Tapahtumatiedot
A:n (s. 1956) lisäeläketurva on ollut alun perin vakuutettuna eläkesäätiössä. Vakuutustoiminta luovutettiin henkivakuutusyhtiö B:lle vuonna 2000. Tuolloin sovittu ryhmäeläkevakuutus siirtyi edelleen vuonna 2014 henkivakuutusyhtiö C:lle.
A oli vakuutuksenottajana olevan työnantajan palveluksessa vuosina 1976–2009. A:n työsuhde päättyi, kun hänet irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Vakuutusyhtiö B lähetti A:lle 3.6.2011 päivätyn tiedotteen, jonka mukaan hän säilytti vuonna 2009 päättyneen työsuhteensa perusteella oikeuden ryhmäeläkevakuutussopimuksen mukaiseen lisäeläke-etuuteen. Tiedotteen mukaan vakuutetut edut ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Tiedotteessa todettiin, että vakuutettujen etuuksien euromäärät voidaan laskea vasta eläkkeen alkaessa.
Vakuutusyhtiö B myönsi A:lle 4.6.2013 työkyvyttömyyslisäeläkkeen 1.2.2013 alkaen. Eläkkeen määrä oli 61,38 euroa vuoden 2013 tasossa. Vakuutusyhtiö B lähetti A:lle hänen pyynnöstään 5.7.2013 eläkelaskelman ja otteen ryhmäeläkevakuutussopimuksesta. Laskelman, joka oli päivätty 4.6.2013, loppuosassa olevan tekstin mukaan ”[m]aksettava lisäeläke = 206,44 €/kk”. Tämän jälkeen laskelmassa todetaan: ”Huomautus: Vastainen pe 140,64. [A] irtisanottu tuot. ja tal. syistä vuonna 2009. Hänelle jäänyt vapaakirja, jota yhteensovitus ei pienennä, maksuun siis vpk:n määrä tk:na 61,38 €/kk.”
Vakuutusyhtiö C:n antaman selvityksen mukaan A:lle myönnetty vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke vastaa maksettuja vakuutusmaksuja eikä se ole täysi eläke, vaikka vakuutetulla olisikin täysi palveluaika. Laskelma 4.6.2013 on tehty sen tarkistamiseksi, vaikuttaako rajoittaminen vakuutukseen karttuneen vapaakirjan määrään. Laskelman perusteella on todettu, että vapaakirjan perusteella maksettava lisäeläke voisi olla enintään 206,44 euroa. Jos vapaakirja olisi ollut suurempi kuin 206,44 euroa, sen määrää pienennettäisiin ja vakuutuksenottajalle palautettaisiin ylikarttumaa vastaava vakuutusmaksu.
Asiakkaan valitus
A vaati, että hänelle maksetaan 1.2.2013 lukien työkyvyttömyyslisäeläkettä 206,44 euroa kuukaudessa indeksillä korotettuna. Hän viittaa vakuutusyhtiö B:n vuonna 2011 lähettämään tiedotteeseen ja laskelmaan 4.6.2013. A:n mukaan hän uskoi ansainneensa laskelmissa olleen 206,44 euroa kuukaudessa. Kolmelle muulle henkilölle, joiden työhistoria on samankaltainen kuin A:n, on maksettu lisäeläkettä täysimääräisenä (170–200 euroa kuukaudessa).
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö C:n vastineen mukaan eläkesäätiön lisäeläketurvassa työkyvyttömyydestä perityt vakuutusmaksut rahastoitiin. Eläkesäätiön lisäeläkkeessä vakuutetuilla ei kuitenkaan ollut vapaakirjaoikeutta. Kun lisäeläketurva siirrettiin vakuutusyhtiö B:hen vuonna 2000, siihen mennessä kertyneillä rahastoiduilla työkyvyttömyyseläkettä koskevilla vakuutusmaksuilla eli työkyvyttömyysrahastolla ostettiin vakuutusyhtiön laskuperusteiden mukainen ja suuruinen työkyvyttömyyseläke.
Vakuutusturvia siirrettäessä sovittiin A:n eläkevastuuseen liittyen kahdesta vakuutussopimuksesta. Vakuutussopimus 2 jatkoi uusien vakuutusmaksujen osalta lisäeläketurvaa. Tästä vakuutuksesta sopi työnantaja. Selvitystilassa ollut eläkesäätiö vakuutti eläkesäätiön aikaiset eläkevastuut. Tässä vakuutussopimuksessa 1 ilmenee jokaisen vakuutetun osalta eläkesäätiön aikainen vastuu. A:n osalta ne ovat vanhuuseläkkeen vapaakirjaeläke 65 vuoden iästä (303,02 markkaa kuukaudessa), työkyvyttömyyseläkkeen vapaakirjaeläke (303,02 markkaa kuukaudessa) ja täyden perhe-eläkkeen vapaakirjaeläke (546,66 euroa kuukaudessa). Yhtiö viittaa toimittamaansa vakuutussopimuksen liitteeseen.
Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutussopimukset 1 ja 2 yhdistettiin vuonna 2007. Yhdistämisellä ei ole ollut vaikutusta vakuutusturvan sisältöön.
Vastineen mukaan vakuutussopimuksen mukaista vanhuuseläkettä rahastoitiin vakuutusmaksusta tasaisesti vuosittain sillä oletuksella, että vakuutetun tavoite-eläke on rahastoitu täyteen eläkeiässä. Vastuun ollessa vakuutusyhtiö B:ssä tavoite-eläkkeen määrä tarkistettiin vuosittain. Tähän vaikutti vakuutetun ansiokehitys ja mahdolliset työsuhdemuutokset. Vakuutusmaksulla on täydennetty vanhuuseläkerahastoa. Vakuutusyhtiö B:n hoitomallin mukaisesti työkyvyttömyyseläke oli riskimaksuinen eli työkyvyttömyyseläkettä ei enää rahastoitu. Työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusmaksut ovat olleet riskimaksuja eivätkä rahastoivia maksuja, jolloin vakuutusyhtiö B:n aikaisista vakuutusmaksuista ei ole kertynyt vapaakirjaan oikeuttavaa työkyvyttömyyseläkettä. Vakuutusyhtiö B:n työkyvyttömyysvakuutus on ollut puhdas riskivakuutus.
Vakuutusyhtiön mukaan puheena olevan ryhmäeläkevakuutussopimuksen vapaakirjaoikeus on ollut hyvin rajattu. Vakuutukseen 15.12.2008 tehdyllä muutoksella vapaakirjaoikeus laajennettiin koskemaan iästä riippumatta taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottuja henkilöitä, mutta tällöinkin vapaakirjaoikeus jäi normaalia suppeammaksi. Kyseessä on ollut vakuutettujen etuja parantava muutos, sillä aikaisemmin vapaakirjaoikeutta ei ole ollut kaikilla vakuutetuilla kyseisessä irtisanomistilanteessa. Vakuutussopimuksen kohdan 13.1 mukaan, mikäli kuitenkin vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy työnantajan irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vakuutetulla on oikeus vapaakirjaan, jonka määrä vastaa eläkkeestä maksettuja vakuutusmaksuja. Vapaakirjan määrä rajoitetaan eläketapahtuman sattuessa vakuutussopimuksen kohtien 10.5 ja 11.3 ja 13.2 mukaisesti.
Vastineen mukaan vakuutettu on saanut päättyneen työsuhteen perusteella vapaakirjan, jonka määrä vastaa eläkkeestä maksettuja vakuutusmaksuja, eli vapaakirjaoikeutta on rajoitettu maksettuihin maksuihin. A on oikeutettu niihin eläkkeisiin, joihin on kertynyt rahastoitua vakuutusmaksua. Vanhuuseläkkeen osalta rahastoituja vakuutusmaksuja on peritty koko ajan, joten vakuutetulla on oikeus vakuutusmaksuja vastaavaan vanhuuseläkkeeseen.
Vakuutusyhtiö B:n aikana työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusmaksut olivat riskimaksuja, joista ei kertynyt vapaakirjaan oikeuttavaa etuutta. Vakuutetulla on kuitenkin vapaakirjaoikeus eläkesäätiön aikana maksettuihin vakuutusmaksuihin eli kertyneeseen eläkkeeseen, sillä eläkesäätiön aikana työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusmaksut rahastoitiin. Rahastoitujen vakuutusmaksujen määrä perustuu eläkesäätiön vastuulaskentaan ja vakuutustoiminnan luovutussopimukseen.
Yhtiön mukaan A:lle 3.6.2011 lähetetty ilmoitus on ollut vakiomuotoinen ja kyseisellä tiedotteella ei ole luvattu mitään euromääräistä eläkettä tai korvausta. Ilmoituksessa ei ole myöskään luvattu, että vakuutettu saisi vapaakirjan täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Lisäksi ilmoituksesta on todettavissa, että mahdollisista eläkkeistä annetaan eläketapahtuman jälkeen oma päätöksensä, jolloin lasketaan ja/tai ilmoitetaan eläkkeen suuruus. Laskelma 4.6.2013 on lähetetty A:lle eläkepäätöksen jälkeen hänen asiakirjapyyntönsä perusteella. Laskelmassa on kyse yhtiön sisäiseen käyttöön tarkoitetusta tarkastuslaskelmasta, joka tuolloin tehtiin aina eläkepäätöksen yhteydessä. Laskelmalla on yleensä tarkastettu, vaikuttaako vapaakirjan rajoittaminen pienentävästi vakuutukseen karttuneen vapaakirjan määrään.
Laskelmassa todettu lisäeläke 206,44 euroa kuukaudessa tarkoittaa sitä lisäeläkettä, jonka vakuutettu saisi, jos olisi jäänyt tuolloin eläkepäätöksen aikana vakuutuksenottajan palveluksesta suoraan lakisääteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tätä 206,44 euron kuukausittaista lisäeläkettä ei ole missään vaiheessa luvattu A:lle. Laskelmassa nimenomaisesti todetaan, että vakuutettu on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä vuonna 2009 ja hänelle on jäänyt vapaakirja, jota yhteensovitus ei pienennä, ja maksuun laitetaan vapaakirjan mukainen työkyvyttömyyseläke 61,38 euroa kuukaudessa. Laskelman perusteella A:lle ei ole voinut jäädä käsitystä, että hän olisi oikeutettu johonkin muuhun kuin 61,38 euron kuukausittaiseen lisäeläkkeeseen. Lisäksi tämä laskelma on annettu vakuutetulle vakuutustapahtuman ja korvauspäätöksen jälkeen. Laskelmalla oleva tieto ei ole aiheuttanut vakuutetulle mitään vahinkoa.
Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi vastineessaan, että vakuutussopimuksen kohdan 10.1 momentin 3 mukaan vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mikäli hänellä on oikeus TEL-peruseläkkeeseen TEL 4 §:n tai TEL:n voimaantulosäännöksen 27.6.2003/634 2 ja 7 momentin perusteella. Edellytyksenä on lisäksi, että eläketapaus sattuu työsuhteen edelleen jatkuessa tai enintään 360 päivää työsuhteen päättymisen jälkeen, eikä vakuutettu ole ollut po. aikana lakisääteiseen eläkkeeseen oikeuttavassa työ- tai virkasuhteessa. Eläke myönnetään täytenä tai osaeläkkeenä TEL-peruseläkettä vastaavasti. Kyseisen kohdan perusteella täyden työkyvyttömyyseläkkeen yhtenä edellytyksenä on se, että eläketapaus sattuu työsuhteen edelleen jatkuessa tai enintään 360 päivää työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n työsuhde on päättynyt 31.12.2009. Hänelle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke 1.2.2013 alkaen. Eläketapahtuma on sattunut 3 vuoden yhden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. A ei ole eläketapahtuman sattuessa ollut vakuutuksenottajan palveluksessa ja eläketapahtuma ei myöskään ole sattunut 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisen, joten hän ei ole oikeutettu kyseisen ehtokohdan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko A:n työkyvyttömyyslisäeläkkeen määrä vakuutussopimuksen mukainen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 76.1–2 §:n (Ryhmävakuutuksesta annettavat tiedot) mukaan, jos ryhmävakuutussopimuksessa on sovittu, että vakuutuksenantaja pitää luetteloa ryhmävakuutuksen piiriin kuuluvista vakuutetuista, vakuutuksenantajan on ryhmävakuutuksen voimaan tultua ja sen jälkeen kohtuullisin väliajoin lähetettävä vakuutetuille tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun ryhmään. Jos vakuutetuista ei pidetä luetteloa, edellä mainitut tiedot on annettava vakuutetuille olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla.
Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on jättänyt vakuutetulle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutuksen katsotaan olevan voimassa vakuutetun hyväksi sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
Vakuutussopimuksen 2 kohdan 10 (Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) alakohdan 10.1 (Oikeus eläkkeeseen) mukaan oikeus vanhuuseläkkeeseen on vakuutetulla, joka on täyttänyt eläkeiän ja jonka työsuhde jatkuttuaan eläkeikään on päättynyt.
Vakuutetulla on kuitenkin oikeus saada eläke varhennettuna vanhuuseläkkeenä, mikäli työsuhde, jatkuttuaan 62 vuoden iän täyttämiseen saakka on päättynyt.
Vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mikäli hänellä on oikeus TEL-peruseläkkeeseen TEL 4 §:n tai TEL:n voimaantulosäännöksen 27.6.2003/634 2 ja 7 momentin perusteella. Edellytyksenä on lisäksi, että eläketapaus sattuu työsuhteen edelleen jatkuessa tai enintään 360 päivää työsuhteen päättymisen jälkeen, eikä vakuutettu ole ollut po. aikana lakisääteiseen eläkkeeseen oikeuttavassa työ- tai virkasuhteessa. Eläke myönnetään täytenä- tai osaeläkkeenä TEL-peruseläkettä vastaavasti.
Vanhuuseläkettä maksetaan myös tämän sopimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavalle henkilölle eläkeiän täyttämisestä alkaen.
Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole vakuutetulla, jolle on myönnetty TEL 4e §:n mukainen yksilöllinen varhaiseläke. Tällöin vakuutetulla on kuitenkin oikeus kohdan 13.2 mukaiseen vapaakirjaeläkkeeseen.
Oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole vakuutetulla, jonka työsuhde vakuutuksenottajaan on päättynyt ennen työkyvyttömäksi tuloa muusta syystä kuin työnantajan irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun vakuutetun eläkkeen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että vakuutetulla on kohdan 6 mukainen oikeus tulevan ajan eläkkeeseen työsuhteensa perusteella vakuutuksenottajaan.
Vakuutussopimuksen kohdan 13 (Työsuhteen päättyminen ja eläkeoikeus) alakohdan 13.1 (Vapaakirja) mukaan, jos vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy ilman, että hänellä tai hänen edunsaajillaan on oikeutta saada tämän sopimuksen perusteella eläkettä, menettää hän sekä hänen edunsaajansa vakuutussopimuksen mukaiset eläke-edut eikä hänellä ole oikeutta vapaakirjaan.
Vakuutussopimuksen 2 kohdan 13.1 momentteihin 2 ja 3 tehdyn 1.1.2008 voimaan tulleen muutoksen mukaan, mikäli kuitenkin vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy työnantajan irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vakuutetulla on oikeus vapaakirjaan, jonka määrä vastaa eläkkeestä maksettuja vakuutusmaksuja. Vapaakirjan määrä rajoitetaan eläketapahtuman sattuessa vakuutussopimuksen kohtien 10.5 ja 11.3 ja 13.2 mukaisesti.
Vakuutussopimuksen 2 kohdan 14 (Indeksiturva) mukaan tämän vakuutuksen rahastoituja etuja korotetaan [vakuutusyhtiön] myöntämän asiakashyvityksen turvin.
Alkaneita eläkkeitä ja niiden vastaisia eläkkeitä korotetaan vuosittain TEL-eläkeindeksin mukaisesti. Vapaakirjaeläkkeitä korotetaan vuosittain TEL 7b §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen mukaisesti. Jos TEL-eläkeindeksin tai palkkakertoimen mukainen korotus on suurempi kuin vapaamuotoisen työeläkevakuutuksen mukainen korotus, edellytyksenä on, että vakuutuksenottaja maksaa vuosittain vakuutusmaksun tästä indeksikorotuksen osasta.
Vakuutussopimuksen 2 kohdan 15 (Vakuutusmaksu) mukaan -- vakuutusturva kustannetaan pääsääntöisesti vakuutetun hyväksi kertyneellä eläkerahastolla ja vuotuisilla riskivakuutusmaksuilla. --
Vakuutussopimuksen 1 kohdan 8 (Indeksiturva) mukaan tämän vakuutuksen rahastoituja etuja korotetaan [vakuutusyhtiön ]myöntämän asiakashyvityksen turvin.
Alkaneita eläkkeitä ja niiden vastaisia eläkkeitä sekä säätiön sääntöjen 18 §:n ja 19 §:n perusteella myönnettyjä vapaakirjaeläkkeitä korotetaan vuosittain TEL-indeksin mukaisesti. Mikäli TEL-indeksin mukainen korotus on suurempi kuin [vakuutusyhtiön] asiakashyvitys, edellytyksenä on, että työnantajayhtiö maksaa vakuutusmaksun tästä indeksikorotuksen osasta.
Mikäli TEL-indeksin mukainen korotus on pienempi kuin [vakuutusyhtiön] asiakashyvitys, käytetään erotusta vastaava hyvitys 2 kappaleen mukaisten tulevien indeksikorotusten kustantamiseen.
Asian arviointi
A:n oikeus lisäeläkkeeseen määräytyy vakuutussopimuksien sisällön perusteella. Tässä tapauksessa eläkesäätiö on sopinut vakuutussopimuksesta 1, jolla on vakuutettu eläkesäätiöstä siirretyillä varoilla jo kertyneitä eläkkeitä. Lisäksi työnantaja on sopinut vakuutussopimuksesta 2, jolla on vakuutettu tulevia eläkekertymiä.
Vakuutussopimus 2:n kohdan 10 mukaan työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla edellytyksenä eläkkeen saamiselle on muun ohella se, että eläketapaus sattuu työsuhteen edelleen jatkuessa tai enintään 360 päivää työsuhteen päättymisen jälkeen. Lisäksi vakuutussopimus 2:ssa on määrätty vapaakirjaoikeudesta eli siitä, millä perusteilla vakuutettu voi säilyttää eläkeoikeutensa, jos hänen työsuhteensa päättyy ilman, että hänellä olisi oikeutta saada vakuutussopimuksen sisällön perusteella eläkettä.
Vapaakirja tarkoittaa maksutonta vakuutusta tai vakuutukseen perustuvaa oikeutta. Vapaakirjan arvo muodostuu vakuutussopimuksen sisällön mukaisesti vakuutukseen tai yksittäisen vakuutetun eläkeoikeuteen kertyneistä varoista.
Vakuutussopimuksen 2 kohdan 13.1 mukaan, jos vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy ilman, että hänellä tai hänen edunsaajillaan on oikeutta saada tämän sopimuksen perusteella eläkettä, menettää hän sekä hänen edunsaajansa vakuutussopimuksen mukaiset eläke-edut eikä hänellä ole oikeutta vapaakirjaan. Kyseisen vakuutussopimuksen kohdan vuonna 2008 voimaan tulleen muutoksen mukaan, mikäli kuitenkin vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy työnantajan irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vakuutetulla on oikeus vapaakirjaan, jonka määrä vastaa eläkkeestä maksettuja vakuutusmaksuja.
A:n työsuhde vakuutuksenottajaan on päättynyt vuonna 2009, kun hänet on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Vakuussopimuksen kohdan 13.1 perusteella A on kuitenkin säilyttänyt oikeuden vapaakirjaan, jonka määrä vastaa eläkkeestä maksettuja vakuutusmaksuja. Sen sijaan A:lla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen vakuutussopimus 2:n kohdan 10 perusteella. A:n eläketapaus ei ole sattunut työsuhteen edelleen jatkuessa tai enintään 360 päivää työsuhteen päättymisen jälkeen.
Vapaakirjaoikeutta koskevan sopimusehdon mukaan vapaakirjan määrä vastaa eläkkeestä maksettuja vakuutusmaksuja. Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutussopimuksessa 2 työkyvyttömyyseläke oli ennen A:n työsuhteen päättymistä katettu riskimaksuilla.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusturvan kattaminen riskimaksuilla merkitsee sitä, että vakuutuksenantaja määrittää vakuutusmaksukausittaisen vakuutusmaksun vakuutuksesta korvattavien vakuutustapahtumien varalta. Maksu peritään yleensä siinäkin tapauksessa, että vakuutustapahtumia ei satu lainkaan. Toisaalta vakuutusmaksukauden aikana tapahtuvista vakuutustapahtumista aiheutuvat kustannukset voivat olla korkeammat kuin riskivakuutusmaksun määrä. Tällä tavalla perittävistä riskimaksuista ei kerry vakuutukseen rahastoa eli ne eivät muodosta vapaakirjaoikeutta.
Vakuutussopimuksen 2 kohdan 15 mukaan vakuutusturva kustannetaan pääsääntöisesti vakuutetun hyväksi kertyneellä eläkerahastolla ja vuotuisilla riskivakuutusmaksuilla. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei tarkemmin ilmene, mitkä vakuutusturvan osat on kustannettu rahastoivilla vakuutusmaksuilla ja mitkä riskimaksuilla. Lautakunta toteaa, että työkyvyttömyysetuuden kattaminen riskimaksuilla ei ole poikkeuksellista ryhmäeläkevakuutussopimuksissa. Tämän seikan ja vakuutussopimuksen 15 kohdan huomioiden lautakunta pitää uskottavana, että vakuutussopimuksessa 2 työkyvyttömyysetuus on vakuutettu riskimaksuilla ennen A:n työsuhteen päättymistä.
A:n kohdalla työkyvyttömyyseläkeoikeus perustuu hänelle muodostuneeseen vapaakirjaan. Kun vakuutussopimuksessa 2 työkyvyttömyysetuudet on katettu riskimaksuilla, ei niiden osalta ole muodostunut rahastoa, jonka vapaakirjan saanut henkilö saisi hyväkseen. Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että A:lle ei ole vakuutussopimukseen 2 maksettujen vakuutusmaksujen perusteella muodostunut vapaakirjan perusteella maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä.
Vakuutusyhtiön mukaan A:lla on oikeus eläkesäätiön aikana muodostuneeseen työkyvyttömyyseläkerahastoon. Nämä eläke-etuudet on vakuutettu vakuutussopimuksella 1. Vakuutusyhtiön toimittaman vakuutussopimus 1:n liitteen mukaan A:n työkyvyttömyyseläkkeen vapaakirjaeläkkeen määrä on ollut 303,02 markkaa (50,96 euroa) kuukaudessa vuoden 2000 tasossa. Vuoden 2013 tasossa A:n työkyvyttömyyseläkkeen määrä on vakuutusyhtiön päätöksen mukaan ollut 61,38 euroa.
Asiassa ei ole ilmennyt perusteita, joiden nojalla A:lla olisi tässä mainittujen vakuutussopimuksien nojalla oikeus korkeampaan työkyvyttömyyseläkkeeseen kuin mitä eläkepäätöksestä 4.6.2013 ilmenee. Vakuutusyhtiön 5.7.2013 A:lle lähettämä eläkelaskelman lopputulema vastaa nyt tarkasteltavan eläkeoikeuden osalta vakuutussopimuksen sisältöä. Laskelmassa on mainittu, että A:lle maksettavan eläkkeen määrä on 61,38 euroa. Lautakunta katsoo, että A:lle eläkepäätöksen jälkeen toimitetulla laskelma ei vaikuta hänen eläkeoikeutensa arviointiin.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta A:n työkyvyttömyyslisäeläkkeen laskemisperusteisiin.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Korkeamäki
Jäsenet:
Ahlroth
Kummoinen
Sibakov