Haku

VKL 574/14

Tulosta

Asianumero: VKL 574/14 (2015)

Vakuutuslaji: Lisäeläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 03.03.2015

Vanhuuseläke. Eläkkeen suorittaminen takautuvasti. Eläkesäätiön tiedonantovelvollisuus. Vapaakirjailmoitus. Oliko eläkesäätiö laiminlyönyt riittävien tietojen antamisen?

Tapahtumatiedot

Asiakas (s. 1947) oli ollut ajalla 15.9.1976–31.5.2011 työsuhteessa X Oy:öön, josta hän siirtyi liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä Y Oy:n palvelukseen. X Oy:n eläkesäätiöstä oltiin 9.6.2014 yhteydessä asiakkaaseen, koska hän ei ollut hakenut vapaakirjaeläkettään. Säätiön eläkkeiden laskenta- ym. palveluita hoitava työeläkevakuutusyhtiö oli postittanut asiakkaalle 15.12.2011 eläkesäätiön vapaakirjan, jonka perusteella hän olisi voinut hakea lisäeläkettä maksuun heti tuolloin, takautuvasti liikkeenluovutushetkestä 1.6.2011 alkaen.

Asiakas haki 17.6.2014 lisäeläkettään takautuvasti 1.6.2011 alkaen. Eläkesäätiö myönsi hänelle 12.8.2014 päivätyllä päätöksellään vanhuuseläkkeen takautuvasti yhdeltä vuodelta eli 1.7.2013 alkaen. Asiakkaan tiedusteltua päätöksen perusteita eläkesäätiö totesi, että työeläkevakuutusyhtiö oli 15.12.2011 postittanut vapaakirjan tavallisessa postissa samoin kuin esimerkiksi eläkepäätökset. Vapaakirjasta ilmenevin tavoin eläkettä tuli erikseen hakea, ja asiakas olisi voinut hakea sitä jo heti vuonna 2011, sillä hänen eläkeoikeutensa oli alkanut 1.6.2011 ja vapaakirja myönnettiin 9.12.2011. Koska eläkeoikeus oli jo alkanut, asiakasta ei enää erikseen muistutettu vapaakirjaeläkkeen hakemisesta. Kesällä 2014 oli havaittu, ettei asiakas ollut hakenut eläkettään. Yhteydenoton tarkoituksena oli varmistaa, oliko se ollut tarkoituksellista.

Eläkesäätiön sääntöjen mukaan vanhuuseläkettä ei ilman pätevää syytä suoritettu takautuvasti vuotta pidemmältä ajalta ennen sen hakemista seuraavaa kuukautta. Eläkesäätiön hallitus oli kokouksessaan päättänyt, ettei ollut erityistä syytä maksaa vapaakirja pidemmältä ajalta kuin vuosi takautuvasti.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii 967,29 euron määräistä lisäeläkettä indeksikorotuksineen takautuvasti 1.6.2011 alkaen eli ajalta 1.6.2011–30.6.2013. Hän katsoo, että liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä vuonna 2011 häntä ei informoitu riittävästi eläkeoikeuksista. Hän ei koskaan ollut saanut työeläkevakuutusyhtiön lähettämää kirjettä eläkkeen vapaakirjasta. Tämä voi johtua siitä, että asiakkaan kotikaupungissa on kaksi melkein samannimistä katua, mikä on ajoittain sotkenut postin kulkua. Koska vapaakirjailmoitusta ei tullut, eikä asiakas ollut saanut muutakaan informaatiota eläkesäätiöstä tai työeläkevakuutusyhtiöstä, hän ei ollut voinut tietää, että hänen olisi pitänyt hakea eläkesäätiön eläkettä.

Asiakas ihmettelee, miksi säätiö ei ollut reagoinut, kun häneltä ei tullut eläkehakemusta. Asiakas ei ollut tietoisesti jättänyt eläkettä hakematta. Hakematta jättämisestä ei olisi ollut mitään taloudellista hyötyä jatkossa. Asiakkaan taloudellinen menetys on 23.214,96 euroa indeksikorotuksilla lisättynä. Eläke tulisi maksaa takautuvasti vuotta pidemmältä ajalta.

Eläkesäätiön vastine

Asiakkaalle 9.12.2011 annetusta ja hänelle 15.12.2011 postitetusta eläkesäätiön vapaakirjasta on ilmennyt, että hänellä on takautuvasti 1.6.2011 alkaen oikeus vanhuuseläkkeeseen ja että eläkettä on haettava erikseen. Asiakas on perustellut vaatimustaan takautuvan eläkkeen maksamisesta sillä, että hän ei ollut saanut tätä vapaakirjaa.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti eläkepäätöksiä ei postiteta kirjattuna kirjeenä, kuten ei postiteta lakisääteisenkään työeläkejärjestelmän eläkekäsittelyyn liittyviä asiakirjoja.  Eläkesäätiö ei siten voi näyttää asiakkaan vastaanottaneen vapaakirjailmoituksen, mutta yleisesti voidaan olettaa, että Suomessa oikeaan osoitteeseen postitettu kirje on saapunut perille.

Eläkesäätiön on kohdeltava vakuutettuja tasapuolisesti, minkä vuoksi säätiö ei voi yksittäisen henkilön kohdalla poiketa sääntöjen 18 §:n mukaisesta vanhuuseläkkeen suorittamisen alkamisajankohdasta, ellei vakuutettu voi esimerkiksi sairaalalaskuin osoittaa poikkeamiseen oikeuttavaa erityistä syytä.

Eläkesäätiön velvollisuutena ei ole valvoa, että vapaakirjan mukaiseen eläkkeeseen oikeutetut hakevat eläkkeensä maksuun siitä ajankohdasta lähtien kuin heillä olisi siihen oikeus. Säätiö ei myöskään voi vaatia, että eläkkeeseen oikeutetut hakisivat heille annetun vapaakirjan mukaisen eläkkeen maksuun. Asiakkaan vanhuuseläke on myönnetty oikein ja oikeasta ajankohdasta lähtien.

Säätiö toteaa vielä, että vakuutetuilla on ennen eläkkeen alkamista mahdollisuus saada tietoa eläketurvasta esimerkiksi pyytämällä arviolaskelma tulevan eläkkeen määrästä. Asiakkaalle oli X Oy:n työsuhteen aikana annettu arviolaskelmia sekä lakisääteisestä että X Oy:n eläkesäätiön eläkkeestä. Viimeiset laskelmat oli postitettu asiakkaalle 5.5.2011. Nämä arviot oli laskettu sillä oletuksella, että asiakkaan työsuhde X Oy:öön päättyisi 31.5.2011 ja sekä lakisääteinen että eläke­säätiön eläke alkaisivat 1.6.2011. Arviolaskelma lähetetään vakuutetulle vain tämän omasta pyynnöstä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu 9.12.2011 päivätty eläkesäätiön ilmoitus, jonka mukaan asiakkaalle on myönnetty eläkesäätiön vapaakirja. Asiakkaalla on vapaakirjaoikeus vanhuus- ja perhe-eläkkeestä. Vanhuuseläkkeen määrä on 1.6.2011 alkaen 967,29 euroa kuukaudessa vuoden 2011 indeksitasossa. Vapaakirjassa on todettu, että eläkettä on haettava erikseen.

Vapaakirjan liitteenä on 9.12.2011 päivätty laskelma vapaakirjan muodostumisesta. Siinä eläkepalkka oli muodostettu X Oy:öön olleesta työsuhteesta 15.9.1976–31.5.2011.

Vapaakirjailmoitus on osoitettu asiakkaan nimellä hänen kotiosoitteeseensa. Ilmoitukseen tulostuneen merkinnän mukaan sen postituspäivä on 15.12.2011.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Eläkesäätiö on myöntänyt asiakkaalle lisäeläkkeen takautuvasti vuoden ajalta eli 1.7.2013 alkaen. Asiassa on kyse siitä, onko asiakkaalla oikeus saada lisäeläkettä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta eli jo 1.6.2011 alkaen.

Eläkesäätiön sääntöjen 18 §:n mukaan lisäeläkkeen maksaminen takautuvasti vuotta pidemmältä ajalta edellyttää pätevää syytä. Asiakas katsoo eläkesäätiön laiminlyöneen riittävän tiedottamisen, minkä vuoksi hän ei ollut tiennyt, että hänen olisi tullut erikseen hakea lisäeläkettä jo vuonna 2011.

Sovellettavat lainkohdat

Eläkesäätiölain 49a §:n (391/2006) mukaan A-eläkesäätiön ja AB-eläkesäätiön A-osaston on annettava toimintapiiriinsä kuuluville ja vapaakirjan saaneille henkilöille sekä tarvittaessa heidän edustajilleen tiedoksi eläkesäätiön säännöt, joista käy ilmi heidän eläkeoikeuksiensa laajuus, etuuksien saamiseen liittyvät edellytykset ja valintamahdollisuudet sekä kohtuullisen ajan kuluessa olennaiset tiedot eläkejärjestelmän sääntöihin tehdyistä muutoksista.

A-eläkesäätiön ja AB-eläkesäätiön A-osaston on annettava toimintapiiriinsä kuuluville ja vapaakirjan saaneille henkilöille vuosittain selvitys taloudellisesta tilanteestaan.

Kunkin eläkkeensaajan on saatava eläkkeelle jäädessään tai muiden etuuksien erääntyessä yksityiskohtaiset tiedot niistä eläke- ja muista etuuksista, joihin hän on oikeutettu. Lisäksi kunkin eläkkeensaajan ja tarvittaessa hänen edustajansa on saatava kohtuullisen ajan kuluessa tieto eläkejärjestelmän sääntöihin tehdyistä olennaisista muutoksista.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakkaalle oli ennen liikkeenluovutusta tehty pyynnöstä arviolaskelmia hänen tulevan eläkkeensä määrästä. Asiakas oli siten ollut tietoinen kuulumisestaan eläkesäätiön toimintapiiriin ja siitä, että hänellä on oikeus säätiön sääntöjen mukaisiin etuuksiin. Lautakunnan arvioitavana on se, oliko eläkesäätiö täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa asiakkaalle kuuluvien etuuksien yksityiskohdista, kuten eläkeoikeuden alkamis­ajankohdasta, ja siitä, että etuuksia on haettava erikseen.

Eläkesäätiölain 49a §:n esitöistä (HE 156/2005 vp.) ilmenee, että vakuutettujen tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi tiedonantovelvoitteet on sekä toimintapiiriin kuuluvien että vapaakirjan saaneiden osalta täytettävä lähtökohtaisesti henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen tiedonantovelvoite voidaan täyttää olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla. Huomioon on otettava toisaalta vakuutettujen mahdollisuudet tavoittaa tiedot ja toisaalta eläkesäätiön käytännön mahdollisuudet tietojen antamiseen ilman, että siitä seuraa kohtuuttomia kuluja.

Esitöiden mukaan pelkkä työnantajayrityksen tai eläkesäätiön ilmoitustaululla tapahtuva tiedottaminen ei ole riittävää. Säätiön sääntöjä koskeva tiedonantovelvollisuus voidaan täyttää esimerkiksi tarjoamalla sääntöjä työnantajan yrityksessä jaettavaksi ja pitämällä niitä saatavilla työnantajan tai eläkesäätiön intranet- ja internetsivuilla. Myös sähköpostia voi käyttää. Jos tällaisia keinoja ei voida hyödyntää tiedonantovelvoitteiden täyttämiseksi, vakuutetuille tulee lähettää postitse tiedot säännöistä ja niiden muutoksista sekä vuosittain selvitys eläkesäätiön tilanteesta. Eläke-etuuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot tulisi aina lähettää vähintäänkin postitse eläkkeensaajille.

Lautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettavien eläkesäätiön sääntöjen 30a §:ssä on eläkesäätiölain 49a §:n esitöiden kaltaisia määräyksiä tietojen pitämisestä nähtävillä ja niiden lähettämisestä postitse. Vapaakirjaoikeutta koskevassa sääntöjen 13 §:ssä ei ole erityisiä määräyksiä vapaakirjailmoituksen lähettämisestä.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella työeläkevakuutusyhtiö oli 15.12.2011 postittanut eläkesäätiön vapaakirjailmoituksen käyttäen asiakkaan nimeä ja hänen kotiosoitettaan. Vapaakirjailmoituksesta on käynyt ilmi mm. asiakkaan vanhuuseläkkeen tarkka määrä, eläkeoikeuden alkamisajankohta ja se, että eläkettä oli haettava erikseen. Eläkesäätiölain, sen esitöiden ja säätiön sääntöjen perusteella vapaakirjailmoituksen lähettäminen postitse on ollut riittävä tapa täyttää eläkesäätiön tiedonantovelvollisuus, vaikka kirje asiakkaan ilmoituksen mukaan ei ollutkaan saapunut perille.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo eläkesäätiön täyttäneen tiedonantovelvollisuutensa, eikä asiassa ole ilmennyt muutakaan pätevää syytä, jonka nojalla eläkettä olisi tullut suorittaa takautuvasti pidemmältä ajalta kuin 1.7.2013 alkaen. Lautakunta pitää eläkepäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Rissanen, puheenjohtaja
Raulos, sihteeri

Jäsenet:
Ahlroth
Koskiniemi
Kummoinen
Lehti
Kaitemo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia