Haku

VKL 576/14

Tulosta

Asianumero: VKL 576/14 (2015)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 28.01.2015

Näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta. Ajoneuvon varkaus.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan pakettiautoksi rekisteröity huoltoajoneuvo anastettiin 26.3.2014 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan korjausyrityksen pihasta 10.3.2014. Ajoneuvo löydettiin myöhemmin tien varresta ja korvausta ajoneuvon vaurioista, käyttöhyödyn menetyksestä, ajoneuvon etsimisestä aiheutuneista kuluista sekä asianajokuluista on haettu autovakuutuksesta, joka kattaa palo- ja varkausvahingot.

Vakuutusyhtiö on katsonut 28.4.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vahinkotarkastuksen mukaan ajoneuvo oli lukittu rattilukolla eikä virtalukossa ollut murtojälkiä. Vahinkotarkastaja epäili, että autoon olisi mahdollista päästä toisilla avaimilla, koska lukot olivat vanhat ja kuluneet. Ovea ja virtalukkoa ei kuitenkaan onnistuttu avaamaan muilla avaimilla. Ajoneuvosta ei ollut myöskään varastettu ikkunaan kiinnitettyä navigaattoria. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottaja ei ollut näyttänyt, että auto olisi varastettu, eikä korvausta tästä syystä voitu suorittaa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja katsoo 25.9.2014 päivätyssä valituksessaan, että autoa koskevissa anastustapauksissa on tavallista, ettei tekijää saada kiinni eikä näyttökynnystä anastamisesta voida tämän vuoksi asettaa kovin korkealle. Riittävää on, että korvauksenhakija näyttää, että ajoneuvo on mitä todennäköisimmin anastettu. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa 2011:1 (antopäivä 13.1.2011, dnro A 10/158). Vakuutusehdoissa korvauksen saamisen edellytykseksi ei ole asetettu, että korvauksen perusteen tulisi olla loppuun asti selvitetty. Punnittaessa eri vaihtoehtoja, on kiistatonta, että jonkun on täytynyt anastaa ajoneuvo korjaamon pihasta, koska ajoneuvoa ei olisi muuten ollut mahdollista saada haltuun. Muuta järkevää selitystä sille, että ajoneuvo olisi päätynyt vahingoittuneena tien varteen, ei ole. Vakuutuksenottaja kertoo ajoneuvon olleen erinomaisessa kunnossa ennen vahinkoa, mikä on tehnyt siitä houkuttelevan kohteen varkaille.

Vakuutuksenottaja katsoo vakuutusyhtiön aiheuttaneen hänelle vahinkoa koska hän joutui vahingon myötä ottamaan käyttöön omistamansa toisen ajoneuvon, joka hänen oli alun perin tarkoitus myydä. Vakuutuksenottajalle on aiheutunut vakuutusyhtiön virheellisen päätöksen takia taloudellisia menetyksiä, kun hänen täytyi saattaa toinen omistamansa ajoneuvo liikennekelpoiseksi eikä hän voinut realisoida sitä.

Vakuutusyhtiö oli siirtänyt anastetun ajoneuvon pois tien reunasta korjaamolle ilmoittamatta tästä vakuutuksenottajalle. Vakuutuksenottaja on ollut siinä käsityksessä, että ajoneuvo oli varastettu, ja hänelle on aiheutunut polttoainekuluja auton etsimisestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 8.10.2014 päivätyssä vastineessa, ettei mikään muu seikka kuin vakuutuksenottajan oma kertomus tue väitettä ajoneuvon varkaudesta. Rikosilmoitus ajoneuvosta tehtiin vasta vakuutusyhtiön muistuttaessa vakuutuksenottajaa tästä velvollisuudesta ja vahinkotarkastajan mukaan on erittäin epätodennäköistä, että ajoneuvo olisi otettu haltuun muutoin kuin ajoneuvon omilla avaimilla. Ajoneuvo oli tarkastushetkellä rattilukossa eikä vakuutuksenottaja ole väittänyt, että ajoneuvo voitaisiin käynnistää muilla kuin sen omilla avaimilla. Koska näyttöä varkaudesta ei ole esitetty, ei korvausta voida suorittaa autovakuutuksesta.

Vaikka ajoneuvon vauriot korvattaisiin varkausvakuutuksen perusteella, ei käyttöhyödyn menetys ole syy-yhteydessä vahinkoon. Ajoneuvoa ei ollut lunastettu vakuutusyhtiölle, joten se on ollut koko ajan vakuutuksenottajan omistuksessa eikä vakuutusyhtiön epäävä korvauspäätös ole peruste olla rajoittamatta vahinkoa.

Vakuutusyhtiö on tilannut ajoneuvolle hinauksen 20.3.2014, jolloin vahingosta oli kulunut kymmenen päivää. Vakuutuksenottaja ei ollut huolehtinut itse ajoneuvon siirtämisestä turvalliseen paikkaan vaan on vasta kahden viikon kuluttua vahingosta ilmoittanut poliisille katoamisesta.

Vakuutusyhtiö on korvannut kulut ajoneuvon siirtämisestä vahinkopaikalta korjaamolle. Ajoneuvon hylkääminen tien varteen altistaa sen lisävahingoille. Vakuutuksenottaja on hyötynyt vakuutusyhtiön päätöksestä hinauttaa ajoneuvo pois ojasta. Vakuutusehdoissa tai vakuutussopimuslaissa vakuutusyhtiölle ei ole asetettu velvoitetta huolehtia vakuutuksenottajan omaisuudesta. Näin ollen vaatimukset ajoneuvon etsimisestä ja säilyttämisestä tulee hylätä perusteettomina. Vakuutuksenottaja vastaa itse kuluista, jotka syntyvät ajoneuvon kuljettamisesta pois korjaamolta.

Asianajokuluja ei korvata oikeudenkäyntikuluihin rinnastettavina kuluina, ellei tuomioistuin ole lainvoimaisella päätöksellä velvoittanut yhtiötä korvaamaan niitä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottaja esittänyt riittävän selvityksen korvattavasta vakuutustapahtumasta ja onko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus ajoneuvon korjauskuluista, käyttöhyödyn menetyksestä, auton etsimisestä aiheutuneista kuluista sekä asianajajan käytöstä syntyneistä kuluista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 5.3.5.1 (Vakuutustapahtuma) mukaan varkausvahinkona korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vahingoittumisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko vain, jos

a) syynä on ollut vakuutuksen kohteena olevaan moottoriajoneuvoon, sen vakiovarusteeseen tai vakuutuksen kohteena olevaan lisälaitteeseen kohdistunut varkaus, rikoslaissa tarkoitettu luvaton käyttö, käyttövarkaus taikka näiden yritys, ja
b) ajoneuvo on ollut teon tapahtuessa lukittu tai lukitussa säilytyssuojassa, johon muilla kuin vakuutetulla ja hänen kanssaan vakinaisesti samassa taloudessa asuvilla ei ole avaimia; ja
c) vakuutuksenottaja tai muu vakuutettu on vaatinut ja vaatii rangaistusta tehdystä rikoksesta.

Jos jokin edellä tarkoitetuista teoista on tehty vakuutuksen kohteen omia avaimia käyttäen, maksetaan korvausta vakuutuksesta vain, jos teon tekijä on saanut vakuutuksen kohteen tai sen säilytyssuojan avaimet haltuunsa ryöstön tai lukittuun tilaan murtautumalla tehdyn varkauden yhteydessä. Vakuutuksen kohteen avaimiin rinnastetaan vakuutuksen kohteen omat avainkortit ja muut ajoneuvon käynnistämiseen tarkoitetut, vakuutuksen kohteen omat vastaavat laitteet.

Kohdan 5.3.5.2 (Lukitus varkausvahingossa) mukaan ajoneuvo on lukittu, kun sen koritila on suljettu ja lukittu sekä kun ajoneuvon avaimet (myöskään vara-avaimet tai avaimen valmistamiseen liittyvät tiedot) eivät ole ajoneuvossa.

Perävaunu on lukittu, kun siinä on kytkettynä päälle lukkolaite (esim. kuulakytkennän estävä lukko), joka estää sen kytkemisen vetoautoon. Moottoripyörä, mopo, maastoajoneuvo sekä kolmi- ja nelipyörät on lukittu, kun niiden ohjauslukko on lukittu. Jos ajoneuvossa ei ole ohjauslukkoa, ajoneuvo on lukittu jos sen rakenne ja käyttötarkoitus huomioiden käytetään lukkolaitetta, joka yhtä tehokkaasti estää luvattoman käyttöönoton tai varkauden.

Asian arviointi

Asia liittyy liikennevakuutusta koskevaan tapaukseen, jota on käsitelty diaarinumerolla VKL 577/14.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on velvollisuus esittää näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta. Asiassa on jäänyt avoimeksi, miten auton ovien, rattilukon ja virtalukon lukitus olisi tässä tapauksessa voitu ohittaa ilman, että lukkoihin jää jälkiä. Pelkkää vakuutuksenottajan omaa käsitystä siitä, että vahingon syynä on täytynyt olla varkaus, ei voida pitää vakuutussopimuslaissa ja vakuutusehdoissa edellytettynä riittävänä selvityksenä korvattavasta vakuutustapahtumasta. Tässä tapauksessa varkausolettaman tueksi ei ole esitetty muuta näyttöä siitä, miten lukitukset oli ollut mahdollista ohittaa ottaen huomioon, ettei ajoneuvossa ollut havaittu murtojälkiä. Vakuutuksenottaja ei ollut myöskään tehnyt rikosilmoitusta ennen vakuutusyhtiön pyyntöä. Asiassa on lautakunnan näkemyksen mukaan jäänyt selvittämättä, että kyseessä olisi vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko, eikä vakuutusyhtiöllä ole näin ollen korvausvelvollisuutta ajoneuvon korjauskuluista, käyttöhyödyn menettämisestä ja ajoneuvon etsimiskuluista.

Asianajokuluvaatimuksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se ohjesääntönsä 6 §:n perusteella käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa

Tulosta