Haku

VKL 570/15

Tulosta

Asianumero: VKL 570/15 (2016)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 30.03.2016

Todennäköinen syy-yhteys Xylocain-puudutteen antamisen ja vahingonkärsineellä ilmenneiden oireiden, mm. sydänoireiden, puutumisten ja lihaskouristusten, välillä. Tuliko oireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1971) tuli 23.3.2012 aluesairaalan päivystykseen nielutuntemusten vuoksi. Sairaalassa tehtiin vasemman sieraimen kautta nenänielun tähystys, jossa ei todettu vierasesineeseen viittaavaa. Ennen tähystystä A:lle annettiin Xylocain-puudutetta suihkeena paikallisesti, minkä lisäksi tähystimessä oli Xylocain-geeliä.

Lääkevahinkoilmoituksessa 14.10.2013 A ilmoitti, että hänelle oli puudutteen antamisen jälkeen ilmaantunut moninaisia oireita: kuulovaikeuksia, euforiaa, rintakehän ja kaulan kipeytymistä, voimakkaita hengitysvaikeuksia, lamaantumista ja puutumista, näön sumenemista, liiallista syljeneritystä, puhumisvaikeuksia, kasvolihasten kankeutta, pyörrytystä ja huimausta, lihasten nykimistä kasvoilla ja kaulalla, levotonta oloa, liikkeiden hallinnan heikkenemistä, sydämen heikkouden tunnetta ja tykytystä, vapinaa, kasvojen ja kehon turvotusta, jalkojen menemistä veteläksi, jalkapohjien kipeytymistä, jaloissa ja välillä koko kehossa tuntuvaa tärinää, lihaskouristuksia, lihasten kiristymistä, erikoista makua suussa, heikentynyttä hajuaistia, varpaiden ja ylähuulen epänormaalia värivaihtelua ja ihottumaa. Osa oireista meni ohi, mutta A:lla oli edelleen puutumis- ja kipuoireita ja tuntoaistin häiriöitä. A haki oireilun perusteella korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. A piti todennäköisenä, että Xylocainin vaikuttava aine lidokaiini oli aiheuttanut oireilun. A arvioi, että kyseessä oli lääkkeen aiheuttama hermovaurio.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksissään, että vahingon korvaaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja vahingon välillä. Yhtiö piti todennäköisenä, että A:lla puudutuksen aikana ja sen jälkeen ilmennyt ohimenevä kuulohäiriö, tuntohäiriötä sekä euforia johtuivat käytetystä Xylocain-puuduteaineesta. Tällaiset lyhytkestoiset oireet eivät kuitenkaan olleet korvattavia lääkevahinkovakuutuksesta. Pitkäaikaisten, kuukausia tai vuosia kestäneiden puutumisoireiden, lihaskouristusten, sydämentykytysten ja muiden A:n kuvailemien oireiden syy-yhteys ei yhtiön käsityksen mukaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitettu vahinko. Hermovaurioita ja muita vakavia haittavaikutuksia on kuvattu lähinnä selkäydinpuudutuksessa käytettyjen suurten puudutepitoisuuksien yhteydessä, kun A:lle annetun puudutteen määrä (20 mg) oli vähäisempi. Tällä perusteella haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A toteaa, että ajallinen yhteys Xylocain-puudutteen antamisen ja A:lla ilmenneiden oireiden välillä on selvä. Oireet alkoivat puudutushetkestä ja ovat jatkuneet nyt koko ajan lieventyen neljä vuotta. Ennen puudutteen antamista A:lla ei ole olut samankaltaisia oireita. Oireet ovat myös tyypillisiä Xylocainin vaikuttavan aineen lidokaiinin haittavaikutuksia: keskushermoston oireita ja sydän- ja hengitysoireita. Oireet ovat ilmenneet lidokaiinin aiheuttamalle toksiselle reaktiolle tyypillisessä järjestyksessä. Ajallisen yhteyden lisäksi on siten olemassa myös laadullinen yhteys.

A viittaa valituksensa liitteenä oleviin artikkeli- ja internet-lähteisiin ja toteaa, että pään alueelle annostellusta injektiosta lidokaiinia voi harvinaisissa tapauksissa pienellä annostuksella tulla samankaltaisia oireita kuin suuresta lidokaiiniannoksesta. Nenänsisäisesti annosteltu lidokaiini pääsee suoraan hermoja pitkin veriaivoesteen läpäisten aivokudokseen ja selkäydinnesteeseen. Selkäydinnesteessä ja aivoissa lidokaiini voi vaikuttaa huomattavasti pidemmän ajan, kuin mikä sen puoliintumisaika verenkierrosta on. Nenänsisäisesti annosteltu lidokaiini vaikuttaa suonensisäisestikin annosteltua lidokaiinia voimakkaammin aivoihin. Ainoastaan selkäytimeen annosteltu lidokaiini voi vaikuttaa vielä voimakkaammin. Lidokaiini imeytyy mm. keuhkoputkesta hyvin tehokkaasti verenkiertoon. A on niellyt hänelle nenänsisäisesti annosteltua lidokaiinia ja sitä on varmasti tällä tavoin annosteltuna kulkeutunut myös keuhkoputkeen. Kyse ei tosiasiallisesti ole ollut pinnallisesta ja paikallisesta puudutuksesta.

A hakee korvausta Xylocain-sumutteen ja geelin aiheuttaman vakavan, harvinaisen haittavaikutusreaktion johdosta. Reaktio on johtanut vaikeisiin, pitkäaikaisiin oireisiin, jotka paranevat hitaasti. Suuri osa oireista on jo parantunut, mutta joitakin on vielä jäljellä, eivätkä A:n terveys ja toimintakyky ole entisellään. A on ammatiltaan tanssitaiteilija. Vahingon seurauksena A:n tanssikyky on huomattavasti heikentynyt, eikä hän näillä näkymin kykene esiintymään kodin ulkopuolella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö toteaa, että A:lle tähystystoimenpiteessä 23.3.2012 annettu lidokaiinimäärä, 20 mg, on ollut vähäinen ja että syy-yhteys puudutteen annon ja A:n pitkäaikaisten ja monimuotoisten oireiden välillä ei ole niin todennäköinen, että oireet voitaisiin korvata lääkevahinkona.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 23.3.–8.6.2012.

Lääkärinlausunnon 6.6.2012 mukaan A on 23.3.2012 ollut aluesairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla nenänielun tähystystoimenpiteessä, jolloin käytettiin Xylocain-spraypuudutetta paikallisesti enintään kahden sumutteen verran (10 mg/annos). Lisäksi tähystimessä käytettiin noin 0,3 ml 2 % Xylocain-geeliä.

Yksityisen lääkäriaseman sairauskertomustekstin 8.6.2012 mukaan A:lla on tähystystoimenpiteen jälkeen ollut useita päiviä puutunut olo, hengitysvaikeuksia, väsymystä, näön sumentumista, tunnottomuutta kasvojen ja suun alueella, lihasnykäyksiä kaulalla ja kasvoissa, vaikeutta hallita suun tuntemuksia ja liikkeitä kasvoilla. Sitten on kehittynyt kohtauksittaista vapinaa, lihasheikkoutta ja pyörrytystä, mitkä oireet ovat kestäneet useita viikkoja. Jalat ja kädet ovat edelleen puutuneet öisin. A:lla on ollut lihaskouristuksia esimerkiksi tiettyihin tanssiasentoihin liittyen, näitä oireita ei ole aikaisemmin ollut. Jalkaterissä ja nilkoissa on ollut ”sirinän” tunne, joka on ulottunut sääriin ja reisiin ja voimistunut iltaisin. A:lla on ollut jalkaterien turpoilua punaiseksi ja kuumottavaksi, joskus sinertäväksi, usein yksi jalkaterä tai osa varpaista kerrallaan. Oikeassa kyljessä on ollut kouristuksenomaisia kiputuntemuksia aaltomaisena päivittäin. Kaikki nämä oireet ovat alkaneet tähystystoimenpiteen jälkeen. Entuudestaan A:lla on tuntoaistihäiriö, neurologin diagnoosin mukaan allodynia. A:lle on tehty lähete laboratoriokokeisiin ja ohjattu jatkossa neurologille, mikäli kokeet ovat normaalit. Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole selvityksiä mahdollisista lisätutkimuksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Xylocain-puudutteen antamisen jälkeen ilmenneet oireet korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on 23.3.2012 suoritetun nenänielun tähystyksen jälkeen ilmennyt moninaisia oireita, kuten mm. sydämentykytystä, puutumista ja lihaskouristuksia. A:lle nielun tähystyksen yhteydessä annetun Xylocain-paikallispuudutteen vaikuttava aine on lidokaiini. Vakuutuslautakunta toteaa, että lidokaiinin puoliintumisaika on noin kaksi tuntia. Lautakunta katsoo, ettei ole lääketieteellisiä perusteita olettaa, että limakalvopuudutuksessa pinnallisesti saatu vähäinen lidokaiinimäärä olisi voinut aiheuttaa A:n moninaiset ja pitkäkestoiset oireet. A on hakeutunut lääkärin tutkittavaksi ensimmäisen kerran 8.6.2012, kun puudute on annettu 23.3.2012. Vakuutuslautakunta pitää puudutteen annon ja A:n oireiden välistä syy-yhteyttä epätodennäköisenä ja katsoo tällä perusteella, että vakuutusyhtiön hylkäävä korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia