Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena oli vuonna 1981 rakennettu omakotitalorakennus, joka tuhoutui purkukuntoon 26.5.2014 sattuneessa palovahingossa. Asiakas oli jättänyt ruokaa valmistumaan sähköliedelle painekattilaan ja poistunut läheiselle kala-altaalle noin 30–45 minuutin ajaksi. Kun hän palasi kotiin ja avasi oven, rakennuksessa tapahtui onnettomuusselosteen mukaan savukaasujen yleissyttyminen.

Vakuutusyhtiö hankki insinööritoimiston laskelman rakennuksen uudishinnasta ja nykyhinnasta. Laskelman mukaan talon uudishinta oli 139.950 euroa (alv 0 %) ja nykyhinta 37 % uudishinnasta eli 51.780 euroa (alv 0 %). Vakuutusyhtiö korvasi rakennuksesta laskelman mukaisen arvonlisäverollisen nykyhinnan 60.710 euroa sekä maksoi purkukuluista nykyhintaprosentin mukaisen määrän. Näistä yhtiö teki 25 %:n vähennyksen vedoten suojeluohjeeseen, jonka mukaan kotitalouskoneita tulee käyttää valvotusti ja niistä on katkaistava virta aina käytön jälkeen.

Koti-irtaimiston osalta asiakas oli esittänyt vakuutusyhtiölle monisivuisen luettelon, johon sisältyy mm. ampuma-aseita, koruja, Lapin-vaatteita, perinnekäsitöitä ja taidetta sekä vanhoja sarjakuvalehtiä ja kahvi- ja ruokailuastiastoja. Asiakas vaati irtaimistostaan 152.040 euron korvausta. Vakuutusyhtiö päätti maksaa irtaimesta korvauksen riidattomana osuutena 35.000 euroa 25 %:n suojeluohjevähennyksellä alennettuna.

Lisäksi yhtiö maksoi korvausta asumisen keskeytyksestä ajalta 27.5.–30.6.2014.

Asiakkaan valitus

Suojeluohjevähennys

Asiakas katsoo, että suojeluohjevähennys on perusteeton. Hella oli käytössä ruoan valmistamiseksi, ja levyllä oli hautumassa ruoka painekattilassa puoliteholla. Miedolla lämmöllä ollut painekattila ei aiheuta savukaasua eikä syty palamaan. On normaalia, että kotitaloudessa rakennuksesta voidaan poistua esim. pihalle ruoan valmistuessa liedellä tai uunissa, ja hella otetaan tämän jälkeen pois päältä. Palon syynä lienee ollut jonkinlainen oikosulku. Palon jälkeen hellalla ollut tunnistamattomaksi palanut esine oli todennäköisesti yllä olleesta liesituulettimesta pudonnut osa.

Asiakas olisi voinut pyytää poliisia ja palokuntaa selvittämään palon syytä tarkemmin, jos vahinkotarkastaja olisi maininnut suojeluohjevähennyksestä vahinkotarkastuksessa. Joka tapauksessa asiakkaan huolimattomuus on ollut korkeintaan vähäistä.

Rakennuskorvaus

Vahinkotarkastuksessa ei ollut puhetta rakennuksen arvon laskennasta eikä sen merkityksestä vahingonkärsineelle. Kiinteistön kunnosta ja mahdollisista parannuksista ei keskusteltu, mutta se tuli esiin, että kiinteistön ulkokatto oli uusittu. Vakuutusyhtiön tilaama laskelma ei asiakkaan mielestä ole luotettava. Se on laadittu vanhentuneelle lomakkeelle, eikä laskennassa ole käytetty 1.1.2014 voimaan tulleiden vakuutusehtojen edellyttämää Finanssialan keskusliiton ohjetta rakennuksen hinnan arvioimisesta. Rakennuksen kunto on merkitty runkoa ja ulkopintoja lukuun ottamatta välttäväksi, vaikka rakennuksen kunnosta ei ollut keskusteltu asiakkaan kanssa.

Rakennuksessa asui aiemmin asiakkaan äiti, jolloin asiakkaan sisar oli hoitanut kiinteistön asioita. Asiakas oli muuttanut kiinteistölle vuonna 2010. Asiakas esitti vakuutusyhtiölle sisarensa laatiman selvityksen siitä, että taloon oli tehty saunaosaston täysremontti v. 1999, keittiön täydellinen remontti ja kalustaminen (mm. astianpesukone ja muut koneet uusittiin, vanha keittiötaso poistettiin) v. 2002, sisätilojen maalaus ja sisäovien osittainen uusiminen v. 2007, rakennuksen ulkomaalaus v. 2008, rakennuksen ulko-ovien uusiminen v. 2010 ja ulkokaton uusiminen v. 2010. Yhtiö ei kuitenkaan muuttanut päätöstään.

Asiakas katsoo lisäksi, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksessään esiin nostamilla seikoilla ei ollut mainittavaa vaikutusta rakennuksen arvoon. Vesipatterein toteutettu keskuslämmitys ei ole lattialämmitystä huonompi tai halvempikaan, saunan lattian oleminen hierrettyä betonia ei vaikuta kiinteistön arvoon ja lattiapinnoitteena käytetty muovimatto on jopa nykyisin käytettyä laminaattia kalliimpaa. Jos asiakkaan rakennus olisi merkitty kunnoltaan edes tyydyttäväksi, se olisi ollut selvästi uudishinnastaan korvattava. Vastaavankokoiset talopaketit ovat hinnoiltaan 140.000–150.000 euroa.

Asiakas toteaa vielä, että vakuutusyhtiö oli sähköpostitse ohjeistanut asiakasta tilaamaan rakennuksen purkamisen ja jätteiden käsittelyn, eikä tässä viestissä ole mitään mainintaa siitä, että näistä kustannuksista korvattaisiin vain nykyhinnan mukainen osuus. Nämä kustannukset tulisi joka tapauksessa korvata täysin.

Irtaimistokorvaus

Asiakas vaatii normaalista koti-irtaimistostaan 35.000 euron korvausta ja erikoisirtaimesta 70.000 euron korvausta.

Asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle yksilöidyn irtaimistoluettelon ja pyynnöstä myös laajemman selostuksen tuhoutuneesta irtaimistosta. Ostokuitteja hänellä ei ole, koska ne tuhoutuivat palossa. Liikkeistä ei saa kuitteja 3-5 vuotta ostotapahtuman jälkeen. Esineiden hintatietoja on haettu netistä, ja Lapin-aiheisista erikoistuotteista on esitetty käsityöläisen hinta-arvio. Asiakas on esittänyt sen selvityksen, mitä hän kohtuudella voi esittää. Vakuutusyhtiö ei ole edes yrittänyt selvittää tavaroiden arvoa.

Korvaus asumisen keskeytyksestä

Asiakas vaatii keskeytyskorvausta ehtojen mukaiselta maksimiajalta eli yhden vuoden ajalta. Lisäksi 1.1.2014 voimaan tulleiden ehtojen mukaan korvattavista kustannuksista vähennetään 15 %, ei enää 20 %.

Vakuutusyhtiön vastine

Suojeluohjevähennys

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan vahingon syyksi oli arvioitu valvomaton ruoanvalmistus. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tällä tutkinnalla on voitu sulkea pois vaihtoehtoiset palonsyyt kuten sähköhäiriöt. Valokuvien perusteella kyseinen painekattila on ollut malliltaan vanha, ja sen turvallisuus on siten ollut huomattavasti uusia vastaavia heikompi. Tällaista vanhaa painekattilaa voi perustellusti pitää vaarallisena laitteena, jota ei voi käyttää valvomatta. Kala-altaat, jonne asiakas oli poistunut, eivät sijaitse rakennuksen välittömässä läheisyydessä, josta ruoan valmistumista olisi voinut valvoa paremmin.

Asiassa on riidatonta, että asiakas oli suojeluohjeen vastaisesti jättänyt lieden päälle asunnostaan poistuessaan ja jättänyt ruoanvalmistuksen valvomatta. Poissaoloaika oli niin pitkä, ettei kyse ole ollut vain vähäisestä huolimattomuudesta. Yhtiö pitää 25 %:n vähennystä perusteltuna.

Rakennuskorvaus

Vakuutusyhtiö viittaa hankkimaansa laskelmaan rakennuksen nykyarvosta ja uushankintahinnasta. Vahingonkärsijällä on näyttötaakka kärsimänsä vahingon määrästä. Asiakas ei ole voinut osoittaa, että hänen rakennuksensa arvo olisi ylittänyt 50 % uushankintahinnasta. Hän ei myöskään ole esittänyt mitään realistista suunnitelmaa uuden rakennuksen rakentamisesta, joka on edellytyksenä uushankintahinnan mukaisen korvauksen saamiselle.

Vakuutusyhtiön mukaan palanut rakennus on ollut heikkokuntoinen, mikä on vaikuttanut sen nykyarvoon. Heti vahingon jälkeen vahinkotarkastaja on saanut asiakkaalta tietää, että talossa oli keskuslämmitys vesipatterein, lattialämmitysputkia ei ole ollut missään huoneessa, eikä saunan lattiassa ollut pinnoitetta vaan pelkkä betonivalu. Huonetiloissa on lattiapinnoitteena ollut muovimatto, eikä rakennukseen ollut tehty peruskorjauksia lukuun ottamatta palahuopakatteen uusimista 2-3 vuotta ja saunan paneelien ja pesuhuoneen seinälaatoituksen uusimista noin 8 vuotta ennen vahinkoa. Insinööritoimiston laskelma on laadittu Haahtela-Kehitys Oy:n 8.10.2013 hintaindeksien mukaan.

Vahinkotarkastaja oli välittänyt kaikki rakennuksen kunnosta saamansa tiedot insinööritoimistolle, ja laskelmassa oli huomioitu kaikki asiakkaan antamat tiedot. Yhtiö pitää hankkimaansa laskelmaa luotettavana.

Irtaimistokorvaus

Vahingonkärsijä ei ole osoittanut, että maksettu 35.000 euron korvaus ei riitä peittämään vahingon määrää. Yhtiön käyttämän laskuriohjelman mukaan tämän­kokoisessa rakennuksessa oleva yhden henkilön enimmäkseen perustasoinen koti-irtain olisi arvoltaan 17.087 euroa. Asiakkaalle on maksettu miltei kaksinkertai­nen määrä.

Asiakkaan irtaimistoluettelon mukainen yhteismäärä, yli 150.000 euroa, on erittäin suuri ottaen huomioon talon koon ja sen, että kyse on yhden aikuisen henkilön irtaimistosta. Irtaimistoluettelon mukaan asiakas olisi hankkinut lähes kaiken irtaimiston vuoden 2010 jälkeen, huonekaluja ym. kotitaloustavaraa. Näiden esineiden arvot on merkitty korkeammiksi kuin normaalisti. Mitään näyttöä ei ole siitä, että esineet olisivat niin uusia kuin asiakas on väittänyt.

Vuoden 2010 jälkeen hankituista esineistä kuten silmälaseista lienee saatavissa kuitti, tai pankin tiliotteella voisi osoittaa ainakin osan hankinnoista. Mitään asiakirjoja hankinnoista ei kuitenkaan ole esitetty. Ainakin kalliimpien esineiden osalta voidaan edellyttää parempaa ja luotettavampaa näyttöä kuin pelkästään vahingonkärsijän oma ilmoitus.

Yhtiö toteaa arvioineensa koruista ja muista arvoesineistä korvauksen määrän niiden nykyhinnan mukaan. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole, mihin asiakkaan arvonmääritys niiden osalta perustuu.

Lapin-asusteiden osalta asiakas on merkinnyt niiden arvot huomattavasti todellisia markkinahintoja korkeammiksi. Esimerkiksi Lapin-puvun arvoksi asiakas on merkinnyt 6.000 euroa. Vakuutusyhtiö on saanut Lapin-pukuja valmistavalta yritykseltä arvion, jonka mukaan tällaisen puvun arvo uutena on 600 euroa eli kymmenesosa vaaditusta. Lapin-lakin arvoksi asiakas on merkinnyt 350 euroa, kun uuden vastaavan markkinahinta on 150–200 euroa.

Irtaimistoluettelossa omaisuuserät on eritelty puutteellisesti, eikä niiden arvoa ole voitu osoittaa. Uushankintahintoja ei ole selvitetty. Luettelosta on puuttunut tietoja esineiden merkistä ja mallista. Luettelossa on esimerkiksi mainittu arkullinen vanhoja sarjakuvalehtiä arvoltaan 1.500 euroa. Sarjakuvalehdet voivat olla arvokkaita, jos kyse on sarjan ensimmäisistä irtonumeroista, muuten harvinaisesta lehdestä tai yhtenäisestä kokoelmasta. Näin ei ole ollut tässä tapauksessa.

Korvaus asumisen keskeytyksestä

Asiakas on kertonut muuttaneensa vahinkokiinteistölle vuonna 2010 äitinsä kuoleman jälkeen. Todisteena sijaisasumisen kustannuksista on asiakkaan esittämä päiväämätön vuokrasopimus kohteesta, joka on noin 80 km päässä vahinkopaikasta. Asiakas oli asunut tällä seudulla ennen vuotta 2010.

Vakuutusyhtiö toteaa maksaneensa keskeytyskorvausta noudattamansa käytännön mukaisesti ilman suojeluohjevähennystä. Ehtojen mukaan korvausta maksetaan ylimääräisistä ja välttämättömistä asumiskustannuksista. On välttämätöntä, että ihmisellä on oma asunto. Asumisen keskeytysturvasta korvataan niitä kustannuksia, joita syntyy kun vakuutettu ei pysty käyttämään omaa asuntoaan vahingon vuoksi. Korvattu aika 27.5.–30.6.2014 on laskettu sen mukaan, mikä olisi vakuutetulta voinut kestää uudelleenasumisen ja uuden asunnon hankkimiseksi. Voidaan katsoa, että sellaisella alueella, jossa asunnoista ei ole pulaa, kuukauden aika on riittävän pitkä uuden asunnon hankkimiseksi ja asumisen uudelleen järjestämiseksi. Yhtiön mukaan perustetta korvata asumisen keskeytystä tämän pidemmälti ei tässä tapauksessa ole ollut.

Selvitykset

Lautakunnalle on toimitettu

- hälytys- ja onnettomuusseloste sekä valokuvia vahinkopaikalta

- vahinkotarkastajan 5.6.2014 päivätty tarkastuskertomus

- asiakkaan 9.6.2014 allekirjoittama vuokrasopimus

- insinööritoimiston 10.6.2014 päivätty laskelma rakennuksen tavoitehinnasta ja nykyarvosta ja myöhempi selvitys laskennan perusteista. Selvityksen mukaan kuntoluokitus oli perustunut vahinkopaikalla saatuihin tietoihin, valokuviin ja rakennepiirustuksiin. Nykyarvoa oli alentanut 20 %:lla paikkakunnan muuttuneet olosuhteet eli se, että kiinteistö on sijainnut muuttotappioalueella ja sen sijainti on syrjäinen.

- perikunnan asioita hoitaneen asiakkaan sisaren 16.6.2014 lähettämä sähköpostiviesti rakennukseen vuosina 1999–2010 tehdyistä korjauksista

- vahinkotarkastajan 1.8.2014 asiakkaan asiamiehelle lähettämä sähköpostiviesti, jonka mukaan vesikatto ja saunan ja pesuhuoneen remontti oli huomioitu laskelmassa, mutta keittiön remontti, ulkomaalaus ja ulko-ovien uusiminen olivat uutta tietoa.

- talon purkamista ja jätteiden käsittelyä koskevat urakoitsijoiden laskut loppusummiltaan 13.640,71 euroa ja 9.882,80 euroa (sis. alv)

- asiakkaan irtaimistoluettelo loppusummaltaan 152.040 euroa ja 24.11.2014 päivätty lisäselvitys luettelon sisällöstä. Lisäselvityksessä on todettu, että asiakas oli muuttanut kiinteistölle vuonna 2010 ja ottanut siellä olleen irtai­miston silloin käyttöönsä. Hän oli saanut kiinteistön omistukseensa perinnönjaossa vuonna 2013. Suuri osa irtaimesta oli tullut perintönä asiakkaan vanhemmilta, ja asiakas oli täydentänyt sitä hankinnoin vuoden 2010 jälkeen. Vanhojen käsitöiden, perintökorujen, keräilyesineiden yms. tavaroiden hinta on arvio.

- asiakkaan sisaren 18.11.2014 laatima selostus asunnossa olleista perintökoruista ja käsitöistä

- poliisin ilmoitus asiakkaalla olleista aseiden hallussapito- ja rinnakkaisluvista

- käsityöläisen päiväämätön arvio Lapin-vaatteiden arvosta ja vakuutusyhtiön artesaanilta pyytämä 23.1.2015 päivätty arvio

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys rakennuksesta ja irtaimesta maksettavan korvauksen määrästä, korvauksen alentamisesta paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden perusteella ja asumisen keskeytymisestä maksettavasta korvauksesta.

Asiakas on joiltain osin vedonnut 1.1.2014 voimaan tulleisiin vakuutusehtoihin. Vahinkohetkellä oli kuitenkin meneillään 1.10.2013 alkanut vakuutuskausi, minkä vuoksi vuoden 2014 vakuutusehtoja ei vielä sovellettu tähän vakuutukseen. Vuoden 2014 ehdot kokonaisuutena ovat tulleet sovellettavaksi tähän vakuutukseen vasta 1.10.2014 alkaneesta vakuutuskaudesta alkaen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden kohdan 5.2.22 mukaan kotitalouskoneita tulee käyttää valvotusti ja niistä on katkaistava virta aina käytön jälkeen.

Ehtojen kohdan 6.1.3 (Asumiskäytön keskeytyminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavat kustannukset. Asumisen keskeytyksenä ei korvata ruokailukuluja.

Edellä mainituista todellisista kustannuksista korvataan enintään 80 %. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä (1) vuodelta. Asumiskäytön keskeytymisestä aiheutuneita kustannuksia korvataan kaikkien vakuutettujen osalta vain yhteen kohteeseen.

Ehtojen kohdan 6.2.1.1 (Rakennuksen hinnan arvioiminen) mukaan rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen rakennuksen uudishinnan mukaan. Uudishinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja yleisesti Suomessa kaupan olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan.

Ehtojen kohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan mikäli rakennuksen nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.

Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan tai hankitaan uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus samalle rakennuspaikalle kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.

Vakuutusehtojen alussa olevien määritelmien mukaan rakennuksen jälleenhankinta-arvo eli uudishinta tarkoittaa uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavanlaisen omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää. Rakennuksen päivänarvo eli nykyhinta tarkoittaa sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, huollon tai hoidon laiminlyönnin tai käyttökelpoisuuden alenemisen aiheuttama hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.

Ehtojen kohdan 6.2.3.1 (Irtaimen esineen hinta) mukaan irtaimen esineen hinta vahinkohetkellä arvioidaan ominaisuuksiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavan irtaimen esineen uudishinnan mukaan.

Ehtojen kohdissa 6.2.3.2 ja 6.2.3.3 on tarkempia määräyksiä iän vaikutuksesta esineestä maksettavan korvauksen suuruuteen.

Asian arviointi

Suojeluohjevähennys

Selvityksen mukaan asiakas oli jättänyt lieden päälle ja valvomatta noin 30–45 minuutin ajaksi. Onnettomuusselosteen mukaan palo on saanut alkunsa juuri valvonnatta jätetystä ruoanlaitosta. Poissaolon pituus huomioon ottaen lautakunta katsoo asiakkaan menetelleen paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden kohdan 5.2.22 vastaisesti vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Asiakkaan menettelyä ei kuitenkaan voi pitää vakavan huolimattomana. Tämä ja vahingon suuruus huomioon ottaen vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä 15 %:n suuruinen suojeluohjevähennys rakennus- ja irtaimistokorvauksista.

Rakennuskorvaus

Laskelman mukainen tavoitehinta 139.950 euroa (alv 0 %) vastaa molempien osapuolten käsitystä rakennuksen uudishinnasta.

Vakuutusyhtiön mukaan talo oli heikkokuntoinen. Myös insinööritoimiston laskelmassa talo on enimmiltä osiltaan arvioitu ikäänsä heikomman kuntoiseksi. Yksilöityä selvitystä ei ole siitä, mihin tämä käsitys rakennuksen ikäänsä nähden heikosta kunnosta perustuu. Selvityksen mukaan vuonna 1981 rakennettu talo oli ollut asuttu, ja sitä oli vuosien mittaan kunnostettu. Pesutilojen kosteudenhallinta ei kaikin osin vastannut nykyisiä vaatimuksia, mutta toisaalta selvityksestä ei ilmene, että talossa olisi ollut esimerkiksi kosteusvaurioita, jotka olisivat selvästi alentaneet talon arvoa. Vahinkotarkastajan 1.8.2014 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että insinööritoimiston laskelmassa oli otettu huomioon vain talon katto- ja pesutilaremontti. Ainakin keittiön remontti, ulkomaalaus ja ulko-ovien uusiminen oli siten jätetty huomiotta, vaikka ne vahinkotarkastajan viestistä ilmenevin tavoin olivat merkityksellisiä talon arvon määrittämisen kannalta. Ilmeisesti myös sisämaalaus oli jätetty huomiotta, koska sisäpinnat oli arvioitu kuntotasoon välttävä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että asuinkäytössä olleen ja kunnossa pidetyn asuinrakennuksen nykyhinta on vähintään 50 % uudishinnasta, ellei voida todeta, että rakennuksessa olisi ennen vahinkoa ollut merkittäviä päivänarvoa laskevia puutteita tai vaurioita. Tässä ta­pauksessa rakennus ei ollut erityisen iäkäs ja sitä oli vuosien mittaan remontoitu, mikä oli otettu insinööritoimiston laskelmassa huomioon vain osittain. Kosteusvaurioiden kaltaisia merkittäviä vaurioita tai puutteita ei ole esitetty.

Laskelman mukaan kohde on muuttotappioalueella ja syrjässä. Alueen alentuneesta hintatasosta ei kuitenkaan ole kauppahintatilastoja tai muuta täsmällistä selvitystä. Kyse ei myöskään ole esimerkiksi teollisuuskiinteistöstä, joka olisi muuttunut rakenteiltaan epätarkoituksenmukaiseksi yritystoiminnan lakattua.

Noudattamansa linjan mukaisesti lautakunta pitää kyseistä rakennusta uudishinnastaan korvattavana. Kiinteistön sijainti ja rakennuksen kunnosta olevat tiedot huomioon ottaen lautakunta arvioi rakennuksen nykyhinnaksi 52 % uudishinnasta.

Purku- ja jätekustannusten osalta lautakunta suosittaa uudis­hinnan mukaisen korvauksen maksamista, koska rakennus on uudishinnastaan korvattava ja kyse on jo toteutuneista kustannuksista. Muulta osin lautakunta toteaa, että ehtojen mukaan uudishinnan mukaisen korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä vastaavan omaisuuden rakentamisesta tuhoutuneen tilalle. Ilman jälleenhankintatoimia vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus rajoittuu rakennuksen osalta nykyhinnan maksamiseen.

Irtaimistokorvaus

Lautakunta toteaa, että asiakkaan irtaimistoluettelossa esineille on esitetty hyvin korkeita hintoja, eikä esimerkiksi korujen ja muiden erityisesineiden hinta-arvi­oita ole perusteltu. Lapin-varusteista hankittujen ulkopuolisten hinta-arvioiden perusteella irtaimistoluettelon hinnat ovat osin selvästi ylisuuria. Asiakas ei myöskään ole esittänyt mitään kuitti- tai tiliotetietoja irtaimistoluettelon tueksi.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta vakuutusyhtiön maksamaa irtaimistokorvausta riittämättömäksi muutoin kuin suojeluohjevähennyksen osalta.

Korvaus asumisen keskeytyksestä

Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan ylimääräisiä asumiskustannuksia enintään vuoden ajalta. Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ei pääty esimerkiksi vuokra-asunnon hankkimiseen, jos asumiskustannukset tilapäisessä vuokra-asun­nossa ylittävät asiakkaan normaalit asumiskustannukset. Asiakkaan normaaleja asumiskustannuksia vastaava osuus asumisen kokonaiskustannuksista puolestaan ei ole ylimääräistä.

Lautakunta suosittaa, että asiakas esittää vakuutusyhtiölle uuden korvauspäätöksen tekemistä varten selvityksen niistä ylimääräisistä asuinkustannuksista, joita hänelle on aiheutunut siitä, ettei hän ole voinut käyttää palovahingossa tuhoutunutta asuntoaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa rakennuksen osalta 52 %:n määräisen nykyhintakorvauksen ja purku- ja jätteenkäsittelylaskujen osalta lisäkorvausta jälleenhankintahinnan mukaan. Yhtiöllä on oikeus tehdä sekä rakennuksen että irtaimiston osalta maksettavista korvauksista 15 %:n suojelu­ohjevähennys. Muutoin lautakunta ei suosita irtaimen osalta lisäkorvausta.

Rakennuksen osalta maksettava uudishintakorvaus eli 52 %:n ylittävä osuus edellyttää selvitystä uuden vastaavan rakennuksen rakentamisesta. Asumisen keskeytyksen osalta lautakunta suosittaa korvauspäätöksen uutta käsittelyä, jos asiakas esittää yksilöidyn selvityksen ylimääräisistä asuinkustannuksistaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vuori