Haku

VKL 583/07

Tulosta

Asianumero: VKL 583/07 (2008)

Vakuutuslaji: Konsulttivastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 17.03.2008

Konsultin suunnitteluvirhe Konsulttisopimuksen mukainen vahingonkorvaus Korvauksen vaatijan näyttövelvollisuus

Vakuutuksenottaja N Oy:n vastuuvahinkoilmoituksen 22.11.2006 ja sen liitteenä olleen selostuksen mukaan vakuutuksenottaja teki virheen L Oy:lle suunnitellun omakotitalon rakennesuunnittelussa. L Oy oli rakentamassa taloa H.R:lle. Talotoimitus oli tapahtunut kesäkuun loppupuolella 2006. 

Virheet huomattiin työmaalla rakennuksen pystytysvaiheessa. L Oy ilmoitti niistä suunnittelijalle sähköpostilla viikolla 26. Suunnittelija teki korjaussuunnitelman, joka toimitettiin L Oy:lle viikolla 28. Vakuutuksenottajan puolelta ei voitu tarkasti seurata töiden valmistumista, mutta vakuutuksenottajan toimitusjohtaja J.J. arvioi alkuvaiheessa korjaustyön kestävän korkeintaan kolme viikkoa ja kokonaiskulujen jäävän huomattavasti L Oy:n ilmoittamia pienemmiksi.
 
Suunnitteluvirheen johdosta L Oy vaati vakuutuksenottajalta korvauksia seuraavasti:
-       H.R:lle maksettu hyvitys                                        8.000,00 euroa
-       telinevuokrat                                                        8.050,02 euroa
-       kattotuolien muutos ja korjaus                              4.160,00 euroa
-       asentajien lisätyöt                                                 1.637,67 euroa
-       asennuspäällikön matkat                                          450,00 euroa
-       hallinnolliset kulut (asianajaja + hallinto)                 3.700,00 euroa
 
Yhteensä L Oy:n vaatimus oli 25.997,69 euroa.
 
Vakuutusyhtiön lisätiedustelun johdosta vakuutuksenottaja N Oy toimitti 26.1.2007 vakuutuksenottajan ja L Oy:n välisen konsulttisopimuksen. Vakuutuksenottajan kohteesta laskuttama palkkio rakenne- ja elementtisuunnittelun sekä materiaalilaskennan osalta oli ollut 2.220 euroa. Konsulttisopimuksessa oli vahingonkorvauksesta sovittu 50.000 euron yläraja tapauksissa, joista tilaajalle aiheutuu kustannuksia, kuten esim. suunnitteluvirheistä aiheutuvien reklamaatioiden hoitokustannukset. Muuntyyppisissä vahingoissa noudatettiin konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Arvonlisäveron osalta vakuutuksenottaja ilmoitti L Oy:n toimivan verottajan ohjeiden mukaisesti. L Oy:n lausunnon mukaan rakennustyö olisi ollut valmis viimeistään 19.7. ilman suunnitteluvirhettä.
 
Korvausta L Oy:n esittämistä vaatimuksista haettiin N Oy:n yritysvakuutukseen sisältyvästä konsulttivastuuvakuutuksesta.
 
Vakuutusyhtiön päätös
Korvauspäätöksellään 21.2.2007 vakuutusyhtiö maksoi tapauksen johdosta seuraavan korvauksen:
-       kattotuolien muutos ja korjaus (alv 0)                           3.409,84 euroa
-       asentajien lisätyöt (alv 0)                         1.342,35 euroa
-       asennuspäällikön kustannukset (alv 0)        368,85 euroa
 
Maksamastaan korvauksesta vakuutusyhtiö vähensi vakuutuksenottajan omavastuuosuuden.
 
Korvauspäätöksessä olleen tekstin mukaan saamatta jääneeseen voittoon verrattavaa hyvitystä ei kuulu korvata (KSE 3.2.3). Viivästyssakon lisäksi konsultti ei ole velvollinen suorittamaan muuta korvausta viivästymisestä (KSE 7.4). Vakuutusehtojen 2.1.6 mukaan vakuutus ei kuitenkaan korvaa sopimussakkoja. Hallinnolliset kulut eivät ole vahinkoa, eivätkä ne edusta vakuutuksesta korvattavaa etuutta.
 
Jatkokäsittely
Kirjeessään 20.4.2007 L Oy:lle N Oy toteaa, että vakuutusyhtiö epäsi suurimman osan N Oy:n vaatimuksista, joka oli L Oy:n laskun mukainen. Tämän jälkeen N Oy kertaa vakuutusyhtiön korvauspäätöksen sisällön.
 
N Oy kehottaa L Oy:tä tutkimaan konsulttisopimusta ja siihen liittyviä yleisiä ehtoja. Samalla N Oy kiistää tätä suuremman korvausvelvollisuuden.
 
Oikaisuvaatimuksessaan 10.9.2007 vakuutusyhtiölle N Oy vaatii, että vakuutusyhtiön tekemä korvauspäätös oikaistaan. Päätös koskee vakuutuksenottajan L Oy:lle suunnittelemaa omakotitaloa, jonka työmaalla havaittiin rakennusvaiheessa suunnitteluvirhe.
 
Vakuutusyhtiön päätöksessä vedotaan siihen, että saamatta jääneeseen voittoon verrattavaa hyvitystä ei kuulu korvata. Vakuutuksenottajan mielestä kyse ei ole ollenkaan tähän verrattavasta hyvityksestä, vaan todellisista kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet suunnitteluvirheestä.
 
Lausuntopyyntö
Lausuntopyynnössään 7.9.2007 N Oy toteaa, että vakuutuksenottaja on hakenut korvausta konsulttivastuuvakuutuksesta suunnittelureklamaatioon, joka on koskenut L Oy:n asiakkaan H.R:n työmaalla ilmennyttä virhettä. L Oy:n lasku N Oy:lle on ollut 25.997,69 euroa (sis. alv). Vakuutusyhtiön mielestä ei ole tullut korvata saamatta jäänyttä voittoa. Viivästyksestä ei korvata muuta kuin viivästyssakko. Vakuutus ei korvaa sopimussakkoja. Hallinnolliset kulut eivät ole vahinkoa.
 
N Oy vaatii vahingon korvaamista kokonaisuudessaan L Oy:n vakuutuksenottajalle lähettämän laskun mukaisesti. Vakuutusyhtiön perustelut korvaamatta jättämiselle ovat puutteelliset. Korjaamisesta on aiheutunut paljon enemmän kuluja kuin mitä vakuutusyhtiö on suostunut korvaamaan.
 
Vakuutusyhtiön lisäkorvaus
 
Korvauspäätöksellään 19.11.2007 vakuutusyhtiö on maksanut N Oy:lle korvauksen telinevuokrista aikaa 19.7.–15.8.2006 koskevista laskuista sekä tätä korvausta koskevaa viivästyskorkoa yhteensä 2.385,39 euroa (alv 0).
 
Päätöstekstin mukaan vakuutusyhtiö on edellisestä suorituksestaan erehdyksessä unohtanut telinevuokrien osuuden 28 päivältä. Muilta osin telinevuokrat eivät ole korvausvelvollisuuden syntymiseksi edellytettävässä syy-yhteydessä vakuutuksenottajan tekemään suunnitteluvirheeseen.
 
Lisätiedustelut
Kahdessa kirjeessään 26.10.2007 ja 6.11.2007 L Oy:lle vakuutusyhtiö on pyytänyt lisäselvityksiä L Oy:n viivästymisen johdosta maksamasta korvauksesta, L Oy:n asiakkaan ostamista lisätöistä, L Oy:n asiakkaan alihankkijan lisätöistä, nosturista L Oy:n asiakkaalle maksetusta korvauksesta, telinevuokrista sekä hallinnollisten kulujen määrästä.
 
L Oy ei ole vastannut vakuutusyhtiön tiedusteluihin.
 
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 20.12.2007 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatietojen osalta, että yhtiölle on saapunut 28.11.2006 vahinkoilmoitus suunnitteluvirheestä vakuutuksenottajan suunnitteleman talon rakennesuunnittelussa. Vakuutusyhtiölle toimitettujen asiakirjojen mukaan rakennekuvat oli tehty väärin. Asiakirjojen perusteella pohjasta oli puuttunut avoin tila, toinen pääty oli rakennettu umpeen, ja yläkerrasta oli puuttunut neljä ikkunaa. L Oy oli toimittanut vakuutuksenottajalle 15.11.2006 päivätyn laskun, joka oli otsikoitu suunnittelureklamaatioksi. Laskun liitteenä oli selvitys vakuutuksenottajalta laskutettavista kuluista. Selvityksen mukaan vakuutuksenottajalta laskutettiin H.R:lle maksettua hyvitystä 8.000 euroa, telinevuokria 8.050,02 euroa, lisätyötä 4.160 euroa, L & M:n laskua 1.637,67 euroa, asennuspäällikön matkoja 450 euroa sekä hallinnollisia kuluja 3.700 euroa.
 
Vakuutusyhtiö on antanut asiassa korvauspäätöksen 21.2.2006, jossa yhtiö on korvannut vakuutuksenottajalta vaadituista kuluista asentajien lisätyöt, L & M:n laskun ja asennuspäällikön matkat. Muilta osin vakuutusyhtiö ei ole katsonut vahinkojen kuuluneen vakuutuksesta korvattaviksi.
 
Vakuutusyhtiö on oikaisuvaatimuksen johdosta toimittanut L Oy:lle lisäselvityspyynnön ja pyytänyt selvitystä vaadituista kuluista. Lisäselvityspyyntö on toimitettu L Oy:lle 26.10.2007 ja uudestaan 6.11.2007. Vakuutusyhtiölle ei ole pyynnöistä huolimatta toimitettu lisäselvitystä.
 
Vakuutusyhtiö on 19.11.2007 tehdyllä korvauspäätöksellä suorittanut vakuutuksenottajalle 2.385,39 euron korvauksen telinevuokrista. Korvauksena on suoritettu telinevuokrista se osuus, joka on ollut syy-yhteydessä suunnitteluvirheeseen. Lisäkorvaus on sisältänyt viivästyskorkoa 185,10 euroa.
 
Konsulttivastuuvakuutusehtojen YT 305 kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa sellaiset vakuutuskirjassa mainitussa konsulttitoiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
 
Tilaajaan nähden korvausvastuu kuitenkin perustuu aina kulloinkin voimassa oleviin konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei sopimusehtoja olisi käytettykään. Sopimusehtoihin perustuen korvataan myös varallisuusvahinko.
 
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2.2 mukaan konsultti on sopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä.
 
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2.3 mukaan konsultti ei ole vastuussa vahingosta, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä taikka muusta tulon menetyksestä, eikä voitosta, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta.
 
Konsulttivastuuvakuutuksen perusteella suoritetaan korvausta vakuutetun konsulttitoiminnassa toiselle aiheuttamista henkilö- ja esinevahingoista, joista vakuutettu on lain mukaan korvausvastuussa. Voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan virheellistä menettelyä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvauksen suorittaminen edellyttää, että vahingon voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai laiminlyöntiin. Näyttövelvollisuus näistä seikoista on korvausta vaativalla.
 
L Oy on 15.11.2006 päivätyllä laskulla vaatinut vakuutetulta yhteensä 25.997,69 euroa. Laskun liitteenä olleen laskutusohjeen mukaisesti 8.000 euroa on koostunut L Oy:n H.R:lle antamasta hyvityksestä. Hyvitys on laskun liitteenä olleiden kirjeiden mukaan koostunut viivästymisestä, asiakkaan ostamista lisätöistä, asiakkaan alihankkijan lisätöistä sekä nosturista. Hyvityksestä 2.000 euroa on korvattu asiakkaan käytössä olleiden telineiden muodossa.
 
Vakuutusyhtiö on pyytänyt 26.10.2007 ja 6.11.2007 päivätyillä lisäselvityspyynnöillä selvitystä kyseisistä vahingoista, jotka asiakkaalle kirjeiden mukaan olisi aiheutunut. Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu pyydettyä lisäselvitystä, joten vakuutusyhtiö ei ole saanut riittävää selvitystä siitä, miten kyseiset L Oy:n H.R:lle maksamat korvaukset olisivat syy-yhteydessä vahinkoon ja voisivat tulla vakuutuksesta korvattavaksi. Näin ollen L Oy:n esittämä vaatimus hyvityksen korvaamisesta on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan perustunut H.R:n esittämiin väitteisiin, joiden perusteesta ja määrästä ei ole ollut selvyyttä. Tämä käy ilmi myös laskun liitteenä olleesta selvityksestä, jossa osaan H.R:lle annettuun hyvitykseen sisältyvien summien jälkeen on kirjoitettu ”ei kiistaton”. Selvityksen puuttuessa ei ole voitu varmistua, onko hyvitys maksettu suunnitteluvirheestä vai onko hyvityksen antamiselle ollut jokin muu syy. Kun hyvityksen maksamisen todellisista perusteista ei ole tietoa, ei asiassa myöskään ole esitetty riittävää näyttöä kyseisen korvauksen suorittamiselle vakuutuksesta.
 
Siltä osin kuin L Oy:n H.R:lle antama hyvitys on koostunut viivästymisen johdosta maksetusta korvauksesta, ei sitä ole pidettävä suunnitteluvirheestä aiheutuneena välittömänä vahinkona. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että hyvityksenä annettu viivästyskorvaus olisi annettu asiakkaalle aiheutuneen konkreettisen vahingon johdosta. Asiakirjoista käy ilmi, että viivästyskorvauksen määrän laskemisessa on käytetty tiettyä prosenttiosuutta, mikä osoittaa, että viivästyminen on perustunut ennemminkin asiakkaan ja L Oy:n väliseen sopimukseen eikä todellista vahinkoa ole aiheutunut. Näin ollen viivästymisnimikkeellä annettu hyvitys ei voi missään tapauksessa tulla vakuutuksesta korvattavaksi.
 
Lisäksi kyseessä oleva H.R:lle maksettu hyvitys on vähennetty maksamattomasta kauppahinnasta. L Oy on siis vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan joutunut sopimuksen pitämiseksi antamaan laskun loppusummasta asiakkaalle hyvitystä. H.R:lle ei näin ollen ole aiheutunut konkreettista vahinkoa, vaan kyseinen hyvitys on ennemminkin L Oy:n saamatta jäänyttä voittoa. Näin ollen kyse on ollut saamatta jääneeseen voittoon verrattavasta hyvityksestä, joka ei konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan kuulu konsultin korvattavaksi.
 
Lisäksi oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, että kaikkea kolmannelle maksettavaa korvausta voidaan pitää välillisenä vahinkona. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan välillistä vahinkoa ovat omalle sopimuskumppanille maksetut hyvitykset ensimmäisessä sopimussuhteessa tapahtuneesta häiriöstä seuranneen sopimusrikkomuksen vuoksi (Hemmo 1994, s. 291 ja Hemmo 2003, s. 278). Tällä perusteella myös L Oy:n antamia hyvityksiä voidaan pitää kokonaisuudessaan välillisenä vahinkona. Näin ollen asiakkaalle aiheutunut vahinko on ollut oikeuskirjallisuudessa omaksutun kannan mukaisesti välillistä vahinkoa, eikä se konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan kuulu konsultin korvattavaksi, eikä sitä voida tämän johdosta korvata myöskään vakuutuksesta (Hemmo, Mika: Sopimusoikeus II 2003, s. 272–278; Hemmo, Mika: Vahingonkorvauksen määräytymisestä sopimussuhteessa 1994, s. 285–291).
 
L Oy on laskuttanut vakuutuksenottajalta telinevuokrista yhteensä 8.050 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut telinevuokria yhteensä 28 päivältä eli 2.200,29 euroa. Asiakirjojen mukaan L Oy:n puolelta asiat ovat tulleet kuntoon 13.9.2007, jonka jälkeen telineet ovat olleet asiakkaan käytettävissä, ja tällöin telineitä ei ole enää käytetty virheen korjaamiseen.
 
Vakuutuksenottajan 22.11.2006 päiväämän kirjeen mukaan virheellisestä suunnittelusta aiheutuneen korjaustyön on arvioitu kestävän kolme viikkoa. Vakuutusyhtiö on arvioinut tämän perusteella suunnittelusta aiheutuvan virheen korjaamisen kestäneen korkeintaan neljä viikkoa, ja näin ollen telineiden osalta on maksettu korvausta neljän viikon käytöstä. Vakuutusyhtiö ei tältäkään osin ole saanut selvitystä L Oy:ltä, minkä ajan telineitä on todellisuudessa käytetty virheen korjaamiseen, eikä näin ollen tarkemman arvioinnin tekeminen ole ollut mahdollista. Tältä osin vakuutusyhtiö on pitänyt vakuutuksenottajan selvitystä virheen korjauksen kestosta suuntaa-antavana ja katsonut neljän viikon ajan riittäneen virheen korjaamiseen. Muilta osin ei ole esitetty selvitystä, että telinevuokrat olisivat syy-yhteydessä vahinkoon.
 
L Oy on lisäksi laskuttanut vakuutuksenottajalta hallinnollisina kuluina 3.700 euroa. Hallinnolliset kulut koostuvat asianajajan ja hallinnon kuluista. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan hallinnolliset kulut eivät ole vahinkoa eivätkä tämän vuoksi kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutusyhtiö on myös lisäselvityksellä pyytänyt selvitystä, mitä hallinnolliset kulut ovat olleet ja miten ne ovat liittyneet vahinkoon. Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu selvitystä pyynnöstä huolimatta, ja näin ollen asiassa ei ole myöskään esitetty minkäänlaista selvitystä siitä, että hallinnolliset kulut voisivat kuulua vakuutuksesta korvattaviksi. Näin ollen hallinnollisten kulujen osalta ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että hallinnolliset kulut voitaisiin korvata vakuutuksesta.
 
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että korvaamatta jääneet kustannukset olisivat syy-yhteydessä tapahtuneeseen suunnitteluvirheeseen. Lisäksi hallinnolliset kulut eivät ole suunnitteluvirheen johdosta aiheutuvaa vahinkoa eivätkä kuulu vakuutuksesta korvattaviksi.
 
Edellä esitetyn perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että vastuuvakuutuksesta ei voida suorittaa enempää korvausta kuin mitä yhtiö korvauspäätöksillä 21.2.2006 ja 19.11.2007 on asiassa korvannut.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Lainkohta, vakuutusehdot, sopimusehdot
 
Arvonlisäverolaki
 
Lain 102 §
Verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten:
1)        toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron taikka ostosta 8 a tai 9 §:n perusteella suoritettavan veron;...
 
Yritysvakuutukseen sisältyvät konsulttivastuuvakuutusehdot, voimassa
1.5.2005 alkaen
 
Kohta 1, Konsulttivastuuvakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat
Kohta 1.1
Vakuutus korvaa sellaiset vakuutuskirjassa mainitussa konsulttitoiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
 
Tilaajaan nähden korvausvastuu kuitenkin perustuu aina kulloinkin voimassa oleviin konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei sopimusehtoja olisi käytettykään. Sopimusehtoihin perustuen korvataan myös varallisuusvahinko...
 
Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995
 
Kohta 3.2, Konsultin vastuu
Kohta 3.2.1
Konsultti vastaa siitä, että hänen luovuttamansa suunnitelma tai suorittamansa tehtävä on sopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset.
 
Jos konsultin laatimissa suunnitelmissa tai muissa asiakirjoissa havaitaan virheitä tai puutteita, konsultilla on oikeus ja velvollisuus korjata virheet ja puutteet. Ellei konsultti tilaajan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta korjaa edellä mainituissa suunnitelmissa tai asiakirjoissa esiintyviä virheitä tai puutteita kohtuullisessa ajassa, tilaajalla on oikeus korjauttaa ne konsultin kustannuksella. Näiden kustannusten lisäksi konsultti on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon kohtien 3.2.2 ja 3.2.3 mukaisesti.
 
Kohta 3.2.2
Konsultti on sopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä.
 
Kohta 3.2.3
Konsultti ei ole vastuussa vahingosta, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä taikka muusta tulon menetyksestä, eikä voitosta, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta tai muusta välillisestä vahingosta.
 
Konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrätään sopimuksessa. Jos tällainen määräys puuttuu, vahingonkorvaus on enintään sopijaosapuolen kokonaispalkkion suuruinen. Tästä poikkeavan vastuun vaikutuksesta konsultin saamaan korvaukseen ja vastuun kattamisesta vakuutuksella määrätään sopimuksessa.
 
Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa on kyseessä tahallisuus tai törkeä tuottamus.
 
Kohta 7, Aikatauluviivästyminen ja töiden keskeytyminen
Kohta 7.4
Ellei sovittua aikataulua voida noudattaa konsultista johtuvista syistä eikä muuta ole sovittu, konsultti on velvollinen suorittamaan viivästyssakkoa. Ellei sopimuksessa ole mainittu viivästyssakon suuruutta, se on 0,5 prosenttia sopijapuolen kokonaispalkkiosta kultakin täydeltä viikolta, minkä suunnitelman luovuttaminen myöhästyy sovitusta valmistumisajasta. Viivästyssakkoa peritään kuitenkin enintään kymmeneltä viikolta.
 
Viivästyssakon lisäksi konsultti ei ole velvollinen suorittamaan muuta korvausta viivästymisestä, ellei hän ole menetellyt tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti...
 
Ratkaisu
 
Esillä olevassa tapauksessa on kyse konsultin suunnitteluvirheestä, konsulttisopimuksen mukaisesta vahingonkorvauksesta sekä korvauksen vaatijan näyttövelvollisuudesta.
 
Vakuutuksenottaja N Oy on vuonna 2006 tehnyt suunnitteluvirheen L Oy:lle suunnittelemaansa omakotitaloon, jonka L Oy on rakentanut H.R:lle. Virheet on huomattu rakennuksen pystytysvaiheessa ja niistä on ilmoitettu vakuutuksenottajan suunnittelijalle viikolla 26. Vakuutuksenottaja on toimittanut korjaussuunnitelmat viikolla 28 ja arvioinut korjaustyön kestävän korkeintaan kolme viikkoa.
 
L Oy on virheen johdosta vaatinut korvausta N Oy:ltä:
-           H.R:lle maksetusta hyvityksestä                               8.000 euroa (sis. alv)
-           telinevuokrista ajalta 19.7.–11.10.2006                   8.050,02 euroa (sis. alv)
-           hallinnollisista kuluista (asianajaja + hallinto)             3.700 euroa (sis. alv)
 
Lisäksi L Oy on vaatinut korvausta muutos- ja korjaustöistä sekä asennuspäällikön matkoista (sis. alv). L Oy:n vaatimus on ollut yhteensä 25.997,69 euroa.
 
Korvausta L Oy:n esittämistä vaatimuksista on haettu N Oy:n yritysvakuutukseen sisältyvästä konsulttivastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvannut muutos- ja asennustyöt sekä asennuspäällikön matkakulut vaatimuksen mukaan. Telinevuokrista vakuutusyhtiö on korvannut neljän viikon aikaa vastaavan osuuden. Maksamistaan korvauksista vakuutusyhtiö on vähentänyt arvonlisäveron osuuden.
 
Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa sellaiset vakuutuskirjassa mainitussa konsulttitoiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Tilaajaan nähden korvausvastuu kuitenkin perustuu aina kulloinkin voimassa oleviin konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei sopimusehtoja olisi käytettykään. Sopimusehtoihin perustuen korvataan myös varallisuusvahinko. Vahingonkorvausoikeudessa noudatetun periaatteen mukaisesti L Oy korvauksen vaatijana ja N Oy vakuutuksesta maksettavan korvauksen vaatijana ovat näyttövelvollisia vaatimustensa perusteiden osalta.
 
Vakuutuksenottaja N Oy:n ja L Oy:n välisen konsulttisopimuksen mukaan N Oy:n vahingonkorvauksen enimmäismäärä on 50.000 euroa tapauksissa, joista tilaajalle aiheutuu kustannuksia. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta mainitaan suunnitteluvirheistä aiheutuvien reklamaatioiden hoitokustannukset. Muuntyyppisissä vahingoissa noudatetaan sopimuksen mukaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja.
 
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 mukaan konsultti on konsulttisopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Sopimusehtojen mukaan konsultti ei ole vastuussa vahingosta, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä taikka muusta tulon menetyksestä, eikä voitosta, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta tai muusta välillisestä vahingosta.
 
Konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrätään konsulttisopimuksessa. Jos tällainen määräys puuttuu, vahingonkorvaus on enintään sopijaosapuolen kokonaispalkkion suuruinen. Viivästyksen osalta sopimusehdoissa määrätään erikseen, että konsultti on velvollinen suorittamaan viivästyssakkoa. Sen ohella konsultti ei ole velvollinen suorittamaan muuta korvausta viivästymisestä, ellei hänen menettelynsä ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista.
 
Arvonlisäverolain mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaansa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Koska L Oy arvonlisäverovelvollisena on ollut oikeutettu vähentämään veron vakuutuksenottaja N Oy:lle esittämiensä vaatimusten mukaisista kuluista, lautakunta katsoo vakuutusyhtiön suorittamistaan korvauksista tekemät arvonlisäverovähennykset lain mukaisiksi.
 
Rakennustelineistä vaaditun vuokrakorvauksen osalta lautakunta toteaa vakuutuksenottajan alkuperäisen arvion korjaustyön kestosta olleen korkeintaan kolme viikkoa. Vakuutusyhtiön korvaaman laskun mukaan kattotuolien muutos- ja korjaustyö on vaatinut 130 tunnin työn, mikä yhden työntekijän työpanoksena vastaa noin neljän viikon työtä. Vakuutusyhtiö on korvannut neljän viikon telinevuokran. Yhtiön pyytämää selvitystä 12 viikon telinevuokrausajalle ei ole toimitettu. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei ole esitetty näyttöä vaaditun korvauksen perusteista ja vakuutusyhtiön olleen oikeutettu epäämään enemmän telinevuokrien korvaamisen.
 
Selvitystä perusteista, joiden perusteella L Oy on maksanut 8.000 euron hyvityksen H.R:lle ja miksi vakuutuksenottaja N Oy olisi tästä määrästä sellaisessa korvausvastuussa, joka tulisi korvata vastuuvakuutuksesta, ei vakuutusyhtiölle ja Vakuutuslautakuntaan toimitettuun aineistoon sisälly. Niin ikään lautakunta katsoo, ettei L Oy ole esittänyt perusteita vaatimalleen asianajo- ja hallinnollisten kulujen määrälle ja sille, että niissä olisi kyse N Oy:n korvattavaksi tulevasta vahingosta. Näytön puuttuessa molempien mainittujen vaatimusten osalta lautakunta katsoo vakuutusyhtiön epäyspäätöksen ehtojen mukaiseksi.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kaivola, Kallioinen, Meincke, Nyyssölä ja Sjögren sekä lisäjäsen Eskola. Sihteerinä toimi Savonen.
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia