Haku

VKL 576/13

Tulosta

Asianumero: VKL 576/13 (2014)

Vakuutuslaji: Lisäeläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 29.10.2014

Oliko eläkesäätiö laskenut vakuutetun lisäeläkkeen sääntöjen mukaisesti? Lisäeläkkeen määrä. Vapaakirja. Lisäeläkkeen yhteensovittaminen.

Tapahtumatiedot

A (synt. 1948) sai vuonna 2000 eläkesäätiöltä vapaakirjan, joka perustui 321 kuukauden mittaiseen palvelussuhteeseen B Oy:ssä vuosina 1973–2000. Vapaakirjan määrä oli vuoden 2000 indeksitasossa 1 620,10 euroa (9 632,70 mk/kk).

A:lle myönnettiin vuonna 2013 lakisääteinen vanhuuseläke, jonka määrä oli 2 962,15 euroa. A haki myös eläkesäätiöltä vapaakirjan nojalla lisäeläkettä. Eläkesäätiö ilmoitti A:lle, että lisäeläke yhteensovitetaan lakisääteisen työeläkkeen ja laskennallisen kansaneläkkeen pohjaosan kanssa. Eläkkeen yhteensovittamisen jälkeen lisäeläkettä ei jää maksettavaksi. Päätös sisälsi liitteenä eläkelaskelman.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön siihen, miten lisäeläkkeen muodostuminen on laskettu, ja siihen, että lisäeläkettä ei eläkesäätiön mukaan jää maksettavaksi.

Vakuutuslaitoksen vastine

Eläkesäätiön vastineen mukaan lisäeläkkeellä täydennetään tavoitetasoa pienemmäksi jäänyttä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläkkeen eli lakisääteisen eläkkeen ja mahdollisen lisäeläkkeen tasoksi luvataan 66 prosenttia eläkepalkasta 396 kuukautta jatkuneen työsuhteen jälkeen.

A:n lisäeläkkeen muodostuminen perustuu hänelle vuonna 2000 annettuun vapaakirjaan 321 kuukauden palvelussuhteesta. Vapaakirjan mukaan sen mukainen eläke yhteensovitetaan lakisääteisen eläkkeen kanssa vanhuuseläkeiässä. A:n vapaakirjan määrä vuoden 2000 indeksitasossa on palvelusaikaa vastaava osuus täydestä eläkelupauksesta eli 66 % x 321 kk / 396 kk x 18 005,04 mk/kk = 9 632,70 mk/kk. Laskelmassa 18 005,04 mk/kk on 31.12.2004 voimassa olleen TEL:n mukainen B Oy:n palvelusaikaa vastaava eläkepalkka. Vapaa-kirjan määrä muunnettuna palkkakertoimella vuoden 2013 indeksitasoon on 2 430,05 €/kk, joka on eläkesäätiön lupaama kokonaiseläkkeen vähimmäistaso.

Lisäeläkkeen laskennassa lakisääteinen eläke on huomioitu eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. Lisäeläkkeen määrä lasketaan sääntöjen mukaisesti kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa lisäeläkkeestä vähennetään samaan työsuhteeseen perustuva työeläkelakien mukainen eläke, ilman TyEL:n mukaista elinaikakertoimen vähennystä laskettuna, sekä puolet laskennallisesta kansaneläkkeen pohjaosasta sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (37,34 €/kk). Tällöin A:n niin sanotun primaarieläkkeen määrä on 567,90 euroa kuukaudessa (2 430,05 €/kk – 1 824,81 €/kk – 37,34 €/kk).

Laskennan toisessa vaiheessa primaarieläke yhteensovitetaan niin, että lisäeläke yhdessä kaikkien ennen eläkeikää ansaittujen lakisääteisten eläkkeiden ja kor­vausten kanssa saa olla enintään 66 prosenttia eläkesäätiön eläkkeen perusteena olevasta eläkepalkasta. Tässä tapauksessa yhteensovitusraja on 2 997,82 €/kk, joka on 66 % eläkepalkasta. Se vastaa sitä kokonaiseläketasoa, mihin A olisi ollut oikeutettu palveltuaan säätiötyönantajan palveluksessa eläkeikään saakka. Se, että palvelusaika on jäänyt alle 396 kuukauteen, ei pienennä yhteensovitusrajaa. Tästä syystä yhteensovitusraja on suurempi kuin vapaakirjan määrä. Yhteensovituksessa huomioidaan kaikki lakisääteiset sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta karttuneet eläkkeet sekä puolet kansaneläkkeen pohjaosaa vastaavasta määrästä sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995.

Eläkesäätiön sääntöjen mukaan lisäeläkkeen laskennassa lakisääteinen eläke huomioidaan osittain laskennallisena, jotta sillä ei kompensoida lakisääteiseen eläketurvaan vuosien saatossa tulleita heikennyksiä, kuten kansaneläkkeen pohjaosan osuutta tai elinaikakertoimen vaikutusta. Sen sijaan lakisääteisen eläkkeen yli 63-vuotialle muodostuvan kannustinkarttuman osuutta ei vähennetä. Lisäeläkkeen laskennassa huomioidun lakisääteisen eläkkeen määrä on 2 962,15 euroa kuukaudessa, johon lisätään puolet laskennallinen kansaneläkkeen pohjaosasta (37,34 €/kk). Tästä on saatu 2 999,49 euroa kuukaudessa, joka on enemmän kuin 66 prosenttia lisäeläkkeen laskennan perusteena olevasta eläkepalkasta (yhteensovitusraja 2 997,82 €/kk), jolloin eläkesäätiön maksettavaksi ei jää lisäeläkettä. A:n tapauksessa lakisääteinen eläke yhdessä laskennallisen kansaneläkkeen pohjaosan puolikkaan kanssa täyttää eläkelupauksen, eikä eläkelupausta tarvitse täydentää lisäeläkkeellä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään valituksen ja vastineen lisäksi lisäeläkepäätös ja siihen liittyvä laskelma sekä eläkesäätiön säännöt ja niiden vahvistuspäätös.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko A:n oikeus lisäeläkkeeseen ratkaistu eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti.

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

Eläkkeen perustana oleva palkka

5.1) Eläkkeen perusteena olevalla palkalla tarkoitetaan samaan työsuhteeseen perustuvaa 31.12.2004 voimassa olleen TEL:n mukaisesti laskettua eläkepalkkaa.--

Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen rajoittaminen

8.1) Näiden sääntöjen 6 §:n mukaisesta vanhuuseläkkeestä, 7 §:n mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä ja 6a §:n mukaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä vähennetään

puolet kansaneläkkeen pohjaosaa vastaavasta määrästä sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (222 markkaa, joka on 37,34 euroa).4 §:n 2, 4, 5, 6 ja 7 momentissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan virka­suhteeseen perustuvat eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat TyEL:n ja TyELVPL:n mukaiset ja ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettavat eläkkeet sen suuruisina kuin ne ovat, kun tulevan ajan osalta karttuva eläke lasketaan 1,5 %:n vuotuisen karttuman mukaan ikään 63 vuotta ilman TyEL 92 ja 93 §:n mukaista vähentämistä, TyEL 81 §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TyEL 82 §:n mukaista elinaikakerrointa. Mikäli edellisessä virkkeessä tarkoitettu vähennettävä eläke on määrätty TEL:n 31.12.2004 voimassa olleiden sääntöjen mukaan, eläke vähennetään ilman 31.12.2004 voimassa olleen TEL:n 8 §:n mukaista yhteensovitusta.

8.2) Edellä 1 momentin mukaisesti vähennetty vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä jäljempänä tässä momentissa mainitut muut eläkkeet ja korvaukset, joita eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan, yhdistetään, ja jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 66 prosenttia 5 §:n mukaisesta palkasta, ylimenevä osa vähennetään säätiön eläkkeestä. 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuna osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä rajoitettaessa käytetään puolta em. prosenttiluvusta. Yhdistämistä toimitettaessa otetaan huomioon ilman TyEL 81 §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TyEL 82 §:n mukaista elinaikakerrointa seuraavat vanhuus-, osa-aika-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeet ja korvaukset:

TyEL 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa sekä mainitun pykälän 2 momentin sekä TyEL:n ja TyELVPL:n mukaiset ja ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettavat vanhuus-, osa-aika-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä kuntoutusraha. Työkyvyttömyyseläkkeen ja TyELVPL 28 §:ssä tarkoitettu työttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen osa lasketaan 1,5 %:n vuotuisen karttuman mukaan ikään 63 vuotta.--puolet kansaneläkkeen pohjaosaa vastaavasta määrästä sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (222 markkaa, joka on 37,34 euroa).--

Vapaakirjaoikeus

13.1) Jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä on vähintään 10 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta työsuhteestaan työnantajaan tai työsuhteestaan 4 §:n 2, 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun työnantajaan, jossa palveltu aika katsotaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi, ja hän lakkaa kuulumasta eläkesäätiön toimintapiiriin TyEL:n ja TyELVPL:n mukaiselle osa-aikaeläkkeelle siirtymisen johdosta tai hänen työsuhteensa päättyy työnantajan puolelta tapahtuneen irtisanomisen johdosta ennen näiden sääntöjen mukaisen eläkeoikeuden alkamista, ja jos välittömästi ennen tätä hänen työsuhteensa työnantajaan on jatkunut yhtäjaksoisena vähintään 10 vuotta, annetaan hänelle vanhuuseläkettä ja perhe-eläkettä vastaava vapaakirja, jonka perusteella hänellä tai hänen omaisillaan on oikeus saada hänen palvelusaikaansa vastaava osuus vanhuus- tai perhe-eläkkeestä.--

Eläkkeen määrä saadaan kaavasta t/n x E, missä

t = eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärä työsuhteen päättyessä tai osa-aikaeläkkeen alkaessa, kuitenkin korkeintaan 396 kuukautta,

n = eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärä 6 §:n mukaiseen eläke-ikään laskettuna, kuitenkin korkeintaan 396 kuukautta.

E = 6 §:n mukaan laskettu rajoittamaton kokonaisvanhuuseläke, jonka henkilö eläkeikään saakka palveltuaan olisi saanut tai 10 §:n mukaan laskettu rajoittamaton kokonaisperhe-eläke, jonka hänen edunsaajansa olisivat saaneet edunjättäjän kuollessa työsuhteen kestäessä. Eläkkeitä laskettaessa käytetään eroamishetkeä tai välittömästi ennen osa-aikaeläkkeen alkamishetkeä vastaavaa 5 §:n mukaista palkkaa tai, jos henkilöllä on ollut rinnakkaisia työsuhteita, 11a §:n 3 momentin mukaista palkkaa.

13.2) Edellä 1 momentin mukaisesti laskettua vapaakirjaeläkkeen määrää rajoitetaan 8 ja 11 §:n mukaisesti. --

Indeksisidonnaisuus

15.1) Eläkettä ja vapaakirjaa sekä hautausavustusta laskettaessa eläkepalkka ja sen perusteena olevat vuosiansiot tarkistetaan 31.12.2004 saakka mainittuna päivänä voimassa olleen TEL 9 §:n 2 momentin mukaisella indeksillä, jossa palkkatason muutoksen painoarvo on 50 % ja hintatason muutoksen painoarvo samoin 50 %. Tammikuun 1. päivästä 2005 lukien tarkistaminen tapahtuu TyEL 96 §:n mukaisella palkkakertoimella, jossa palkkatason muutoksen painoarvo on 80 % ja hintatason muutoksen painoarvo 20 %. Eläkkeen alkamisen jälkeen eläkkeet tarkistetaan TyEL 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä, jossa palkkatason muutoksen painoarvo on 20 % ja hintatason muutoksen painoarvo on 80 %. Rajoitettaessa lisäeläkettä uudelleen 8, 11, 14j tai 14k §:n mukaisesti eläkepalkka ja eläkkeet tarkistetaan 31.12.2004 saakka mainittuna päivänä voimassa olleen TEL:n 9 §:n 2 momentin mukaisella indeksillä ja sen jälkeen TyEL 98 §:ssä tarkoitetulla indeksillä.

Asian arviointi

Työntekijän oikeus saada lisäeläkettä eläkesäätiöstä perustuu aina eläkesäätiön sääntöihin. A:n työnantaja on järjestänyt eläkesäätiön kautta työntekijöilleen lakisääteisen työeläkejärjestelmän tuottamaa laajempia eläke-etuja eli täydentänyt työntekijöidensä lakisääteistä vähimmäiseläketurvaa. Eläkesäätiön sääntöjen perusteella lisäeläkkeellä pyritään siihen, että työntekijöiden lakisääteinen eläke ja lisäeläketurva yhdessä muodostaisivat eläkesäätiön säännöissä erikseen määritellyn suuruisen kokonaiseläketurvan.

Eläkesäätiön sääntöjen mukaan täysi vanhuuseläke on 66 prosenttia säännöissä määritellystä eläkepalkasta. Täysi vanhuuseläke suoritetaan sääntöjen mukaan henkilölle, jolla on vähintään 396 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta. Jos palveluskuukausia on tätä vähemmän, suoritetaan eläkettä toteutuneiden palveluskuukausien ja täyteen eläkkeeseen oikeuttavan 396 palveluskuukausimäärän osoittamassa suhteessa. Lisäeläkkeen luonne täydentävänä eläkkeenä ilmenee eläkkeen rajoittamista koskevasta eläkesäätiön sääntöjen kohdasta 8.2, jonka mukaan lisäeläke yhdessä muiden kohdassa lueteltujen työntekijälle maksettavien eläkkeiden ja korvausten kanssa voi olla enintään edellä mainitut 66 prosenttia eläkepalkasta. Näin ollen, jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva työntekijä saavuttaa säännöissä määritellyn kokonaiseläketurvan tason jo lakisääteisen työeläkejärjestelmän kautta, hänelle ei jää suoritettavaksi eläkesäätiön lisäeläkettä.

A:lle on vuonna 2000 annettu vapaakirja, jonka määrä vuoden 2000 tasossa oli 1 620,10 euroa kuukaudessa (9 632,70 mk/kk). Laskennassa on eläkesäätiön mukaan huomioitu se, että A:n palvelussuhde on kestänyt 321 kuukautta, kun täyden lisäeläkeoikeuden saaminen edellyttäisi 396 kuukauden palvelusta. Vapaakirjan määrä on tämän takia laskettu huomioimalla 321/396 osaa täydestä sääntöjen mukaisesta lisäeläkkeestä. Tämä seikka pienentää A:n eläkeoikeutta täydestä lisäeläkkeestä.

Käytettävissä olevan selvityksen nojalla A:n vapaakirjan perusteena on ollut eläkepalkka, joka vuoden 2000 tasossa oli 3 028,23 euroa kuukaudessa (18 005,04 mk/kk). Vuoden 2013 tasoon nostettuna se on 4 542,15 euroa kuukaudessa. Vakuutuslautakunnalla ei ole käytössään muuta kirjallista selvitystä A:n palvelussuhteesta tai eläkkeen perustana olevasta palkasta. Lautakunta ei tämän takia voi arvioida lähemmin vapaakirjan perusteena ollutta eläkepalkkaa tai vapaakirjan määrää.

Eläkesäätiön sääntöjen kohdan 15.1 perusteella eläkettä laskettaessa tehdään indeksitarkistus. Se tehdään vuoden 2004 loppuun saakka TEL-puoliväli-indeksillä (1903->2150) ja tämän jälkeen palkkakertoimella (1,000->1,327). A:n vapaakirjan määrä vuoden 2013 tasossa on 2 430,05 euroa kuukaudessa.

Sääntöjen kohdan 8.1 perusteella lisäeläkettä laskettaessa vapaakirjan määrästä vähennetään puolet laskennallisesta kansaneläkkeen pohjaosasta (37,34 €/kk). Kysymyksessä on laskennallisen vähennys, joka tehdään riippumatta vakuutetun todellisesta lakisääteisestä eläkeoikeudesta. Lisäksi vapaakirjan määrästä vähennetään A:n palvelussuhteeseen B Oy:ssä perustuva työeläke laskettuna ilman elinaikakertoimen mukaista vähennystä (1 824,81 €/kk). Näiden vähennysten jälkeen A:n lähtökohtaisen lisäeläkkeen määräksi saadaan 567,90 euroa kuukaudessa. Lautakunta toteaa, että sillä ei ole ollut käytettävissään eläkesäätiön laskelman ohella muuta selvitystä A:n lakisääteisistä työeläkkeistä.

Eläkesäätiön sääntöjen kohdan 8.2 mukaan lähtökohtainen lisäeläke ja ehtokohdassa mainitut muut eläkkeet ja korvauksen yhdistetään. A:n tapauksessa yhdistämisessä tulee laskennallisen lisäeläkkeen ohella huomioitavaksi A:n lakisääteinen eläke ilman elinaikakertoimen vaikutusta sekä puolet kansaneläkkeen pohjaosaa vastaavasta määrästä (567,90 €/kk + 2 962,15 €/kk + 37,34 €/kk), jolloin summaksi tulee 3 567,39 euroa kuukaudessa.

Saman sääntökohdan 8.2 mukaan jos eläkkeiden ja korvausten yhdistämisessä saatu summa on suurempi kuin 66 prosenttia eläkesäätiön sääntöjen mukaisesta eläkepalkasta, ylimenevä osa vähennetään säätiön maksamasta lisäeläkkeestä. Käytettävissä oleva selvitys huomioiden tämä summa on vuoden 2013 tasossa 2 997,82 euroa kuukaudessa eli 66 prosenttia vuoden 2013 tasossa olevasta eläkesäätiön sääntöjen mukaisesta eläkepalkasta (4 542,15 €/kk x 66 %). Kun A:n saama lakisääteinen eläke ja laskennassa huomioitava puolikas kansaeläkkeen pohjaosasta yhdessä ylittävät tämän summan (2 962,15 €/kk + 37,34 €/kk = 2999,49 €/kk), ei lisäeläkettä jää maksettavaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että A:n lisäeläkeoikeus olisi laskettu väärin perustein tai sääntöjen vastaisesti. Lautakunta ei suosita muutosta vakuutuslaitoksen lisäeläkepäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia