Haku

VKL 571/15

Tulosta

Asianumero: VKL 571/15 (2016)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 24.03.2016

Vakuutusehtojen tulkinta. Ansio- tai elinkeinotoimintaan liittyvä asia. Tulonhankinta. Metsän myyminen.

Tapahtumatiedot

Vakuutettu A oli myynyt omistamaansa raakapuuta X Oyj:lle vuosina 1998 - 2001 yhteensä 361.701,94 euron arvosta. Sittemmin markkinaoikeuden annettua asiassa päätöksen 3.12.2009, jossa katsottiin X Oyj:n syyllistyneen hintakartellin ylläpitoon, päätyi vakuutettu muiden metsänomistajien tavoin esittämään korvausvaatimuksen X Oyj:lle. A katsoi, että kartellin aiheuttama hintamanipulaatio aiheutti hänelle 25 % eli 90.425,49 euron vahingon saamatta jääneenä voittona myydystä raakapuusta. Korvausvaatimukset toteutettiin metsänomistajien osalta yhteisenä hankkeena. A:n osuus asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista oli 3.093,80 euroa. Korvausta näistä kuluista A haki kotivakuutukseensa liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Päätöksessä on katsottu, että A:n puunmyyntitoiminta liittyy vakuutetun elinkeino- tai ansiotoimintaan. Kysymys on näin ollen toiminnasta tulon hankkimiseksi, johon liittyvät riidat on rajattu vakuutusehdoissa oikeusturvavakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Perusteluissa yhtiö viittaa etenkin myytyjen puiden määrään sekä niistä saatuun tuottoon. Puita on myös myyty toistuvanluontoisesti ja y-tunnusta käyttäen. Näin ollen yhtiö toteaa, ettei riitaan voida myöntää oikeusturvaetua.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A painottaa, että kysymys on nimenomaan hänen yksityiselämäänsä liittyvästä riidasta eikä ansio- tai elinkeinotoiminnasta. Hän kertoo saaneensa metsän perintönä ja ettei hänellä tai hänen puolisollaan ole minkäänlaista kokemusta metsänhoidosta. Valituksen mukaan ansiotoimintana tai tulonhankkimistoiminta edellyttää jonkinlaisia oleellisia piirteitä kuten toiminnan jatkuvuus sekä työn vaatima ammattitaito ja koulutus. Vakuutettu kertoo olevansa syntyperäinen kaupunkilainen, jolla ei ole mitään metsänkasvatuksellista taustaa.

Valituksen mukaan puun myynnit ovat olleet yksittäisiä tapahtumia, joilla ei ole sivutoimisuuden edellyttämää jatkuvuutta eivätkä ne edellyttäneet minkäänlaista osaamista tai työpanosta vakuutetulta. Puita on lähinnä myyty sen vuoksi, että metsän iän vuoksi se oli tarpeen. Näin ollen myyminen tapahtui lähinnä metsänhoidollisesta syistä.

Edellä mainitun perustein A katsoo, että hänelle tulisi myöntää oikeusturvaetuun käsillä olevaan riita-asiaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Yhtiö toteaa ensinnäkin, että oikeusturvaetua on haettu nimenomaan yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksesta eikä metsälle otetusta vakuutuksesta. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutusta ei ole tarkoitettu ulotettavaksi koskemaan ansio- ja elinkeinotoimintaan liittyviä oikeuskysymyksiä ja niistä aiheutuvia riitoja. Tulonhankkimistoimintaa koskevaa rajoitusehtoa sovelletaan mihin tahansa pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi. Toiminta voi olla suurta tai hyvin vähäistäkin ja riittää, että tarkoituksena on hankkia tuloja.

Vastineen mukaan A on myynyt raakapuuta neljänä vuotena peräkkäin mittavia määriä ja omistaa metsää edelleen. Myynti ei näin ollen ole tapahtunut yksittäisen perintäosuuden poismyyntinä, vaan toiminnalla on ollut jatkuvuutta. Sivutoimisena tulonhankintana metsänmyyntitoimintaan ei myöskään liity vaativia ammattitaitovaatimuksia, kun myynti voidaan toteuttaa metsänhoitoyhdistysten avustuksella.

Yhtiö katsoo edelleen, että ottaen huomioon puukauppojen säännöllisyys ja suuruus, sekä se että vakuutettu on nostanut kanteen puun ostajaa vastaan saamatta jääneestä voitto-osuudesta, että raakapuun myyntitoimintaan on liittynyt nimenomainen tulonhankintatarkoitus. Kun elinkeino- ja tulonhankkimistoiminta on siten rajattu kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, ei yhtiöllä ole aihetta muuttaa asiassa aikaisemmin antamaansa korvauspäätöstä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutettu A:n raakapuukauppoihin liittyvää vahingonkorvausta koskevaa riita-asiaa pidettävä tulonhankintaa koskevan rajoitusehdon piiriin kuuluvana.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 191.5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi.

Asian arviointi

A:n kotivakuutukseen sisältyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja mm. asiassa, joka liittyy hänen sivutoimiseen toimintaansa tulon hankkimiseksi.

Lautakunta toteaa, että kodin vakuutuksiin sisältyvän oikeusturvavakuutuksen perustarkoitus on, että vakuutus on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan vakuutettujen yksityiselämään liittyviin riitoihin. Näin ollen vakuutuksen ulkopuolelle on kattavasti rajattu vakuutetun ansio-, elinkeino-, tulonhankinta- yms. toimintaan liittyvät asiat. Rajoitusehdon sanamuodon mukaan sen soveltamisen edellytyksenä on rajoitetun toiminnan liittyminen asiaan, johon oikeusturvaetua haetaan. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei ehdon soveltaminen edellytä asian suoranaisesti koskevan rajoituksen kohteena olevaa toimintaa.

A on esittänyt, ettei puiden myymisessä ole ollut kysymys toiminnasta tulon hankkimiseksi, vaan hän on nimenomaan ollut riidassa osapuolena yksityishenkilön asemassa. Metsän hän oli saanut perintönä ja myynti toteutettiin myös metsänhoidollisista syistä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen avustuksella.

Vakuutuslautakunnalla olevan selvityksen mukaan A on myynyt omistamaansa metsää vuosina 1998 - 2001 useampaan otteeseen X Oyj:lle saaden yhteensä tuloa 361.701,94 euroa. Vuonna 2009, kun tuli selville X Oyj:n olleen osa metsäkartellia, A on lähtenyt vaatimaan saamatta jääneestä voitosta 90.425,49 euron korvausta yhdessä muiden puita myyneiden metsänomistajien kanssa.

Vakuutuslautakunnan käytännössä varsin vähäinenkin toiminta, jolla on tarkoitus hankkia tuloa, on katsottu tulonhankkimistoiminnaksi. Nyt käsillä olevassa tapauksessa A on myynyt omistamaansa metsää useaan otteeseen 3 - 4 vuoden sisällä saaden siitä summan, jota on pidettävä lautakunnan käsityksen mukaan yksityishenkilön näkökulmasta merkittävänä. Lautakunta toteaa riidan koskevan myös suoranaisesti puun hinnasta saamatta jäänyttä voittoa. Sillä seikalla, että puita on myyty myös mahdollisesti metsänhoidollisista syistä, ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida pitää merkityksellisenä rajoitusehdon soveltuvuuden kannalta.  Näin ollen lautakunta katsoo A:n tähdänneen puiden myymisellä X Oyj:lle sivutoimiseen tulonhankintaan.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on edellä selostetut tapauksen olosuhteet huomioon ottaen arvioitavana olevan riita-asian katsottava liittyvän vakuutetun tulonhankkimistoimintaan rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytössään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

 

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Tulosta