, 20.1.2009, 26.3.2009, 30.4.2009, 4.6.2009, 27.8.2009, 20.12.2009, 11.3.2010, 27.3.2012, 25.10.2012, 9.1.2013 ja 27.11.2013, hammaslääkärin lausunnot 31.3.2009, 17.6.2010 ja 28.5.2012, sairauskertomustekstejä, kuvantamistutkimuslausuntoja ja fysioterapiapalautteita ajalta 4.11.2008–24.9.2014 ja CD:t, jotka sisältävät kaularangan magneettikuvat 12.6.2012 ja kaularangan taivutuskuvat 2.7.2012. Lisäksi A on toimittanut lautakunnalle vielä E-lääkärinlausunnon 3.6.2015 saatuaan tiedoksi lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon.
Yliopistollisen sairaalan sairauskertomustekstien 4.11.2008 mukaan A on tuotu keskussairaalan ensiapuun onnettomuuden jälkeen. A:lla on tullessa ollut niskan tukikauluri, joka on ensiavussa poistettu. Tapahtumat A on muistanut hyvin. Kaularangassa ei ole todettu tunnustellen arkuutta, muita tutkimuksia ei kaularangan osalta ole tehty. Oikeassa nilkassa on todettu ulkokehräsluun murtuma ja vasemmassa nilkassa tela-, kanta-, vene- ja kuutioluun murtumat. Murtumien hoitamiseksi molempiin jalkoihin on asetettu kipsit kuudeksi viikoksi. Kontrollikäyntiä 20.11.2008 koskevan sairauskertomusmerkinnän mukaan kontrolliröntgenkuvassa on todettu vielä vasemmassa jalassa murtumat III ja IV jalkapöydänluissa. Kontrolliröntgenissä 16.12.2008 murtumien on todettu luutuneen erinomaiseen asentoon. Vasemman jalan IV jalkapöydänluuhun on kuitenkin jäänyt valenivel, joka on 30.6.2009 hoidettu leikkauksella (luunsiirto ja lukkolevy).
Vasempaan jalkaterään jääneen kiputilan johdosta A on ollut yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikan hoidettavana 9.8.2011–12.6.2012. Loppulausunnon 12.6.2012 mukaan vasemman alaraajan kiputilan on katsottu täyttävän CRPS I:n kriteerit. Hoitona on ollut fysioterapia ja lääkkeinä ovat olleet Norspan-kipulaastari, Xyloicain, Venlafaxin, Cymbalta, Lyrica, Gabapentin, Lamictal, Noritren, Pamifos ja Tramal. Lääkkeistä on tullut haittavaikutuksia ja useimpien käyttö on jouduttu lopettamaan. A:n kanssa on keskusteltu medullastimulaattorihoidosta, mutta hän ei ole ollut siihen halukas. Kipupoliklinikan psykiatrin arviossa huhtikuussa 2012 on syntynyt vaikutelma keskivaikeasta masennuksesta ja sopeutumishäiriöstä pitkäaikaiseen stressiin liittyen. Toukokuussa 2012 on muistiongelmien vuoksi tehty pään magneettitutkimus, jossa ei ole todettu aivovammaan viittaavaa. A:n kävely on kesäkuussa 2012 ollut varovaista ja epäsymmetristä, A on kuitenkin liikkunut ilman apuvälineitä. Vasemman jalkaterän alueella on ollut laajalti tylppä- ja terävätunnon herkistymää ja A on aistinut kylmän ja lämpimän viipeellä. Säären ulkosivulla on ollut allodyniaa ja leikkausarven alueella painoarkuutta. Varpaiden liikkeet ovat olleet kömpelöt. Ortopedin E-lausunnon 25.10.2012 mukaan jalkaterän ryhti on normaali, jalkaterässä on pieni turvotus ja IV jalkapöydänluussa arven seudussa on tunnustellen todettu voimakasta arkuutta. Varpaille nousu ja kyykistyminen onnistuvat, nilkan ojennus-koukistus –15–35, nilkka on vakaa. Kävelymatka yhtäjaksoisesti 3 km luokkaa, juoksu ei onnistu. Kytkimen käyttö ajaessa ei onnistu. Seisominen pidempään ei onnistu jalkaterän kipeytymisen takia. Työkykyarvion 24.9.2014 mukaan vasemmassa alaraajassa on murtumien jälkitila, johon liittyy jalkaterän ulkoreunan kipeytyminen seistessä.
Ensimmäiset merkinnät pitkittyneestä päänsärystä ovat fysioterapeutin tekstissä 21.1.2009 (”Erittäin kireä yläniska – johtuuko ruoskanisku liikkeestä kolarissa?”) ja ortopedin sairauskertomustekstissä 5.2.2009 (”Potilaalla edelleen päänsärkyä, etiologia avoin”). Neurologian erikoislääkärin sairauskertomustekstissä 15.4.2009 on pidetty niskan kireyttä ja päänsärkyoireistoa kaularankaperäisenä päänsärkynä, jonka etiologisena tekijänä on ilmeisesti vamma. A on 30.4.2009 ollut fysiatrin tutkittavana. Käyntiä koskevan sairauskertomustekstin ja E-lausunnon mukaan A:lla on ollut yläniskan kipuoireita ja huimausta. A:lla on kolarin jälkeen ollut päänsärkyä, takaraivon arkuutta, niska jumiutuu ja esiintyy heitehuimausta. Kliinisessä tutkimuksessa kaularangan liikkeet ovat olleet kohtalaisen hyvät eikä kuvantamistarvetta ole katsottu olevan. A:lle on tehty lähete fysioterapiaan.
Kaularankaan on tehty natiiviröntgentutkimus 28.5.2009. Tutkimusta koskevan radiologin lausunnon mukaan siinä ei ole todettu selkäydinkanavan tai juuriaukkojen ahtautumia eikä välilevyrappeumaa. Aivan vähäistä pikkunivel- ja nikamareunaterävöitymistä on todettu. Kaularangan magneettitutkimuksessa 12.6.2012 on todettu viidennen kaulanikaman siirtyneen noin 2 mm taaksepäin. Viidennen ja kuudennen sekä kuudennen ja seitsemännen kaulanikaman tasoilla ligamentum flavum (keltaside, nikamien kaaria toisiinsa yhdistävä side) on ollut tavallista paksumpi ja poimuuntunut. Radiologin lausunnon mukaan löydös sopii vanhan nivelsidevamman jälkitilaan. Selkäydin on ollut mutkalla ja muutos ahtauttaa selkäydinkanavaa, etu-takasuuntainen mitta on kapeimmillaan 6 mm eikä selkäytimen ympärillä ole ollut likvortilaa. Viidennen ja kuudennen nikaman välissä on sentraalinen välilevytyrä, joka litistää vasemmalta selkäydintä. Magneettitutkimuksessa ei ole todettu merkittäviä rappeumaperäisiä muutoksia tai juuriaukkoahtaumia. A on ollut neurokirurgin konsultaatiossa 2.7.2012. Neurokirurgi on todennut, että viidennen ja kuudennen kaulanikaman tasolla on ahtauma ja katsonut, että etukautta tehtävä avarrusleikkaus ja em. välin luudutus olisi aiheellinen. A ei kuitenkaan ole ollut halukas leikkaushoitoon. Oireina A:lla on sairauskertomusmerkinnän 2.7.2012 mukaan niskakipua ja päänsärkyä, säteilykipua alaraajoihin, sormien kärkien ajoittaista muuttumista tunnottomiksi ja vasemman käden ajoittaista kömpelyyttä. Neurologisia löydöksiä ei ole todettu. Työkykyarvion 24.9.2014 mukaan A kärsii edelleen niska- ja päänsäryistä ja molempien käsien sormien puutumisesta.
A:lla on nilkka-/jalkaterävammojen ja kaularankaoireiston lisäksi todettu hammasvammoja. A on 8.6.2010 hakeutunut hammaslääkäriin hammassäryn takia. Hammaslääkäri on todennut murtumalinjan hampaassa d.27 ja lohkeamat hampaissa dd. 12, 22, 27 ja 28. Kipu on paikantunut hampaaseen d.21, joka on ollut ehjän näköinen. Hampaan avauksessa on todettu olevan steriili kuolio, joka hammaslääkärin mukaan on todennäköisesti ulkoisen trauman aiheuttama.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on kuntoutuksen ja kivunhoidon erityispätevyydet.
Pohjolainen viittaa lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että A:lla on välittömästi vamman jälkeen 4.11.2008 todettu oikean nilkan ulkokehräsluun murtuma ja vasemman nilkan tela-, kanta-, vene- ja kuutioluun murtumat. Jälkikäteen noin 2,5 viikkoa vammasta on todettu vasemman jalan III ja IV jalkapöydänluiden murtumat. IV jalkapöydänluuhun on havaittu jääneen valenivel, joka on 30.6.2009 hoidettu leikkauksella. Vasemmassa alaraajassa on todettu kriteerit täyttävä CRPS I -oireyhtymä.
A:lla on yliopistollisen sairaalan ensiapuun tullessaan ollut kova kauluri, joka viittaa niskavammaan. Yliopistollisessa sairaalassa ei kuitenkaan ole tutkittu kaularankaa tunnustelua enempää. Pohjolainen toteaa tarkastaneensa 8.6.2012 otetun kaularangan magneettikuvauksen. Viidennen ja kuudennen sekä kuudennen ja seitsemännen kaulanikaman tasolla todettu ligamentum flavumin selvä paksuuntuminen ei sovi liittymään kaularangan rappeumamuutoksiin vaan, kuten radiologikin on arvioinut, se sopii nivelsidevamman jälkitilaan liittyvään arpimuutokseen. A:lla on todettu yhdessä hampaassa murtumalinja, yhdessä hampaassa hammaslääkärin arvion mukaan ulkoisen vamman aiheuttama kuolio sekä neljässä hampaassa paikkojen lohkeamat. Vammamekanismi, jossa kaksi henkilöautoa törmää toisiinsa 60 km/h ja 80 km/h tuntinopeudella molempien autojen turvatyynyjen lauetessa sopii tapaturmaenergialtaan aiheuttamaan kaularankavamman ja hammasvaurion. Pohjolainen toteaa, että asiakirjojen perusteella vaikutelmaksi tulee, että yliopistollisen sairaalan ensiavussa tutkimuksissa ja hoidossa on keskitytty kivuliaisuuden takia alaraajavammojen hoitoon. Niskavammoissa pelkkää tunnustelua ei voida pitää kliinisesti riittävänä tutkimuksena. Radiologisia kaularangan tutkimuksia ei ole tehty. Pohjolainen toteaa, että A:lla ei ole kuvattu onnettomuutta edeltäviä alaraaja- tai niskaoireita eikä hänelle 28.5.2009 tehdyssä kaularangan natiivikuvauksessa ole todettu välilevyrappeumia. Kaularankarikkomuutokset ovat olleet hyvin lievät. Kaularangan rappeuma- tai muut tapaturmasta riippumattomat muutokset eivät sovi aiheuttamaan magneettikuvauksessa todettuja löydöksiä. Pohjolainen pitää todennäköisenä, että A on saanut autojen yhteentörmäyksessä kaularanka- ja hammasvammat.
Vammojen aiheuttaman pysyvän haitan haittaluokan osalta Pohjolainen viittaa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokkapäätökseen 1012/1986. Pohjolainen katsoo, että alaraajojen osalta haittaluokka määräytyy päätöksen kohdan alaraajat kokonaisuutena mukaisesti ja vastaa haittaluokkaa 2. Haittaluokituksen kohdan 4, kaularanka perusteella kaularankavamman haittaluokka on 3. Haittaluokkapäätöksessä esitetyn laskukaavan mukaan kokonaishaittaluokaksi tulee haittaluokka 5.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt tapaturman 4.11.2008 seurauksena.
Sovellettavat vakuutusehdot ja säännökset
Yksityistapaturmavakuutukseen sovellettavien henkilövakuutusten yhteisten ehtojen kohdan 4.1 (Tapaturma) mukaan tapaturma on äkillinen, ulkoinen ja ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta. (…)
Tapaturmavakuutuksen ehtojen kohdan 3.3 (Haittakorvaus) mukaan oikeus haittakorvaukseen syntyy, kun vakuutetulle aiheutuu pysyvä haitta haittakorvauslajin voimassaoloaikana sattuneen tapaturman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta. Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen. Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen perusteella.
A:n tapaturman sattuessa on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön päätös tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta (1012/1986). Päätöksen 1 §:n mukaan tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetun yleisen haitan suuruuden määrittämistä varten vammat ja sairaudet jaetaan niiden aiheuttaman haitan vaikeusasteen mukaan 20 haittaluokkaan siten kuin jäljempänä tässä päätöksessä määrätään. Luokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja luokka 1, jota käytetään ainoastaan silmien ja sormien vammoissa ja sairauksissa, pienintä haittaa. Haitat, jotka muussa kuin silmä- ja sormivammaisuudessa ovat lievempiä kuin luokassa 2, eivät vähäisyytensä takia ole tarkoin arvioitavissa. (1 mom.) Haittaluokka määritetään etsimällä 3 §:n mukaisesta haittaluokkataulukosta sairautta tai vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos sairauden tai vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (yläraaja kokonaisuutena, alaraajat kokonaisuutena, yleinen toiminnanvajavuus). Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityisen kivulloisuuden, huonon amputaatiotyngän tai muun vastaavan syyn vuoksi enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, haittaluokkaa voidaan korottaa. (2 mom.) Haittaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. (3 mom.)
Haittaluokkapäätöksen 2.1 §:n mukaan Kahden tai useamman sairauden tai vamman aiheuttama yhteinen haitta on yleensä pienempi kuin yksittäisten haittojen summa. Tällöin arvioinnissa voidaan käyttää sekä sopivaa yleisempää nimikettä että yleisen toiminnanvajavuuden käsitettä (A. 16. Yleinen toiminnanvajavuus). Kohtuullinen pienennys on eräissä tapauksissa pääteltävissä kaavasta
K = A + B - A x B
20
Kaavassa K on kokonaishaitan luokka sekä A ja B ovat eri sairauksien tai vammojen taulukon mukaiset haittaluokat.
Päätöksen 3 §:n (Haittaluokkataulukko) alaraajoja kokonaisuutena koskevan kohdan mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0–5, kun kävely on lievästi ontuvaa ja liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 6–10, kun vahingoittuneella on ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo tarpeen lyhyilläkin matkoilla.
Haittaluokkataulukon kaularankaa koskevan kohdan mukaan kyseessä on kaularangan lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0–3, kun vahingoittuneella on lieviä kaularangan liikerajoituksia, hän voi pitää käsiä koholla ja hänellä on lieviä yläraajojen neurologisia oireita. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 4–6, kun vahingoittuneella on kohtalaisia kaularangan liikerajoituksia, voi pukeutua ja riisuutua, yläraajojen kohollapito on vaikeutunut ja yläraajoissa on lieviä neurologisia löydöksiä.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on maksanut haittakorvauksen haittaluokan 5 mukaan; A vaatii haittaluokkaa 8 vastaavaa korvausta. Syy-yhteys tapaturman ja vasemman alaraajan oireiston sekä kaularankaoireiston välillä on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan osapuolten välillä riidaton seikka, kun yhtiö on lautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon tiedoksi saatuaan muuttanut päätöstään kaularankaoireiston osalta.
Vakuutusehtojen mukaan pysyvä haitta arvioidaan vahinkohetkellä voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman, tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetun haittaluokituspäätöksen mukaisesti. A:n tapaturman sattuessa 4.11.2008 on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituspäätös 1012/1986.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on tapaturman 4.11.2008 jälkeen todettu oikean nilkan ulkokehräsluun murtuma ja useiden luiden murtumat vasemmassa jalkaterässä. Lisäksi A:lla on ilmennyt kaularanka- ja päänsärkyoireisto, jota on pidetty tapaturman yhteydessä tulleeseen piiskaniskuvammaan liittyvänä.
Lautakunnan käytössä olevien tilankuvausten mukaan vasempaan alaraajaan on kehittynyt CRPS-kipuoireisto, joka aiheuttaa ongelmia liikkumisessa. A:n kävely on varovaista ja epäsymmetristä, vasemmassa jalkaterässä on tuntoherkistymää ja A aistii kylmän ja lämmön viipeellä. Säären ulkosivulla on allodyniaa ja leikkausarven alueella painoarkuutta. Varpaiden liikkeissä on kömpelyyttä. Varpaille nousu ja kyykistyminen onnistuvat ja yhtäjaksoinen kävelymatka on 3 km luokkaa. Juoksu ei onnistu. Pidempiaikainen seisominen kipeyttää jalkaterän. Vakuutuslautakunta viittaa edellä kerrottuun sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että alaraajan osalta pysyvä haitta vastaa haittaluokkapäätöksessä tarkoitettua alaraajan lievää toiminnanvajavuutta ja haittaluokkaa 2. Lautakunta toteaa vielä, että alaraajaoireistosta aiheutuva pysyvä haitta muodostuu pääosin kivusta ja siitä aiheutuvista liikerajoituksista. Tällaisessa tapauksessa haittaluokkaa ei voida erikseen nostaa erityisen kivuliaisuuden perusteella.
A:lla on todettu kaularangassa ahtauma viidennen ja kuudennen kaulanikaman tasossa. Oireina on niskakipua ja päänsärkyä, säteilykipua alaraajoihin, sormien tunnottomuutta ja vasemman käden ajoittaista kömpelyyttä. Neurologisia löydöksiä ei ole todettu. Edellä kerrottuun ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon viitaten Vakuutuslautakunta katsoo, että kaularankaoireiston aiheuttama pysyvä haitta vastaa haittaluokkapäätöksessä tarkoitettua kaularangan lievää toiminnanvajavuutta ja haittaluokkaa 3. Viitaten haittaluokkapäätöksen laskukaavaan Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n vammoista aiheutunut kokonaishaittaluokka on 5.
Viivästyskoron osalta vakuutusyhtiö on Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan vastineessa ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa A:n korkovaatimuksen osalta. Koron maksamisvelvollisuuden alkamisajankohta on siten lautakunnan käsityksen mukaan osapuolten välillä riidaton. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä tarkistamaan antamansa korvauspäätökset haittakorvaukselle maksamansa viivästyskoron osalta sekä maksamaan viivästyskoron korvauksille oikeaksi myöntämästään koronmaksuvelvollisuuden alkupäivästä 4.12.2011 lukien, ellei näin ole jo toimittu.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita korotusta pysyvän haitan haittaluokkaan. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä tarkistamaan, mistä lähtien maksetuille korvauksille on maksettu viivästyskorko, ja tarvittaessa korjaamaan päätöksiä koronmaksun osalta siten, että koronmaksuvelvollisuuden alkamispäivä on yhtiön myöntämä 4.12.2011.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Rissanen
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Ahlroth
Koskiniemi
Kummoinen
Niklander