Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajien perheen omakotitalo ja suuri osa perheen irtaimistosta tuhoutui tulipalossa 9.5.2012. Palonsyyn tutkinnassa pidettiin todennäköisenä, että palo oli alkanut talon parvekkeella tapahtuneesta tupakoinnista. Perheen 16- ja 14-vuotiaat tyttäret A ja B sekä heidän 15-vuotias kaverinsa C olivat tupakoineet parvekkeella ja tumpanneet tupakkansa tuhkakuppina käytettyyn jogurttipurkkiin. Poliisin kuulusteluissa tytöt kertoivat yhdenmukaisesti siitä, kuinka he olivat tumpanneet tupakkansa tuhkakuppiin siten, että ne sihisivät, kastuivat ja sammuivat. Jugurttipurkin pohjalla oli ollut vettä, ja purkissa olleet vanhat tumpit olivat olleet kosteita. Purkki oli ollut parvekkeen lattialla puuritilän päällä.

Tytöt lopettivat tupakoinnin klo 17.00 ja poistuivat talosta 17.30. Ohikulkija oli noin klo 18.10 todennut talon palavan.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö piti palovahinkoa korvattavana. Korvauspäätöksissään ja rakennusvahingon osalta sovitussa kertakorvaussopimuksessa yhtiö alensi maksettavia korvauksia 20 %:lla vedoten samastamiseen ja savukkeen turvallista sammuttamista koskevaan suojeluohjeeseen.

Valitus

Asiamiehen laatimassa kirjelmässä vakuutuksenottajat vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa heille myös tekemänsä suojeluohjevähennyksen osuuden, tai ainakin suojeluohjevähennyksen tulee olla pienempi kuin 20 %. Lisäkorvaukselle vaaditaan korkoa päätöspäivämääristä lukien. Lisäksi vakuutuksenottajat vaativat vakuutusyhtiötä korvaamaan asiamies- ja oikeudenkäyntikulunsa.

Vanhemmat eivät tienneet yläkerran parvekkeella sijainneesta astiasta tai siitä, että parvekkeella ylipäänsä joku polttaisi. Tytöiltä tupakointi oli kielletty. Vakuutuksenottajat katsovat, että parvekkeella tupakoinutta C:tä ei voi samastaa heihin eikä yhtiö voi alentaa korvausta C:n menettelyn perusteella. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan kaikki tytöt olivat joka tapauksessa toimineet huolellisesti.

Vakuutuksenottajat katsovat, että 1.1.2011 voimaan tullut uusi suojeluohje ”tupakoitaessa on huolehdittava savukkeen turvallisesta sammuttamisesta” asettaa vakuutetulle kyllä toimimisvelvoitteen muttei täsmennä miten tuo velvollisuus on täytettävä. Tämän vuoksi se on suojeluohjeena epäselvä ja epätäsmällinen. Siinä ei ole asetettu mitään menettelytapaohjeita, sammuttamistapaa tai -menetelmää. Ehtoa lukemalla vakuutetulle ei selviä, miten sammuttamisen tulee tapahtua, jotta oikeus alentamattomaan korvaukseen säilyy. Ehdosta ei ilmene, että se koskisi myös rakennuksen ulkopuolisia tiloja. ”Turvallisesti sammuttaminen” on ymmärrettävä siten, että itse sammuttamistapahtuma on turvallinen, kuten se tässä on ollut; savukkeita ei ole sammutettu esim. syttyvään materiaaliin kuten kuivaan kangasmateriaaliin. Vakuutuksenottajat viittaavat oikeuskirjallisuuteen ja vakuutussopimuslain 31 §:n esitöihin sekä katsovat, ettei vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta epäselvän, hyvin yleisluontoisen suojeluohjeen perusteella.

Vakuutetulta edellytettävän huolellisuuden määrää arvioitaessa suojeluohjeen epäselvyyden lisäksi on otettava huomioon se, että kyseessä on ollut ulkotila, tytöt ovat olleet alaikäisiä, he eivät ole tienneet suojeluohjeesta ja silti he ovat poliisin tutkintailmoituksen perusteella tosiasiassa toimineet vakuutusyhtiön ohjeistamalla tavalla, kun he olivat painaneet savuketumpit astiaan siten, että ne olivat sihisseet ja sammuneet. Missään tapauksessa menettely ei voi ylittää vähäisen huolimattomuuden astetta ottaen huomioon, että viimeisenä poistunut B oli vielä varmistanut savukkeiden sammuneen. Poliisikaan ei ollut epäillyt tyttöjä esim. yleisvaaran tuottamuksesta (tekijän huolimattomuudesta syttyy tulipalo, josta aiheutuu erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa) eli ei ollut pitänyt heidän menettelyään huolimattomana.

Vakuutusyhtiö ei ole päätöksissään yksilöinyt, kuka kolmesta tytöstä olisi ollut huolimaton. Tähän yhtiön pitäisi kyetä ottaen huomioon, että perheen ulkopuolista C:tä ei voi samastaa vakuutuksenottajiin.

Vakuutuksenottajat katsovat vielä, että tulipalon syyksi ei ole varmasti selvitetty tupakointia. Parvekkeella ei ollut syttyvää tai herkästi syttyvää materiaalia. Ensimmäisenä paikalle tullut henkilö ei ollut todennut liekkejä parvekkeella, joten palo on voinut alkaa talon sisäpuolelta, esim. jostain talon rakenteissa olleesta sähkölaitteesta. Tupakoinnin ja palon välistä syy-yhteyttä ei voi todeta varmasti, eikä korvausta senkään vuoksi tule alentaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö katsoo, että 20 % on asianmukainen suojeluohjevähennys.

Tutkintailmoituksen perusteella tuhkakuppina käytetty jogurttipurkki oli ollut parvekkeella kaksi kuukautta. Vanhempien on täytynyt olla tietoisia siitä, että heidän parvekkeellaan tupakoidaan.

A:n ja B:n samastaminen vanhempiinsa ei edellytä sitä, että heillä olisi ollut lupa tupakoida. Kaikki kolme tyttöä ovat käyneet tupakalla yhdessä; samastettavilla A:lla ja B:llä on vielä tupakoinnin päätyttyä ollut mahdollisuus havaita, oliko tupakka sammunut vai ei. Vakuutusyhtiö pitää suojeluohjeen soveltamisen kannalta merkityksettömänä sitä, että myös C on ollut tapahtumapaikalla.

Palonsyyntutkijan kertomuksen mukaan todennäköinen syttymispaikka on parvekkeen ovelta katsoen oikealla. Tästä kohdasta on raivaustöissä löytynyt muovisen astian pohja. Tyttöjen kertoman perusteella jogurttipurkki sijaitsi tässä. Mikään esitetyssä materiaalissa ei puolla syttymissyyksi muuta kuin parvekkeella ollutta tuhkakupiksi kelpaamatonta jogurttipurkkia, johon oli tumpattu savukkeita siten, että purkki oli entisestäänkin helpommin syttyvä kuin esimerkiksi vettä puolillaan oleva palamaton astia tai sama purkki tyhjänä, vedellä täytettynä.

Vakuutuksenottajien viittaamassa oikeuskirjallisuudessa hyväksyttävänä suojeluohjeena mainitaan mm. ”polkupyörä on pidettävä lukittuna”. Nyt kyseessä oleva suojeluohje on yhtä selvä kuin mainittu esimerkki. Kyse on savukkeen sammuttamisesta. Savuketta ei ole sammutettu turvallisesti, jos sitä ei ole sammutettu.

Rikosasiassa tehty huolellisuusarviointi ei sido siviilioikeudellista asiaa käsiteltäessä. 14–16 -vuotiaat nuoret osaavat ja ymmärtävät tupakoidessaan huolehtia tupakan asianmukaisesta sammuttamisesta niin halutessaan. Oikeuskäytännössä jo 7-vuotiaan on katsottu olevan vastuussa tulitikkuleikeillä aiheuttamastaan vahingosta. Tässä tapauksessa tupakoita ei jostain syystä sammutettu huolellisesti, koska palo sai alkunsa tuhkakuppina käytetystä jogurttipurkista. Kyse ei ole vakuutussopimuslain mukaisesta törkeästä huolimattomuudesta, mutta 20 %:n suojeluohjevähennys on yhtiön mukaan perusteltu.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin ja korvauspäätösten lisäksi Vakuutuslautakunnan käyttöön on toimitettu mm.

• tarkastuskertomus, josta ilmenee talon tuhoutuneen purkukuntoon. Irtaimistoa saatiin pelastettua jonkin verran.
• poliisin tutkintailmoitus, jonka mukaan palonsyyntutkija piti todennäköisenä, että palo alkoi parvekkeella tapahtuneesta tupakoinnista. A, B ja C olivat kertoneet yhdenmukaisesti poliisille siitä, miten he tupakoinnin päätyttyä olivat tumpanneet tupakkansa jogurttipurkkiin, jonka pinta ja sisällä olleet tumpit olivat olleet märkiä.
• palon havainneen ohikulkijan kertomus, jonka mukaan hän oli havainnut asunnon päädystä tulevan melko paljon savua.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
 

1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2. joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3. joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen palovahinkojen torjuntaa koskevien suojeluohjeiden kohdan 5.1.1.3 mukaan tupakoitaessa on huolehdittava savukkeen turvallisesta sammuttamisesta. Tupakointi vuoteessa on kielletty.

Asianajokuluvaatimus

Ohjesääntönsä 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta.

Tässä asiassa lautakunnalta ei ole pyydetty ratkaisusuositusta oikeusturvavakuutuksen osalta, eikä lautakunta siksi käsittele esitettyä kuluvaatimusta.

Ratkaisu asiassa

Palonsyyn tutkinnassa on pidetty todennäköisenä, että palo sai alkunsa parvekkeella tapahtuneesta tupakoinnista. A, B ja C olivat tumpanneet tupakkansa tuhkakuppina käytettyyn jogurttipurkkiin, ja pahin palovaurioituminen on todettu juuri purkin sijaintialueella. Käytettävissään olevan aineiston perusteella Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että palo johtui tupakoinnista.

Riidanalainen suojeluohje edellyttää savukkeen turvallista sammuttamista, ei sen valvomista, mitä muut tupakoitsijat tekevät. Vakuutuksenottajille maksettavan korvauksen alentaminen kyseisen suojeluohjeen perusteella edellyttää sen toteamista, että heihin samastettava henkilö on vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta laiminlyönyt savukkeen turvallisen sammuttamisen.

C:n osalta on riidatonta, että samastamisen edellytykset eivät täyty hänen ja vakuutuksenottajien välillä, eikä C:n menettelyä voi lukea vakuutuksenottajien vahingoksi. Asiassa jää epäselväksi, kenen toiminnasta palo sai alkunsa. Jää selvittämättä, että kyse olisi nimenomaan vakuutuksenottajiin samastettavan henkilön eli A:n tai B:n toiminnasta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei voi alentaa vakuutuksenottajille maksettavaa korvausta riidanalaisen suojeluohjeen perusteella.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että se on ratkaisukäytännössään (mm. täysistunnossa annetut lausunnot VKL 179/96, VKL 248/96, VKL 326/96 ja VKL 408/96) katsonut, että vakuutuksen suojeluohjeiden epäselvyys tai tulkinnanvaraisuus on otettava huomioon vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön huolimattomuuden asteen arvioinnissa. Kuten vakuutuksenottajat ovat todenneet, nyt riidanalaisessa suojeluohjeessa vakuutetulle asetetaan toimintavelvollisuus muttei kerrota, millä tavalla se tulee täyttää. Hyväksyttävänä on tällöin pidettävä sitä, että vakuutettu tai häneen samastettava toimii sellaisella tavalla, että hän voi perustellusti ajatella täyttävänsä hänelle asetetun toimintavelvollisuuden.

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan korvauksen alentaminen edellyttää vähäistä suurempaa huolimattomuutta. Tässä tapauksessa tytöt ovat sammuttaneet savukkeensa muovipurkkiin, joka ei sinänsä ole ollut tuhkakuppikäyttöön soveltuva, mutta purkissa on ollut vettä ja vanhoja märkiä tupakantumppeja. Tupakointi on tapahtunut ulkotiloissa. Tytöt ovat savukkeitaan sammuttaessaan kuulleet tumppien sihisevän ja nähneet niiden kastuvan. Näin menetellessään he ovat alaikäisyytensäkin huomioon ottaen voineet olla siinä käsityksessä, että he ovat sammuttaneet savukkeensa asianmukaisesti. Vakuutuslautakunta katsoo, että tyttöjen viaksi on luettavissa korkeintaan vähäinen huolimattomuus. Tämänkään vuoksi vakuutusyhtiöllä ei tässä tapauksessa ole oikeutta alentaa vakuutuskorvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vakuutuksenottajille tekemänsä suojeluohjevähennyksen määrän eli 20 % maksetuista korvauksista. Lautakunta suosittaa lisäkorvaukselle viivästyskorkoa riidanalaisten korvauspäätösten päiväyksistä lukien.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA