Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön vuonna 1984 rakennetussa kiinteistössä havaittiin toukokuussa 2012 keittiössä sijaitsevan lämminvesivaraajan vuotovahinko, jonka luultiin aluksi olevan kylmävesiputkiston kondenssivuoto. Myöhemmin selvisi, että vuoto johtui varaajan varoventtiilin tukkeutumisesta aiheutuneesta vuodosta. Purkutöiden yhteydessä kylpyhuoneen ja saunan väliseinästä löytyi jo kuivunut vesivahinko, jonka syynä on arvatenkin ollut saunan puolelta seinään menevän kaapelin läpiviennistä seinäonteloon päässyt pesuvesi. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta 25.3.2013 päivätyllä korvauspäätöksellä 90 työtunnista. Yhtiön on korvannut puolet pesuhuoneen korjauskustannuksista. Toisen puolen yhtiö on katsonut johtuvan suihkunurkkauksen roiskevesistä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt 2.10.2014 päivätyssä valituksessaan Vakuutuslautakunnan kannanottoa siitä, onko vakuutusyhtiön päätös, jolla korvaus on rajoitettu puoleen pesuhuoneen lattian vedeneristyksen asentamiskuluista, asianmukainen. Vakuutuksenottajan mukaan yhtiö on tehnyt korvauspäätöksen osittain puutteellisen kosteuskartoituksen perusteella.

Vakuutuksenottaja on katsonut 11.11.2014 päivätyssä lisävastineessaan, ettei lattiakaivon ympärillä havaitun kosteuden ole millään tavalla osoitettu olevan vesieristeen alla. Kosteutta on ollut ”kammatussa” laattojen kiinnityslastissa vesieristyksen yläpuolella, koska suihkusekoittajasta on otettu vettä, jota on hieman valunut myös laatoitukselle. Saunan seinässä olevat kosteusjäljet ovat otaksuttavasti seurausta löylyhuoneen pesuvesien valumisesta sähköjohtoa pitkin seinäkoteloon, josta oli kuvien perusteella otettu eristysvillat pois. Kuvista voi havaita, että kosteutta on ollut vain saunan puolella.

Vakuutuksenottaja on vaatinut 19.12.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että yhtiö korvaisi koko vedeneristyksen, koska koko tilan vedeneristyksen tulisi olla viranomaismääräysten mukaan olla yhtenäinen. Vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi rakentamista koskevista viran-omaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 4.11.2014 päivätyssä vastineessaan, että pesuhuoneen lattian vesieristeenä ollut rakennusaikainen muovimatto ei ole täyttänyt rakennusmääräyksiä vaan on päästänyt kosteuden rakenteeseen. Vesieristyksen lävitse rakenteisiin päässeen kosteuden aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Koska osa kosteudesta johtuu kuitenkin varaajan vuodosta, on puolet pesuhuoneen korjauskuluista korvattu. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että varaajan vuodon osuus vahingoista olisi yli puolet. Vakuutusyhtiö on lausunut 20.11.2014 päivätyssä lisävastineessaan, etteivät suihkun alueen vauriot ole aiheutuneet mistään korvattavasta vakuutustapahtumasta. Roiskevesi on aiheuttanut vahingon rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla vähitellen.

Vakuutusyhtiö on katsonut 8.1.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että saunan ja pesuhuoneen eristyksen ei tarvitse olla rakennusmääräysten mukaan saumaton vaan saumattomuutta vaaditaan ainoastaan märkätilan eniten kastuvalla alueella. Maankäyttö- ja rakennuslaki tai viranomaismääräykset eivät edellytä, että koko huone tai rakennus korjattaisiin nykyisten viranomaismääräysten mukaisiksi, jos osa rakennuksesta vaurioituu. Rakennuslain 117 §:n esitöissä on lisäksi todettu, että rakennusmääräyksiä voidaan korjausrakentamisen yhteydessä soveltaa joustavasti. Edellä mainitun perusteella yhtiö katsoo, ettei sillä ole ollut velvollisuutta suorittaa korvausta koko pesuhuoneen perusparannustöistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko pesuhuoneen vahingoissa ollut kokonaisuudessaan kyse korvattavasta vakuutustapahtumasta vai onko osa kosteusvahingosta aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla vähitellen tai onko kosteus päässyt rakenteisiin rajoitusehdon mukaisesti vedeneristyksen läpi.

Asiassa on lisäksi arvioitava sitä, ovatko rakennusmääräykset edellyttäneet, että vedeneristys tehdään saumattomaksi koko kylpyhuoneen alueella ja onko yhtiöllä korvausvastuu koko kylpyhuoneen lattian uusimisen aiheuttamista lisäkustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 206.1 (kohta 4, LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan

- vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai – laitteesta.
- käyttölaitteen, kuten pyykin- tai astianpesukoneen äkillinen vesivuoto, kun käyttölaite on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.
…

Suoranaisen esinevahingon lisäksi korvataan rakentamista koskevista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä. Lisäkustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVIS-järjestelmien osalta, joihin vahinko on kohdistunut.

Ehtokohdan 206.2 (kohta 4) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu:

-kondenssivedestä
-vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon tai sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 pykälän 2 momentin mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Pykälän 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman C2 (RakMK C2, 1975) kohdan 6.2 (Vedeneristyksen korjaus osassa märkätilaa) mukaan korjauksessa on kiinnitettävä huomiota uuden ja vanhan vedeneristykseen liittämiseen. Uusi vedeneriste ulotetaan vähintään 30 millimetriä vanhan vedeneristeen päälle.

Kohdan 7.2.3 mukaan märkätilojen vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään. Kohdan 7.2.3.1 mukaan lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta. Lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella.

Asian arviointi

Vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi rakentamista koskevista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä. Lisäkustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVIS-järjestelmien osalta, joihin vahinko on kohdistunut. Asiassa on riitaa siitä, onko korvattava vahinko kohdistunut koko pesuhuoneeseen. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta ja vahingon määrästä.

Uusimmassa, 23.11.2012 päivätyssä kosteuskartoitusraportissa on todettu, että pesuhuoneen lattiassa havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Kohonneita arvoja oli havaittu myös suihkunurkkauksessa vaikka suihkua ei vakuutuksenottajan mukaan ollut käytetty useaan viikkoon. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että varaajan vuodon osuus vahingoista olisi yli puolet.

Vahinkotarkastusraportin mukaan saunan lattiarakenteen laattojen alle oli jätetty vanha muovimatto, eikä tämä vastannut nykystandardien mukaista vesieristystä. Vakuutuslautakunta toteaa, että koska pesuhuoneen lattiassa on ollut ennen vahinkoa vesieristeenä muovimatto ja sen päällä laatta, ei kylpyhuoneessa ole ennen vahinkoa ollut nykystandardien mukaista vedeneristystä, eikä pesuhuoneen lattian vedeneristyksen päättäminen vahinkoalueelle heikennä pesuhuoneen tasoa tai vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta tai terveydellisiä oloja entisestä. Vakuutusyhtiöllä ei näin ollen ole korvausvastuuta koko pesuhuoneen lisäkustannuksista pakottavia viranomaismääräyksiä koskevan ehtokohdan perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Rantala