Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan henkilöautosta (kov. 1994) anastettiin ajoneuvon soitinlaitteet ja muuta tavaraa vakuutuksenottajan ollessa matkalla 23.–29.8.2010. Auto oli ollut hänen kotinsa pysäköintialueella. Poliisin tutkintailmoituksen merkintöjen mukaan auto oli ollut lukittuna ja siihen oli murtauduttu ilmeisesti avaimilla. Autossa ei ollut havaittavissa murtojälkiä. Vakuutuksenottaja kertoi, että auton ovet olivat olleet auki kun hän huomasi vahingon. Hän vaati vakuutusyhtiöltä korvausta.

Ajoneuvon avaimista vakuutusyhtiölle antamassaan selvityksessä vakuutuksen­ottaja kertoo, että hän oli saanut ajoneuvoon ostettaessa yhden avaimen, joka on hänellä edelleen tallella. Auto on tuontiauto, ja myyjän mukaan toinen avain oli kadonnut ennen Suomeen tuontia. Vakuutuksenottaja ei ollut lainannut auton avainta kellekään eikä ollut teettänyt uusia kopioita.

Vakuutuksenottaja toimitti vakuutusyhtiölle lisäselvitystä siitä, että kyseisen ajoneuvon ovilukituksen pystyy avaamaan teräslankakoukulla ikkunatiivisteen välistä, jolloin autoon ei jää murtojälkiä.

Vakuutusyhtiön päätös

Vahinkoilmoituksen, poliisin tutkintailmoituksen ja vahinkotarkastajan mukaan ajoneuvossa ei ole havaittavissa jälkiä murtovahingosta. Vakuutuksenottajan lisäselvityksissään kuvaama tekniikka ei ole tyypillinen murtovahingoille, eikä voida pitää todennäköisenä, että ajoneuvoon tunkeudutaan erityisvälineellä, jonka käyttö ja valmistaminen edellyttävät ajoneuvotekniikan tarkkaa tuntemusta. Tyypillisesti ajoneuvomurroissa rikotaan lasi, käytetään muuta avainta tai toimitaan muutoin ns. helpoimman tavan periaatteella. Vahinkotarkastuksessa ajoneuvon lukoissa ei ole havaittu sellaista kulumista, että ajoneuvoon voisi päästä jälkiä jättämättä jonkinlaisella avaimella.

Vakuutusyhtiö pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona, että auton ovet olivat jääneet vahingossa lukitsematta. Koska näyttöä autoon murtautumisesta ei ole, yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Valitus

Vakuutuksenottaja kertoo olevansa varma siitä, että hän lukitsi autonsa ovet. Hän oli lähdössä ulkomaille, ja ovien lukitseminen oli passin jälkeen tärkein asia ottaen huomioon, että hän oli juuri asentanut autoonsa uudet hifi-laitteet. Alueella on tiettävästi aiemminkin ollut automurtoja. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vakuutusyhtiöt ovat korvanneet murtovahinkoja, vaikka jälkiä ei ole jäänyt.

Vakuutuksenottaja kertoo nähneensä useasti, kuinka autoon mennään metallikoukun tms. avulla ikkunatiivisteen välistä lukko avaten. Murtopaikka on kahden kerrostalon parvekkeiden alla, toisen sisäpihan vieressä, joten ylimääräisiä ääniä on oletettavasti haluttu välttää. Miksi varas ei yrittäisi päästä autoon äänettömästi ja huomaamatta, jos se on mahdollista? Tekopaikka huomioon ottaen ei olisi ollut järkevää rikkoa lasi ja herättää puoli korttelia.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä. Korvauksen hakijan tulisi osoittaa, että ajoneuvo oli lukittuna. Murtojälkiä ei kuitenkaan ole, eivätkä ovilukot olleet kuluneet. Asiakkaan esittämä murtautumistekniikka on epätyypillinen eikä sen käyttöä voi pitää todennäköisenä. Yhtiö pitää edelleen todennäköisimpänä vaihtoehtona, että ovet olivat jääneet lukitsematta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat säännökset ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tapaukseen sovellettavien varkausvakuutusehtojen kohdan 4.5 mukaan varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa.

Ratkaisu

Korvausta hakevalla vakuutuksenottajalla on näyttötaakka siitä, että vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty tapahtuma on sattunut. Vakuutuksenottajan on tässä tapauksessa saatettava todennäköiseksi, että hänen autonsa oli lukittuna ennen varkautta.

Vahingon jälkeen auton ovet olivat olleet auki. Esitetyn selvityksen mukaan vakuutuksenottajan autossa ei ole todettu murtojälkiä, eivätkä auton ovilukot ole olleet siten kuluneet, että ne olisi voitu jälkiä jättämättä avata jollain toisella avaimella. Auton toinen alkuperäinen avain oli selvityksen mukaan kadonnut jo ennen auton Suomeen tuontia, eikä ole todennäköistä, että joku olisi tunkeutunut autoon tällä toisella alkuperäisavaimella.

Vakuutuksenottajan toimittaman selvityksen perusteella on mahdollista, että ajoneuvoon on voitu tunkeutua teräslankakoukun tai vastaavan välineen avulla. Pelkkä mahdollisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että tämä olisi todennäköinen vaihtoehto. Selvityksestä ei ilmene, että auton ikkunalasissa olisi ollut naarmuja tai että autosta olisi todettu jotain muuta sellaista, joka tukisi vakuutuksenottajan esittämää mahdollisuutta.  Esitetyn selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että autoon olisi murtauduttu ikkunatiivisteen välistä tai jollain muulla vastaavalla tavalla.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että vakuutuksenottajan ajoneuvo oli lukittuna varkauden sattuessa. Sen vuoksi lautakunnalla ei ole perusteita suosittaa vahingon korvaamista varkausvakuutuksesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA