Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja, vuonna 1981 syntynyt opiskelija, oli käynyt 21.9.2006 vakuutusyhtiön konttorissa järjestelemässä koti- ja tapaturmavakuutuksiaan. Vakuutusyhtiön toimihenkilö oli samassa yhteydessä tarjonnut hänelle vapaaehtoista eläkevakuutusta, josta vakuutuksenottaja kiinnostui. Vakuutuksenottaja allekirjoittikin vakuutushakemuksen samassa yhteydessä. Hakemuksen mukaan vakuutusmaksuja oli määrä maksaa 150 eur/kk ajalla 21.9.2006 – 30.9.2043. Eläkeajaksi sovittiin ikäväli 62 – 72 vuotta. Vakuutus tehtiin sijoitussidonnaisena ja maksut sijoitettiin yhteen rahastoon. Hakemuksen mukaan vakuutuksenottajalle oli annettu vakuutuksen tuoteseloste, vakuutusehdot ja rahaston kuukausikatsaus.

Vakuutuksenottaja, joka on 100 %:sti näkövammainen, ilmoitti 11.7.2007 päiväämällään kirjeellä vakuutusyhtiölle haluavansa irtisanoa vakuutussopimuksen ja vaati rahojen palauttamista. Hän katsoi saaneensa myyntitilanteessa vakuutuksesta puutteelliset ja väärät tiedot. Verotuksellisia seikkoja ei ollut huomioitu hänen tilanteensa mukaisesti: opiskelija, ei juuri tuloja. Tuotteesta jäi käsitys, että kyse on joustavasta rahastosta, jonka voi irtisanoa milloin vain. Tarjouksen/tuotteen sisältö olisi pitänyt ehdottomasti näkövamman vuoksi lukea asiakkaalle.

Vakuutusyhtiön päätös

Päätöksessä 29.8.2007 vakuutusyhtiö viittasi vakuutuksen myyneen talousneuvojansa antamaan selvitykseen. Talousneuvoja oli saanut käsityksen, että vakuutuksenottaja oli toimivaltainen hoitamaan omia asioitaan, sillä samalla kerralla tehtiin muutoksia koti- ja tapaturmavakuutuksiin. Eläkevakuutuksen lisäksi oli tarjottu muitakin säästöratkaisuja.

Talousneuvoja oli kertonut vakuutuksenottajalle myyntitilanteessa samat asiat kuin muillekin, joille hän tarjoaa vastaavaa vakuutusta. Hän on kertonut irtisanomisperusteet sekä maininnut, että vakuutus on ”joustava”, koska maksusuunnitelmassa voi joustaa ja sijoituskohteita vaihtaa. Maksuissa voi myös pitää taukoja tai ne voi lopettaa kokonaan. Näin vakuutus joustaa asiakkaan taloudellisen tilanteen mukaan, ja siksi on myös yleistä, että opiskelijat ottavat niitä itselleen. Vaikka neuvoja ei ollut lukenut vakuutusehtoja / tuoteselostetta, hän kuitenkin oli kertonut oleelliset asiat ja antanut vakuutusehdot ja tuoteselosteen. Vakuutusyhtiö katsoi talousneuvojan siten täyttäneen vakuutussopimuslain tiedonantovelvollisuuden.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksen hakijalla itsellään on velvollisuus tutustua hänelle annettuun materiaaliin ja mahdollisuus selvittää hänelle epäselväksi jääneitä seikkoja ennen vakuutussopimuksen solmimista. Asiakkaalla on myös oikeus peruuttaa vakuutussopimus 30 päivän kuluessa sopimuskirjan lähettämisestä. Muutoin vakuutuksenottajalla on vakuutusehtojen mukaan oikeus nostaa vakuutussäästö tai osa siitä ennen eläkkeen alkamista, jos siihen on vakuutetun suostumus ja vakuutettu on eronnut aviopuolisostaan, vakuutetun aviopuoliso on kuollut tai vakuutettu tai hänen aviopuolisonsa on tullut vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen työttömäksi ja on ollut viimeksi kuluneen vuoden ajan yhtäjaksoisesti työttömänä ja rekisteröitynä työttömäksi työnhakijaksi. Koska vakuutuksenottaja ei ollut esittänyt tällaista perustetta, vakuutusyhtiö ei hyväksynyt hänen esittämäänsä vaatimusta.

Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottaja pyytää lautakunnan lausuntoa uudistaen vaatimuksensa. Vakuutuksen muoto ja vakuutuksenot­tajan tarpeet eivät kohdanneet asiassa millään tavalla. Hänellä ei ole allekirjoitettua sopimuskappaletta ja hän epäilee, että sopimus on pantu voimaan hänen ollessaan kuntoutuksessa 23.10. - 3.11.2007.

Tuotteesta muodostui puutteellinen ja väärä kuva. Kulurakenteista sai sellaisen käsityksen, että ne ovat sijoitusrahastotasoa. Mm. verotukselliset seikat jäivät selvittämättä. Jos ei ole tuloja, ei voi olla verovähennyksiä, ja hänellä tuloja ei ole juuri ollenkaan. Vakuutuksenottaja opiskelee yliopistossa KELAn kuntoutustuella. Näkövamman haitta-aste on 100 %. Hän pystyy lukemaan ainoastaan luku-TV:n avulla. Tuotteesta jäi myös sellainen kuva, että sen voi irtisanoa milloin vain. Myyjän olisi pitänyt ehdottomasti olla tarkempi ja kertoa sekä lukea tarkemmin koko tuotteen tiedot ja ehdot.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö vetoaa vakuutussopimuslain 13 §:ään, vakuutusehtoihin ja talousneuvojansa antamaan selvitykseen ja katsoo päätöksensä olevan lain ja vakuutusehtojen mukainen, joten aihetta sen muuttamiseen ei ole.

Talousneuvoja on kertonut, että vakuutuksenottaja on tullut toimistolle hoitamaan mm. koti- ja yksityistapaturmavakuutusasioitaan. Tässä yhteydessä vakuutuksenottajalle on tarjottu vapaaehtoista eläkevakuutusta. Talousneuvojan käsityksen mu­kaan asiakas on ymmärtänyt saamansa informaation. Suullisesti annetun infor­maation lisäksi asiakkaalle on annettu vakuutusta koskeva tuoteseloste ja vakuu­tusehdot.

Eläkevakuutuksen tuoteselosteen sivulla 6 kerrotaan vakuutussopimuksen irtisanomisen olevan mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joita ovat va­kuutetun avioero, aviopuolison kuolema ja vakuutetun yli vuoden kestänyt työt­tömyys. Samalla sivulla kerrotaan myös, että vakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Maksut vähennetään pääomatuloista enintään 5.000 euroon saakka vuodessa tai, jos pääomatuloja ei ole, erityisenä alijäämähy­vityksenä ansiotulojen verosta. Vakuutussopimuksen hoito- ja toimenpidemak­suista on kerrottu tuoteselosteen sivuilla 4 ja 5.

Vakuutuksenottaja on esitetyistä erilaisista säästämismuodoista itse valinnut eläkesääs­tämisen. Ansiotulojen puuttuminen vakuutussopimuksen solmimishetkellä esi­merkiksi opiskelun vuoksi ei sinänsä ole este vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottamiselle, sillä asiakkaan tilanne todennäköisesti muuttuu tulevaisuudessa. Vakuutukseen säästämisen voi aloittaa opiskelijana pienelläkin kuukausit­taisella summalla. Päätöksen säästettävästä summasta tekee vakuutuksenottaja oman harkintansa mukaisesti. Mikäli ansiotuloja ei jostain syystä työuran ai­kana kertyisikään, lakisääteinen eläkekin jäisi pieneksi. Vapaaehtoinen eläkeva­kuutus on hyvä vaihtoehto tähän varautumisessa.

Vakuutuksen hakijalla itsellään on velvollisuus tutustua hänelle annettuun mate­riaaliin ja mahdollisuus selvittää epäselväksi jääneitä seikkoja ennen va­kuutussopimuksen solmimista. Vakuutuksenottaja olisi voinut asiakastapaamisen jälkeen ottaa yhteyttä tai käyttää avustajaa tuoteselosteen tutkimisessa, jos hän on kokenut epävarmuutta sopimuksen suhteen. Hänellä olisi tuoteselosteen ja va­kuutusehtojen mukaan ollut mahdollisuus peruuttaa vakuutussopimus 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö lähetti hänelle sopimuskirjan. Vakuutusyhtiö katsookin täyttäneensä vakuutussopimus­laissa sille asetetun tiedonantovelvollisuuden asiassa.

Vakuutussäästön takaisinoston osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottajalle on lähetetty va­kuutusehdot sopimuskirjan yhteydessä 29.9.2006.

Koska vakuutuksenottaja ei ole takaisinostopyyntönsä perusteeksi esittänyt mitään vakuutus­ehdoissa edellytettyä perustetta, vakuutusyhtiö katsoo, että sen asiassa tekemä kieltei­nen päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Eläkesäästämisessä on kyse pitkäaikaisesta säästämi­sestä ja tästä syystä vakuutuksenottajalle on vakuutusehdoissa annettu mahdol­lisuus sopimuksen irtisanomiseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Vakuutusehdon tulkinnan tiukkuuteen vaikuttavat lisäksi verotukselliset syyt. Va­paaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut ovat verotuksessa pääsääntöi­sesti vähennyskelpoisia. Jo ennen nykyisin voimassa olevan tuloverolain sään­nöstä vakuutusyhtiöt ovat voimakkaasti rajoittaneet takaisinostomahdollisuutta. Takaisinoston rajoittamisella on pyritty osaltaan estämään, ettei verotuksellisesti suosittavaa eläkevakuutusmuotoista pitkäaikaissäästämistä käytetä väärin.

Ny­kyisen tuloverolain säännöksen mukaan vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuu­tuksen maksu on pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoinen edellyttäen että vakuutussopimuksen mukaan eläkettä aletaan vanhuuseläkkeenä maksaa aikai­sintaan vakuutetun täytettyä 62 vuotta ja että vakuutusta ei voida takaisinostaa mainittua ikää aikaisemmin muilla vakuutetun olosuhteisiin liittyvillä perusteilla kuin vakuutetun vähintään vuoden kestäneen työttömyyden tai pysyvän työkyvyt­tömyyden, puolison kuoleman tai avioeron perusteella.

Selvitykset

Vakuutussopimuksen tehnyt vakuutusyhtiön talousneuvoja K.R. on todennut 24.7.2007 antamassaan kirjallisessa selvityksessä seuraavaa:

K.R kertoo olleensa yhtiön myyntityössä noin kuusi vuotta eikä tällaista ole sattunut hänen kohdalleen aikaisemmin. Hän ei muista sopimuksen tekemistä 27.9.2006 tarkasti. Myyntitilanne on tietenkin erilainen, jos asiakkaana on näkövammainen henkilö. Vakuutuksenottaja kuitenkin tuli yksin hoitamaan asioitaan ja K.R. sai käsityksen, että hän itsenäisesti päättää asioistaan. Muutoksia tehtiin myös koti- ja tapaturmavakuutuksiin, vanha nuorison kotivakuutus vaihdettiin uudeksi vakuutukseksi ja tapaturmavakuutus täysajan tapaturmavakuutukseksi, eli muitakin sopimuksia tehtiin. Niistäkään hän ei tuoteselosteista lukenut vaan selitti asiat ja antoi tuoteselosteet ja ehdot mukaan.

K.R. tarjosi vakuutuksenottajalle eläkevakuutusta. Vakuutuksenottaja kiinnostui siitä niin, että halusi tehdä sen itselleen. Mikäli hän ei olisi halunnut sitä tai olisi näyttänyt, että häntä ei asia kiinnosta, olisi varmaankin päädytty johonkin muuhun säästöratkaisuun tai ei olisi tehty mitään. Asiakirjoissa oli, että myös rahastoja ja pankkia on tarjottu. Kuitenkin vakuutuksenottaja on päätynyt eläkevakuutukseen.

K.R. toteaa myyntilanteessa kertoneensa samat asiat kuin kaikille muillekin asiakkaille, joille hän on tehnyt eläkevakuutuksen. Myös verotukselliset mahdollisuudet hän kyllä kertoi. Se, että tuloja ei tällä hetkellä ole juuri ollenkaan, ei yleensä ole este eläkevakuutuksen ottamiselle, koska asiakkaan tilannekin voi muuttua. Myös opiskelijat ovat tehneet omaeläkkeitä itselleen. K.R. ei tiedä, onko näkövammaisuus este kaikelle työn tekemiselle/tuloille, olisiko näin pitänyt automaattisesti ajatella? Säästettävän summan asiakas päättää itse.

K.R. ihmettelee sitä, että on voinut jäädä käsitys, että kyseessä on ”joustava rahasto, jonka voi irtisanoa milloin vain”, koska hän on kyllä kertonut irtisanomisperusteet, kuten kaikille muillekin. Toki on varmasti ollut puhetta, että omaeläke on ”joustava”', koska maksusuunnitelmassa voi joustaa ja rahastoja voi vaihtaa jne. Se on totta, että hän ei ole lukenut asiakkaalle tuoteselostetta/ ehtoja. Hän on kuitenkin antanut ne paperit mukaan. K.R. toteaa, ettei tiedä, miten tuollaisessa tilanteessa oikeasti pitäisi toimia, pitäisikö lukea tuoteselosteet ja ehdot asiakkaalle myyntitilanteessa, vai riittääkö se, että hän on antanut ne mukaan. Kaikissa tuotteissahan on olemassa perumisaika.

Mielestään K.R. on toiminut tässä myyntitilanteessa samoin kuin muissakin myyntitilanteissa. Hän ei ainakaan muista mitään erityistä tästä. Toki on vaikeampaa hoitaa asioita, jos asiakas on näkövammainen, mutta hän kuitenkin tuli yksi hoitamaan asioitaan ja on K.R.:n mielestä ollut tilanteen tasalla koko ajan. Jos hän olisi ajatellut, että vakuutuksenottaja ei ymmärrä, niin miksi hän olisi tämän väkisinkään tehnyt. Onhan yhtiöllä muitakin tuotteita, joita olisi voinut tarjota, tai jättää kaikki tekemättä, jos hän olisi tiennyt, että vakuutuksenottaja ei ole valmis tällaisiin ratkaisuihin. Mielestään K.R. on kuitenkin olennaiset asiat kertonut, mutta vakuutuksenottaja ei niitä ole myyntitilanteessa voinut lukea. Näkövammaisille ei ole mitään erityistä materiaalia.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. 5 §:n 2 momentin mukaan tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 13 §:n (vakuutuksenottajan oikeus saada vapaakirja tai takaisinostoarvo henkilövakuutuksessa) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottajan suorit­tamista vakuutusmaksuista on kertynyt säästöä, vakuutuksenottajalla on oikeus keskeyttää maksujen suoritus ja saada vakuutusehtojen mukainen vakuutuksen säästöosuutta vastaava maksuton vakuutus (vapaakirja) taikka vakuutusehtojen mukaan laskettu vakuutuksen säästöosuus (takaisinostoarvo). Kun henkilövakuutus päättyy, vakuutuksenottajalla on 2 momentin mukaan oikeus saada takaisinostoarvo, vaikka vakuutuksenantaja muuten olisi vastuusta vapaa. 3 mo­mentin mukaan eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei va­kuutuksenottajalla ole 1 tai 2 momentissa säädettyä oikeutta saada takaisinosto­arvoa.

Vakuutussopimuslain 13 a §:n (vakuutuksenottajan oikeus peruuttaa eläkevakuutus tai säästöhenkivakuutus) 1 momentin mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus peruuttaa eläkevakuutus tai säästöhenkivakuutus ilmoittamalla siitä vakuutuksenantajalle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona vakuutuksenottaja on saanut tiedon vakuutushakemuksen tai tarjouksen hyväksymisestä. Peruuttamisaika ei kuitenkaan ala kulua ennen kuin vakuutuksenottaja on saanut 6 §:ssä tarkoitetut asiakirjat tai vakuutusten etämyynnissä kuluttajansuojalain 6 a luvussa tarkoitetut ennakkotiedot ja sopimusehdot pysyvällä tavalla.

Kysymyksessä olevaan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen sovellettavien 1.1.2005 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 18 mukaan vakuutuksenottaja voi nostaa vakuutussäästönsä tai osan sii­tä vain tämän kohdan 18 mukaisten edellytysten täyttyessä. Muulloin vakuutuk­senottajalla ei ole oikeutta saada kertynyttä vakuutussäästöä. Maksetun vakuu­tusmaksun palautukseen vakuutuksenottajalla on oikeus vain peruuttaessaan vakuutussopimuksen kohdan 7 perusteella.

Kohdan 18  mukaan vakuutuksenottajalla, joka on yksityinen henkilö, on oi­keus nostaa vakuutussäästö tai osa siitä ennen eläkkeen alkamista, jos siihen on vakuutetun suostumus ja vakuutettu on eronnut aviopuolisostaan, vakuutetun puoliso on kuollut, vakuutettu on tullut vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen pysyvästi työkyvyttömäksi tai vakuutettu on tullut vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen työttömäksi ja on ollut viimeksi kuluneen vuoden ajan yhtäjaksoisesti työttömänä ja rekisteröitynä työttömäksi työnhakijaksi.

Vakuutusehtojen kohdan 7 mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus peruttaa vakuutussopimus 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö lähetti hänelle sopimuskirjan. Halutessaan peruuttaa vakuutussopimuksen vakuutuksenottajan on annettava tai lähetettävä vakuutusyhtiölle peruuttamisesta kirjallinen ilmoitus sanotun määräajan kuluessa. Tällöin vakuutusyhtiö palauttaa maksetun vakuutusmaksun ilman korkoa. Sijoitusrahastoon liitetyn vakuutusmaksun osalta  vakuutusyhtiö voi kuitenkin vähentää vakuutussäästön mahdollista vähenemistä vastaavan määrän.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on vaatinut 21.9.2006 tekemänsä eläkevakuutussopimuksen purkamista ja maksujen palauttamista vedoten siihen, että hän on saanut sopimusta tehtäessä puutteelliset tiedot vakuutuksen kustannuksista ja siihen liittyvistä verotuksellisista seikoista, minkä vuoksi tehty vakuutussopimus ei vastaa hänen tarpeitaan. Vakuutuksenottaja katsoo, että hänen 100 %:n näkövammaisuutensa vuoksi vakuutusta koskeva aineisto olisi tullut käydä myyntitilanteessa tarkemmin läpi.

Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/93) on todettu 5 §:n osalta, että vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Vakuutuksen valitsemiseksi tarpeellisina tietoina mainitaan tarjolla olevien vakuutusmuotojen ja niiden maksujen ja ehtojen selvittäminen. Henkilövakuutusta hakevalle on selvitettävä, mm. mahdollisuudet muuttaa sopimusta sekä maksujen lopettamisen seuraamukset. Erikseen mainitaan, että eläkevakuutuksen hakijalle tulee ilmoittaa vakuutusehdosta, jonka mukaan suoritetuista vakuutusmaksuista ei voi saada palautusta, jos vakuutus päättyy ennen eläkeikää.

Selostetun perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuksessa perittävät kulut, vakuutuksen verokohtelu ja vakuutuksen takaisinosto-oikeutta rajoittavat sopimusehdot ovat olleet sellaisia eläkevakuutusta koskevia tarpeellisia seikkoja, joista vakuutusyhtiön on tullut antaa vakuutuksenottajalle selkeät tiedot ennen vakuutussopimuksen päättämistä 21.9.2006. Lautakunnalle annettujen asiakirjojen perusteella mainitut seikat käyvätkin pääpiirteittäin ilmi eläkevakuutuksen tuoteselosteesta.

Vakuutuksenantajalle säädetyn tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslaissa lähemmin määritelty. Hallituksen esityksen mukaan se riippuu yksittäistapauksessa vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi ei riitä pelkästään vakiovakuutusehtojen luovuttaminen vakuutusta hakevalle, vaikka henkilökohtaista suullista tiedottamista ei edellytetäkään. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille 5 §:n 1 momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutuksenantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että tiedot annetaan hakijalle ennen sopimuksen päättämistä. Lautakunta toteaa, että näyttövelvollisuus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä kuuluu vakuutuksenantajalle.

Hallituksen esityksestä vakuutussopimuslaiksi ilmenee lain 9 §:n 1 momentin perustelujen kohdalta, että vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajalla voimassa olevan oikeuden mukaan olevaa lähtökohtaista velvollisuutta itsekin perehtyä vakuutussopimuksen sisältöön. Vakuutuksenottajan aiheellista käsitystä vakuutuksen sisällöstä tulee myös arvioida objektiivisten näkökohtien perusteella. Poikkeuksellisesti vakuutuksenottajan vakuutuksesta saaman käsityksen arvioinnissa voidaan kuitenkin nojautua myös subjektiivisiin seikkoihin, jotka vakuutuksenantajan tai sen edustajan on otettava huomioon, mikäli ne ovat tai niiden pitäisi olla vakuutuksenantajan tai edustajan tiedossa. Esimerkkinä mainitaan vakuutuksenottajan iän tai muun havaittavan syyn takia puutteellinen kyky ymmärtää saamaansa tietoa.

Kuten edellä on mainittu, vakuutuksenantaja on vakuutussopimuslain mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että se täyttää laissa asetetun tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Eläkevakuutussopimus on monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy useita tavalliselle kuluttajalle vaikeasti omaksuttavia mm. vakuutusmaksuihin, verotukseen ja vakuutussopimuksen pitkäkestoiseen luonteeseen liittyviä seikkoja. Tämän vuoksi eläkevakuutusten myynti edellyttää vakuutuksenantajan edustajalta tavanomaistakin suurempaa huolellisuutta.

Tässä tapauksessa vakuutussopimusta vakuutuksenottajalle tarjonnut vakuutusyhtiön talousneuvoja on ollut selvillä vakuutuksenottajan näkövammaisuudesta. Näin ollen talousneuvojan on täytynyt käsittää, että vakuutuksenottajan päätös eläkevakuutussopimuksen tekemisestä myyntitilanteessa 21.9.2006 on voinut perustua ainoastaan hänelle vakuutussopimuksesta suullisesti annettuihin tietoihin, ja että vakuutuksenottajalla ei ole ollut mahdollisuutta perehtyä hänelle annettuun vakuutuksen tuoteselosteeseen ennen vakuutushakemuksen allekirjoittamista. Suullisilla tiedoilla vakuutuksesta on sen vuoksi on katsottava olleen tässä tilanteessa vakuutusyhtiön edustajan tieten vakuutuksenottajalle korostunut merkitys.

Vakuutusyhtiön edustaja on antamassaan selvityksessä todennut, ettei hän enää muista sopimuksen tekotilannetta tarkasti. Vakuutusyhtiön puolelta ei muutoinkaan ole yksilöity, mitä tietoja vakuutuksen kuluista, verokohtelusta ja irtisanomismahdollisuuksista vakuutuksenottajalle annettiin ennen sopimuksen tekemistä. Siten asiassa on jäänyt vakuutusyhtiön puolelta yksilöimättä mm. se, että ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenottajan huomiota olisi kiinnitetty riittävästi siihen, että eläkevakuutuksen ehdoissa on merkittävästi rajoitettu hänen oikeuttaan vakuutuksen takaisinostoon.

Lautakunta ei asian tässä vaiheessa pidä todennäköisenä, että edellä mainittuja seikkoja olisi enää mahdollista luotettavasti tarkemmin selvittää. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että vakuutuksenottaja olisi ilmaissut sopimusta tehtäessä, että hän ei tarvitse sanottuja tietoja tai että hän pitäisi riittävänä sitä, että voi sanotut seikat myöhemmin itselleen selvittää saamansa tuoteselosteen perusteella.

Näin ollen lautakunta katsoo jääneen vakuutusyhtiön puolelta näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi täyttänyt vakuutusta 21.9.2006 tehtäessä sille vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan kuuluneen tiedonantovelvollisuuden. Lautakunnan käsityksen mukaan vakuutuksenottajalla ei ole saamiensa tietojen perusteella ollut syytä olettaa, että eläkevakuutussopimuksen irtisanominen ja vakuutusmaksujen palauttaminen ei enää heinäkuussa 2007 olisikaan mahdollista. Tämän vuoksi ja muiden asiassa ilmi tulleiden seikkojen perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee suostua vakuutuksenottajan pyyntöön vakuutussopimuksen peruuttamisesta 11.7.2007 ja palauttaa hänelle vakuutuksessa tuolloin ollut takaisinostoarvo.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Koskiniemi. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA