Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö A:n kerrostalossa (rakennusvuosi 1959) sattui vesivahinko 11.6.2012. T Oy teki kohteessa kartoituksen 19.6.2012. Kartoitusraportin mukaan ”[Asunnon 3] asukas huomasi, että kylpyhuoneen lattialle tulee vettä lattiakaivosta. Paikalle tilattu [lokapalvelu], jonka piti irrottaa WC-istuin viemärilinjan rassaamiseksi. Joku asukas oli vetänyt WC-raikastimen viemäriin, mikä oli aiheuttanut tukkeuman. Vettä tuli myös porraskäytävään aikaisemmin tehdyn vesijohtoremontin porausrei’istä. Alkuun kuviteltiin, että viemärissä on reikä mutta 12.6.2012 todettiin viereisen huoneiston kylpyhuoneessa veden tulviminen. Vesi on päässyt hormistoon ja laattaan porausrei’istä. Tulviminen osui huoneistoihin 3 ja 4. Vahingon laajuutta selvitetään huoneiston 4 osalta. Asunnoissa 3 ja 4 WC- ja pesutilojen lattiat ja seinien alareunat olivat kastuneet --. Lattiarakenteena paikalleen valettu teräsbetonilaatta ja n. 8 cm korotusvalu. Seinärakenteena betoni, tiili tai ns. kevytbetoni.”

T Oy:n kartoitusraportin mukaan asunnossa 3 ja 4 WC- ja pesutilojen lattia sekä seinäpinnoitteet tulee poistaa ja kuivata koneellisesti. Alakerran porras­huoneen sisääntuloaulan katon ja lattian kosteustilannetta tulee seurata. T Oy:n raportti sisälsi luonnoskuvan asuntojen 3 ja 4 kastuneista alueista. Lisäksi se sisälsi kaksi valokuvaa molempien huoneistojen WC- ja pesutiloista. Valokuviin oli merkitty kynällä kastuneet alueet.

Asunto-osakeyhtiö oli vakuuttanut kerrostalon vuotovahinko-osan sisältävällä kiinteistövakuutuksella. Asunto-osakeyhtiön puolelta 14.6.2012 tehdyn vahinko­ilmoituksen mukaan ”[a]sukas huomasi, että kylpyhuoneen lattialle tulee vettä lattiakaivosta. Paikalle tilattu [lokapalvelu], jonka piti irrottaa WC-istuin viemärilinjan rassaamiseksi. Joku asukas oli vetänyt WC-raikastimen viemäriin, mikä oli aiheuttanut tukkeuman. Vettä tuli myös porraskäytävään aikaisemmin tehdyn vesijohtoremontin porausrei’istä. Alkuun kuviteltiin, että viemärissä on reikä mutta 12.6.2012 todettiin viereisen huoneiston kylpyhuoneessa veden tulviminen. Vesi on päässyt hormistoon ja laattaan porausrei’istä. Tulviminen osui huoneistoihin 3 ja 4. Huoneisto 3 näyttäisi selvinneen ilman isompia vaurioita asukkaan toimittua nopeasti.”

 Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiöstä lähettiin A:n edustajalle 14.6.2012 sähköpostiviesti, jossa yhtiö ilmoitti vastaanottaneensa vahinkoilmoituksen. Viestin, jonka lähetti vakuutusyhtiön tekninen asiantuntija B, mukaan vahinko on kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinko. Vahingon korvauksessa otetaan huomioon putken ikään perustuva ikävähennys. Viemäriputkien uusimisesta ei ole ilmoitusta, joten ikävähennys perustuu alkuperäisiin putkiin vuodelta 1959. Viestin mukaan A:n kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä vahingon aiheuttaneeseen henkilöön ja pyytää häntä tekemään vastuuvahinkoilmoitus. Vakuutusyhtiö pyysi toimittamaan korvauskäsittelyn jatkamiseksi kosteuskartoitusraportin.

Vakuutusyhtiöstä lähetettiin A:lle 28.6.2012 B:n allekirjoittama korvauspäätös, joka mukaan T Oy:n toimittaman kartoitusraportin mukaan vahinko on aiheutunut veden pääsystä hormistoon ja laattaan vesijohtoremontin takia tehdyistä porausrei’istä. Vakuutusehtojen perusteella vakuutuksesta voidaan korvata mm. tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vakuutusehtoihin otetun rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut mm. vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien, kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut vesijohtoremontin takia tehtyjen porausreikien läpi päässeestä vedestä.

Päätöksen 28.6.2012 mukaan aikaisemmin on ilmoitettu, että vahinko on vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Kosteuskartoituksessa käy kuitenkin ilmi, ettei vesi ole päässyt kylpyhuoneiden kynnyksen yli ja sitä kautta rakenteisiin, vaan porausreikien kautta. Vesieristys on ollut puutteellinen. Vahinkoa ei korvata.

Valitus

A:n valituksessa selvitetään tapahtumatietoja ja korvausmenettelyä. Vakuutusyhtiö on antanut asiassa virheellisesti myönteisen korvauspäätöksen. Pää­tös sitoo vakuutusyhtiötä, koska sillä oli vahinkoilmoituksen perusteella käytettävissä samat olennaiset tiedot kuin kartoitusraportissa. Korvaus vahingosta tulee maksaa annetun myönteisen korvattavuuspää­töksen mukaisesti. A viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 553/07. Tapauksessa on keskeistä se, onko vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitä sitova.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Vahinko ei ole tämän rajoitusehdon johdosta vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiön mukaan se on vastaanottanut kartoitusraportin 28.6.2012. Raportista on selvinnyt, että vahinko ei ole vakuutusehtojen perusteella korvattava.

Yhtiö toteaa, että vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä. Sähköpostiviestissä, jonka vakuutusyhtiö on lähettänyt A:lle 14.6.2012, on ollut kyse vahinkoilmoituksen vastaanoton kuittauksesta. Vahingon tekninen tarkastus on suoritettu vasta myöhemmässä vaiheessa saadun kartoitusraportin perusteella. Vasta silloin ja kartoitusraportista ilmenevistä tiedoista on selvinnyt, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen rajoitusehdon piiriin kuuluvasta seikasta. Vahinkoilmoituksen pelkästään kirjalliset tiedot ovat olleet epäselviä ja monitulkintaisia. Niiden perusteella on ollut mahdollista katsoa vahinko korvattavaksi. A:n vahinkoilmoituksen perusteella ei voi päätellä, mistä vesi on rakenteeseen päässyt, ja mitä porausreikiä siinä tarkoitetaan. Tarkemmat tiedot vahingosta ja sen syystä ovat ilmenneet vasta kartoitusraportista.

Vakuutusyhtiön mukaan korvattavuuden ilmoittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa perustuu hyvän vakuutustavan noudattamiseen. On asiakkaan edun mukaista, että tämä saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedon vahinkotapahtuman korvattavuudesta. Pääsääntöisesti nyt kyseessä olevan kaltaiset vahinkotapahtumat ovat suoraan vakuutuksesta korvattavia ja vain harvoin kyse on vahingosta, joka rajoitusehdon vuoksi jää korvaamatta. Jos vahinko kuuluu rajoitusehdon piiriin, selviää se useimmiten vasta suoritettaessa vahingon tekninen tarkastus.

Vakuutusyhtiön menettelystä ei ole tässä tapauksessa edes väitetty aiheutuneen mitään vahinkoa vakuutuksenottajalle, joten tältä osin peruste osakorvauksenkin suorittamiseksi puuttuu. Ennen kielteisen korvauspäätöksen antamista 28.6.2012 ei A ollut ehtinyt edes aloittaa korjaustöitä ja korjaustyöt olisivat tulleet sen suoritettavaksi asunto-osakeyhtiölain nojalla joka tapauksessa. Mikäli vakuutuksesta jouduttaisiin tässä tapauksessa suorittamaan vakuutuksenottajalle ehtojen vastaisesti korvausta, merkitsisi se sille voimassa olevan oikeuden mukaan perusteetonta etua. Näin ollen vaikka vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsottaisiinkin, että jo vahinkoilmoituksen tiedoista olisi ollut selvitettävissä vahingon kuuluminen rajoitusehdon piiriin, ei korvausta voitaisi siinäkään tapauksessa suorittaa, koska korvaus olisi voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuksenottajalle perusteetonta etua. Kosteuskartoituksen tietojen valossa vahingosta saattaa olla korvausvastuussa kolmas, jolta A:lla on mahdollista vaatia korvausta. Vakuutusyhtiön mukaan sillä ei ole tietoa, onko putki­saneerauksen suorittanut urakoitsija suorittanut A:lle aiheutuneesta vahingosta korvausta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Korvattavat vahingot

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutumi­nen

Vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmas­tointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höy­ryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

Rajoitukset

Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutumi­nen

- vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Osapuolet eivät ole esittäneet, että sopimusehdoissa olisi vakuutussopimuslain 9 §:n sisällöstä poikkeavia määräyksiä.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö korvausvastuussa vuotovahingon korjauskustannuksista 14.6.2012 lähetetyn sähköpostiviestin perusteella.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei mm. korvaa vuotovahinkoja, jotka ovat aiheutuneet vesieristyksen läpi. Osapuolilla ei ole lautakuntakäsittelyssä riitaa rajoitusehdon soveltuvuudesta, vaan riita koskee korvausmenettelyä.

Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Vakuutuskorvausta koskevina ennakkotietoina voidaan yleensä pitää esimerkiksi vahinkotarkastuksen tai vahingon selvittelyn yhteydessä esitettyjä arvioita vahingon mahdollisesta korvattavuudesta tai tulevan korvauksen määrästä taikka korvaamistavasta. Vaikka vakuutusyhtiö ei lain mukaan ole sidottu tulevasta korvauksesta annettuihin ennakkotietoihin siten, että korvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti, voi vakuutusyhtiölle muodostua sopimusperusteinen vahingonkorvausvelvollisuus ennakkotietojen perusteella korvauksen hakijalle aiheutuneista lisäkustannuksista.

Tulevaa korvausta koskevilla ennakkotiedoilla ei tarkoiteta vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna hyvän vakuutustavan perusteella. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta on koti- ja kiinteistövakuutuksia koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on 14.6.2012 lähetetyssä viestissä ilmoittanut asunto-osakeyhtiön edustajalle, että vahinko on kiinteistövakuutuksesta korvattava. Samalla vakuutusyhtiö on pyytänyt, että A:n puolelta toimitetaan kartoitusraportti. Vaikka viestistä ilmenee, että korvauskäsittelyä jatketaan kartoitusraportin perusteella, on vakuutusyhtiön vahingon korvattavuutta koskeva kannanotto ollut selkeä. Vakuutusyhtiö ei ole muotoillut vahingon korvattavuutta koskevaa ilmaisuaan ehdolliseksi taikka ilmoittanut, että korvattavuutta arvioidaan vielä lisäselvityksen perusteella. Vakuutuslautakunta ei pidä vakuutusyhtiön sähköpostiviestissä 14.6.2012 annettua ilmoitusta tulevaa korvausta koskevana ennakkotietona, vaan vakuutusyh­tiön antamana korvauspäätöksenä, joka sitoo vakuutusyhtiötä.

Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut korvauspäätöstä 14.6.2012 annettaessa käytössään T Oy:n kartoitusraporttia, joka on päivätty 19.6.2012. Vahinkotapahtuma ja tyyppi sekä porausreikien olemassaolo ja liittyminen vahinkotapahtumaan tulevat esille jo vahinkoilmoituksesta. Vakuutuslautakunta pitää tapausta arvioidessaan merkityksellisenä, että vakuutusyhtiö on omasta aloitteestaan ja ilman varauksia ilmoittanut vahingon korvattavuudesta tilanteessa, jossa se olisi voinut lykätä korvausratkaisun antamista ja tarkastella asiaa lisäselvitysten perusteella. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että A:n puolelta olisi esimerkiksi annettu korvausmenettelyn yhteydessä puutteellisia tietoja taikka, että käsillä olisi tilanne, jota tulisi arvioida jonkin oikeustoimilain pätemättömyysperusteen nojalla.  Edellä todettu huomioiden lautakunta ei tässä tapauksessa pidä korvauspäätöksen sitovuutta harkitessaan merkityksellisenä kartoitusraportista 19.6.2012 ilmenevää informaatiota.

Asiassa ei ole vakuutusyhtiön menettely huomioiden ilmennyt sellaisia perusteita, joiden voitaisiin katsoa kumoavan 14.6.2012 annetun korvauspäätöksen sitovuuden. Vakuutusyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välillä vallitsee vakuutussuhde, jossa korvauspäätös on annettu. Kysymyksessä on selvityksen perusteella ollut vahinkotapahtuma, joka lähtökohtaisesti kuuluu vuotovahinko-osan korvauspiiriin. Yhtiö ei ole väittänyt, että 14.6.2012 annettu päätös olisi esimerkiksi virheellisesti lähetetty väärälle vakuutetulle. Kysymyksessä ei ole tilanne, jossa vakuutetulle muodostuisi vuotovahinkokorvauksen suorittamisen perusteella perusteetonta etua. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle vuotovahingon korvaussäännösten mukaisesti.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA