Tapahtumatiedot
Vakuutettu (s. 1953) on 16.8.2009 ollut metsätöissä mönkijällä. Mönkijä on ollut vaarassa kaatua puunrungon yli ajaessa ja vakuutettu on yrittänyt korjata mönkijän asentoa. Tässä yhteydessä hänelle on aiheutunut oikean olkapään ja vasemman kyljen vammat. Myöhemmin vakuutetulla on ilmennyt oikean olkapään kipua ja 4 – 5 sormien turtumista sekä oikean käden puristusvoiman on todettu heikentyneen. ENMG-tutkimuksessa on todettu lievä vaurio C8-juuritasoa ja alaplexusta vastaten. Vakuutettu on hakenut korvausta yksityistapaturmavakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö on suorittanut korvauspäätöksellään 23.8.2011 haittaluokan 2 mukaisen korvauksen oikean yläraajan vamman perusteella.
Valitus
Vakuutettu vaatii vähintään haittaluokan 8 mukaista korvausta pysyvästä haitasta. Vakuutettu vetoaa hoitavan lääkärin lausuntoon 9.6.2011, jonka mukaan vakuutetun jälkioirekuvassa on toimintakyvyn alenemaa siinä määrin, että urakkaluonteista käsillä tehtävää asennustyötä ei voi tehdä ja vakuutettu on pysyvästi työkyvytön nykyiseen työhönsä. Lausunnon mukaan pysyvä haitta kuuluu luokkaan 8. Lisäksi vakuutettu vetoaa toisen hoitavan lääkärin lausuntoon 29.8.2011, jonka mukaan hänellä on edelleen oikean käden punosvammasta aiheutuva käden voiman ja näppäryyden alenema, mikä seurauksena hän on edelleen työkyvytön. Lausunnon mukaan pysyvä haitta kuuluu luokkaan 10 – 12.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, että haittaluokituksen ja vammatilatietojen perusteella vakuutetulle on jäänyt haittaluokan 2 mukainen haitta tapaturmasta aiheutuneesta oikean yläraajan hermovauriosta ja toimintahäiriöstä. Pysyvän haitan arvioinnin perusteena on käytetty 9.6.2011 päivätystä lääkärinlausunnosta saatuja vammatilatietoja. Käytettävissä olevien tietojen mukaan vakuutetulla on todettu karkean voiman vähän alentuneen ja liikkuvuuden vähän rajoittuneen. Yhtiö katsoo, että perusteita 16.8.2009 sattuneesta vahinkotapahtumasta aiheutuneen haittaluokan korottamiselle vastaamaan haittaluokkaa 8 ei ole.
Lääketieteellinen selvitys
Lautakunnalla on käytettävissään E-lääkärinlausunnot 18.8.2009, 31.8.2009 ja 9.6.2011, B-lääkärinlausunto 29.8.2011 ja 12.7.2012, sairauskertomustiedot 31.8.2009, 14.9.2009, 28.9.2009, 19.10.2009, 25.11.2009, 30.11.2009, 1.12.2009, 30.7.2010, 9.6.2011, 21.3.2012, 2.4.2012, 16.5.2012, ja 18.6.2012, ENMG-tutkimuksen lausunto 7.10.2009, A-lääkärinlausunnot 18.8.2009, 31.8.2009, 14.9.2009, 28.9.2009, 19.10.2009, 30.11.2009, 4.1.2010, 1.2.2010, 15.3.2010, 15.4.2010, 31.5.2010, 30.7.2010, 3.9.2010, 29.8.2011, 4.6.2012, toimintaterapeutin arvio 8.5.2012 sekä kaularangan magneettitutkimuspyyntö 21.3.2012 ja lausunto 7.6.2012.
Lääkärinlausunnon 18.8.2009 mukaan mönkijällä korjausliikettä tehdessä vasen kylki on revähtänyt ja kipeytynyt, samoin oikea yläraaja ja hartia. Lausunnon mukaan on todettavissa turruutta IV – V sormissa oikealla ja puristusvoima alentunut. Lisäksi hartiassa on tunnusteluarkuutta.
ENMG-tutkimuksessa 7.10.2009 on todettu tuore aksonivaurio C8-tasolla. Sulkusalueen marginaalisen ulnarishermon vaurion ja lievän medianuspinteen rannekanavassa on arvioitu olevan vanhempaa perua.
Lääkärinlausunnon 9.6.2011 mukaan kyseessä on oikean käden plexusvaurion jälkitila. Jomottelua olkapäässä on lähes jatkuvasti ja sormet 4 -5 ovat jatkuvasti turtana. Vakuutetulla on todettu rasituskestävyyden alenemaa ja oikealla kädellä voi nostaa juuri ja juuri 10 kg. Jälkitilan haitan on arvioitu olevan haittaluokan 6 mukainen, mutta tavanomaisesta poikkeavan kipuherkkyyden ja siitä seuraavan invalidisoitumisen on arvioitu nostavan haitan luokkaa 8 vastaavaksi.
Lääkärinlausunnon 29.8.2011 mukaan voima kädessä sekä sorminäppäryys ovat selkeästi alentuneet. Kipua todettu olevan jonkin verran ranteen alueella sekä niska-hartiaseudun alueella. Puristusvoima on heikentynyt ja olkavarren sekä olkapään alueen lihakset vasenta puolta surkastuneemmat. Yläraajan haitta-asteen on arvioitu olevan olkapunoksen vamma ja siitä aiheutuva osittainen käden käytön heikentyminen huomioiden 10 – 12.
Kaularangan magneettikuvauslausunnon 7.6.2012 mukaan on todettavissa voimakkaat degeneratiiviset muutokset koko kaularangan alueella, johon liittyy oikean puoleista keskivaikea juuriaukkoahtauma C3/C4 ja C5/C6 tasolla, muilla tasoilla lievempää.
Lääkärinlausunnon 18.6.2012 mukaan kaularangan magneettikuvauksessa todetut degeneratiiviset muutokset eivät ole niillä alueilla, jotka vakuutetulla hankalimmin oirehtivat C8-hermojuuren seudusta. Toimintaterapeutin testauksessa on todettu oikeakätisellä heikommat tulokset oikealta puolelta. Diagnoosiksi on asetettu olkapunoksen sairaus ja posttraumaattinen tilanne. Vakuutettu on todettu työkyvyttömäksi.
Asiantuntijalausunto
Lautakunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa professori, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Harri Pihlajamäki on todennut, että asianomaisen tapauksessa 16.8.2009 sattuneeksi ilmoitettu vahinkotapahtuma on kuvattu vakuutuslaitoksen vahingon haltuunottolomakkeella 21.8.2009 seuraavasti: "Lähti metsätöihin mönkijällä, ajoi märän puunrungon yli, mönkijä meinasi kaatua, yritti korjata ajoasentoa ja mönkijän asentoa satutti siinä vasen kylki revähti ja oikea puoli olkapää ja käsi, tunnottomat. Vapaa-ajalla. Tiistaina kävi lääkärissä 18.8., ODL Terveys Oulu, lepoa ja lääkettä, myös vasen polvi vääntyi. Lepo ja lääke hoidoksi." Ensimmäisen lääkärikontaktin merkinnöissä 18.8.2009 vahinkotapahtuma on kuvattu seuraavasti: "Viikonloppuna mönkijällä ajaessa märkää puunrunkoa ylittäessä mönkijä meinannut kaatua. Korjausliikettä tehdessä vasen kylki revähti, kipeytyi. Samoin oikea yläraaja ja hartia, turruutta IV-V sormissa oikealla, puristusvoima alentunut...".
Lääkärikontaktin 18.8.2009 tilankuvauksen mukaan kosketteluarkuutta on todettu vasemmalla alemmissa kylkiluissa/kylkiluuväleissä. Lääkärinlausunnon merkinnän mukaan arvioitu lähinnä revähtymäksi, murtumaa ei merkintöjen mukaan kliinisesti arvioiden ole tullut esiin. Puristusvoima oikealla mainitaan alentuneeksi. Vakuutettu on arvioitu työkyvyttömäksi 17.8. – 30.8.2009. Seuraavan lääkärikontaktin merkinnöissä 31.8.2009 mainitaan myös vasemman polven vääntyneen kyseisessä vahinkotapahtumassa.
Kliinisen fysiologian ja neurologian erikoislääkärin lausunnon mukaan ENMG-tutkimuksessa 7.10.2009 on ollut todettavissa oikeassa yläraajassa useampi löydös. Tuoretta C8-tason muutosta on todettu kyynärhermon hermottamissa lihaksissa sekä lisäksi kyynärhermon sensorinen vaste on madaltunut vasempaan verrattuna ja johtumisnopeus myös lievästi hidastunut. Lisäksi hyvin lievät ärsytyksen merkit on lausunnon mukaan ollut todettavissa yhdessä kyynärhermonalueen vastaavan tason lihaksessa ja hyvin lievä kyynärhermon muutos kyynärpään hermouurteen alueella. Lisäksi lievä keskihermon muutos rannekanavassa on ollut havaittavissa. Lausunnon mukaan kyynärpään uurteen alueen marginaalinen kyynärhermon muutos ja lievä keskihermon pinne rannekanavassa lienevät vanhempaa perua. Lausunnon mukaan vahinkotapahtumaan liittyen hermopunostasoinen muutos lähinnä värttinähermon hermottamaa aluetta vastaten liittynee vahinkotapahtumaan.
Sittemmin on suunniteltu sairauskertomusmerkinnän 1.12.2009 mukaan tehtäväksi ENMG-tutkimuskontrollia todettujen muutosten toipumisen arvioimiseksi. Sairauskertomusmerkinnän 30.7.2010 mukaan on tehty uusi ENMG-tutkimus ja tässä on ollut "merkkejä edelleen aksonin vauriosta, mutta myös osittaista korjaantumista on ollut havaittavissa". Kyseistä ENMG-lausuntoa ei ole oheistettu käytettävissä oleviin asiakirjoihin, joten erityisen tarkkaa kuvaa kyseisen ENMG-tutkimuksen löydöksistä ei näillä tiedoilla ole mahdollista muodostaa. Sairauskertomusmerkinnässä 30.7.2010 on myös maininta lähetteestä kontrolli-ENMG-tutkimukseen, jonka toteutumisesta ei ole tietoa käytettävissä.
Sairauskertomusmerkinnän 21.3.2012 mukaan vakuutetulle on tehty ENMG-tutkimus oikeaan yläraajaan kolme kertaa. Nyt käytettävissä on siis ENMG-tutkimuslausunto vain ensimmäisestä 7.10.2009 tehdystä tutkimuksesta. Sairauskertomusmerkinnän 21.3.2012 mukaan maaliskuulla 2010 tehdyssä tutkimuksessa on todettu vanha lievä aksonivaurio oikealla C8-tasolla alemman hermopunosvaurion jälkitilaan sopien. Lievä keskihermomuutos on todettavissa oikealla rannekanavassa ja tämä löydös on ollut aiempaan tutkimukseen verrattuna ennallaan. ENMG-tutkimuksessa joulukuulla 2010 on sairauskertomusmerkinnän 21.3.2012 mukaan todettu oikealla lievä vaurion jälkitila painottuen hermopunoksen alarunkoon, ejektiivistä tai kroonistakaan vauriota ei ole ja toimivien yksiköiden määrä on ollut hyvä. Aiempaa lievää keskihermomuutosta on kyseisellä kertaa mitattavissa.
Kaularankaan on tehty magneettitutkimus 7.6.2012. Magneettikuvaus on radiologian ylilääkärin lausunnon mukaan tuonut esiin kaularangan alueella runsaasti rappeumaperäiseen kehitykseen viittaavia muutoksia sekä nikamaväleissä että fasettinivelissä. Kaularangan III- ja IV-nikaman välissä rappeumaperäiseen kehitykseen liittyvät kielekkeet aiheuttavat molemmin puolin kohtalaista juurikanava-ahtaumaa. Kaularangan IV- ja V-nikaman välissä on oikealla lievää ja vasemmalla kohtalaista juurikanava-ahtautta. Kaularangan V- ja VI-nikaman välissä on voimakasta nivelrikkokehitykseen viittaavaa muutosta, johon liittyvät kielekkeet aiheuttavat vasemmalle vaikean ja oikealle keskivaikean juurikanava-ahtauman. Kaularangan VI- ja VII-nikaman välissä on voimakas nivelrikkomuutos, johon liittyy oikealla lievää ja vasemmalla voimakasta juurikanava-ahtautta.
Kaularangan VII-nikaman ja rintarangan I-nikaman välissä on nikamasiirtymä, jonka suuruus keskilinjassa on noin 5 mm. Nikamakaari ei ole epäyhtenäinen, mutta fasettinivelissä on nivelrikkomuutoksia, joihin siirtymä todennäköisesti liittyy. Juuriaukot ovat normaalia matalammat, mutta aksillaarisuunnan magneettikuvien perusteella niiden sagittaalisuuntainen mitta on säilynyt normaalina. Radiologian ylilääkärin, professorin magneettikuvauslausunnon tiivistelmän mukaan koko kaularangan alueella on ollut todettavissa voimakkaat rappeumaperäiseen kehitykseen liittyvät muutokset, joihin liittyy oikeanpuoleista keskivaikeaa juuriaukkoahtaumaa kaularangan III-, IV-, V- ja VI-nikaman tasolla, muilla tasoilla lievempää juuriaukkoahtaumaa.
Johtopäätöksinään professori Harri Pihlajamäki toteaa, että vakuutetun tapauksessa 16.8.2009 sattuneen vahinkotapahtuman yhteydessä vakuutettu on vahingon haltuunottolomakkeen 21.8.2009 perusteella ajanut metsätöihin mönkijällä, jolloin märän puunrungon yli ajaessa mönkijä on meinannut kaatua ja vakuutettu on yrittänyt korjata ajoasentoa ja mönkijän asentoa, jolloin asianomaisen mainitaan satuttaneen vasenta kylkeä ja oikeaa olkapäätä ja kättä. Kyseisessä vahingon haltuunottolomakkeessa on kysymykseen: "onko sama kehonosa vahingoittunut aikaisemminkin/onko samaa sairautta ollut aikaisemminkin", vastauksena "kyllä" ja mainittu vuosi 2009. Tästä aikaisemmasta oireilusta ei kuitenkaan asiakirjoihin ole oheistettu lainkaan sairauskertomustietoa, joten kyseisen aikaisemman oireilun luonne tai mahdollinen yhteys myöhempään, 16.8.2009 sattuneen vahinkotapahtuman jälkeiseen oireiluun ei näillä käytettävissä olevilla tiedoilla ole arvioitavissa.
Vahinkotapahtumassa 16.8.2009 on ollut E-lääkärinlausunnon 18.8.2009 mukaan kyse mönkijän kaatumisen estämiseksi tehdystä korjausliikkeestä, jonka yhteydessä vasemman kyljen mainitaan revähtäneen ja kipeytyneen kuten myös oikean yläraajan ja hartian. Käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella on siis kyse mönkijän kaatumisen estämiseksi lähinnä yläraajojen ja vartalon voimin ponnistaen tehdystä korjausliikkeestä, johon ei käytettävissä olevien vahinkotapahtumakuvausten perusteella liittynyt merkittävää tapaturmaa kuten putoamista mönkijän kyydistä, jäämistä puristuksiin tai yläraajaan tai vartaloon kohdistunutta voimakasta iskua, yläraajan varaan roikkumaan jäämistä tai muuta voimakasta venytystä yläraajaan ja hartiaseutuun kohdistuen.
Terveen ja normaalirakenteisen niska-hartiaseudun hermopunoksen vaurioituminen kuvatunkaltaisen mönkijää ajaessa tehdyn korjausliikkeen yhteydessä on epätodennäköistä. Terveen ja normaalirakenteisen hermopunoksen vaurio edellyttää voimakasenergistä hartiaseutuun kohdistunutta isku- tai vääntövammaa tai äkillistä roikkumaan jäämistä yläraajan varaan. Kuvatunkaltaista mekanismia tässä vakuutetun tapauksessa ei tilanteeseen kuvattu liittyvän.
Vakuutetun tapauksessa ENMG-tutkimus toi esiin oikeassa yläraajassa myös ENMG-lausunnon mukaan vahinkotapahtumaa 16.8.2009 aikaisemmalta ajalta peräisin olevia muutoksia kyynärpään kyynärhermouurteen ja ranteen rannetunnelin seudussa. Kaularangan magneettikuvaus toi myös esiin edellä kuvatut voimakkaat rappeumaperäiseen kehitykseen liittyvät muutokset kaularangan alueella, joihin liittyi oikeanpuoleista keskivaikeaa hermojuuriaukkoahtaumaa kaularangan III-, IV-, V- ja VI-nikaman tasolla ja lievempää ahtaumaa myös muilla tasoilla. Kaularangan VII-nikaman ja rintarangan I-nikaman välissä oli todettavissa nikamasiirtymä, joka magneettikuvauslausunnon mukaan oli seurausta fasettinivelen nivelrikkokehitykseen liittyvistä muutoksista. Kyseiset rappeuma- ja sairausperäiseen kehitykseen liittyvät muutokset ovat näillä tiedoilla arvioiden vaikuttamassa myös oikean yläraajan oireiluun.
Toistetuissa ENMG-tutkimuksissa oli ensimmäisen lokakuussa 2009 tehdyn tutkimuksen jälkeen maaliskuussa 2010 todettavissa enää vanha lievä vaurion jälkitila. ENMG-tutkimuksessa joulukuulla 2010 on toimivien yksiköiden määrä mainittu hyväksi. Käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella on myöhempään oikean yläraajan oireiluun ja toimintaan vaikuttamassa myös rappeuma- ja sairausperäiseen kehitykseen liittyviä muutoksia vakuutuslaitoksen korvattavakseen hyväksymän oikean yläraajan hermovaurion ja siihen liittyvän toimintahäiriön lisäksi. Vahinkotapahtuman 16.8.2009 aiheuttamaa mahdollista pysyvää haittaa määritettäessä ei todettuihin rappeuma- ja sairausperäisen kehityksen seurauksena aiheutuneisiin yläraajan toiminnanvajeisiin ja oireisiin liittyvä pysyvä haitta tule huomioitavaksi.
Vakuutetun tapauksessa pysyvää haittaa arvioitaessa tulee sovellettavaksi vahinkotapahtuman sattuessa 16.8.2009 voimassa ollut sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama haittaluokitus. Vakuutetun tapauksessa tulee sovellettavaksi yläraaja kokonaisuutena -periaate.
Haittaluokituksen mukaan lievä toiminnanvajavuus on kyseessä, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut (voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa, ommella) ja liikkuvuus on vähän rajoittunut. Lievä toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 0 – 3. Keskivaikea toiminnanvajavuus on kyseessä, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kg esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut (voi kuitenkin syödä ja kammata) ja liikkuvuus paljon rajoittunut. Keskivaikea toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 4 - 8. Vaikea toiminnanvajavuus on kyseessä, kun yläraajan voima on huomattavasti alentunut ja näppäryys menetetty, mutta raajaa voi käyttää tukemiseen tai työntämiseen. Vaikea toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 9 -10.
Vakuutettu mainitaan oikeakätiseksi sairauskertomusmerkinässä 18.6.2012. Haittaluokitus tarkoittaa oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman käden haitta on yhtä luokkaa alempi, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta. Käytettävissä olevien tuoreimpien tilankuvausten (E-lääkärinlausunto 21.3.2012, toimintaterapia-arvio 8.9.2012, B-lääkärinlausunto 12.7.2012 ja sairauskertomusmerkintä 18.6.2012) ei tässä asianomaisen tapauksessa vakuutuslaitoksen määrittämää haittaluokkaa 2 korkeammalle ylletä. Edellä kuvatun mukaisesti sairaus- ja rappeumaperäinen kehityksen seurauksena syntyneisiin kudosmuutoksiin liittyvä oireilu ja toiminnanvaje eivät tule huomioitavaksi vahinkotapahtumaan 16.8.2009 liittyvää sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman haittaluokituksen mukaista pysyvää haittaa määritettäessä.
Edellä aikaisemmin kuvatun mukaisesti ja myös sairauskertomusmerkinnässä 18.6.2012 asetetun diagnoosin, "G54.0 Olkapunoksen sairaus, posttraumaattinen tilanne" mukaan asianomaisen tapauksessa oikean yläraajan tilanteeseen on vaikuttamassa vakuutuslaitoksen korvattavakseen hyväksymän diagnoosin lisäksi sairaus- ja rappeumaperäiseen kehitykseen liittyvää oireilua ja toiminnanvajetta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 1.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vammaa, joka on aiheutunut vakuutetun sairaudesta, ruumiinviasta tai näiden aiheuttamasta vakuutustapahtumasta. Vakuutuksesta ei korvata vakuutustapahtumasta riippumatonta sairautta, vammaa, vikaa tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumista, vaikka se olisi ollut oireeton ennen tapaturmaa.
Vakuutusehtojen kohdan 2.4 mukaan haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.
Haitan suuruus määritetään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaisesti. Haittaluokituspäätöksessä vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1 – 20, siten että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 %:n haittaa.
Vakuutusehtojen kohdan 2.4.2 mukaan korvaus maksetaan, kun haittaluokka on muodostunut pysyväksi. Korvauksena maksetaan haittaluokkaa vastaava osa sovitusta haittakorvauksesta. Jos haittaluokka vahvistetaan korkeammaksi kolmen vuoden sisällä kertakorvauksen maksamisesta, lisäkorvauksena maksetaan haittaluokkien erotusta vastaava määrä. Myöhemmin ei korvauksen määrää tarkisteta vamman haittaluokan muuttuessa.
Asian arviointi
Tapauksessa on kysymys siitä, mitä pysyvän haitan haittaluokkaa vakuutetulle tapaturmassa 16.8.2009 aiheutuneet vammat vastaavat.
Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman päätöksen (1012/86) 1 §:n 2 momentin mukaan haittaluokka määritetään etsimällä 3 §:n mukaisesta haittaluokkataulukosta vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos sairauden tai vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (esimerkiksi yläraaja kokonaisuutena tai yleinen toiminnanvajavuus).
Käytettävissä olevien tietojen perusteella vakuutetun tapauksessa kyse on ollut mönkijän kaatumisen estämiseksi tehdystä korjausliikkeestä, johon ei ole liittynyt merkittävää tapaturmaa. Kuten asiantuntijalausunnosta ilmenee, terveen ja normaalirakenteisen niska-hartiaseudun hermopunoksen vaurioituminen kuvatunkaltaisen korjausliikkeen yhteydessä on epätodennäköistä.
Vakuutetulla on todettu tapaturman 16.8.2009 seurauksena oikean yläraajan hermovaurio ja siihen liittyvää toimintahäiriötä, mutta ENMG-tutkimuksessa on voitu todeta oikeassa yläraajassa myös vanhempia muutoksia kyynärpään kyynärhermouurteen ja ranteen rannetunnelin alueella. Lisäksi kaularangan magneettikuvauksessa on todettu voimakkaita rappeumaperäisiä muutoksia kaularangan alueella. Näihin liittyy oikeanpuoleista keskivaikeaa hermojuuriaukkoahtaumaa kaularangan III-, IV-, V- ja VI-nikaman tasolla ja lievempää ahtaumaa myös muilla tasoilla.
Vakuutetulla todettujen runsaiden rappeumaperäisten muutosten vaikutusta oikean yläraajan oireiluun ei huomioida pysyvää haittaa määritettäessä, vaan huomioon otetaan ainoastaan tapaturmassa 16.8.2009 aiheutunut vamma. Koska vammamekanismi ei ole ollut asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin riittävä aiheuttamaan terveen ja normaalirakenteisen niska-hartiaseudun hermopunoksen vaurioitumista, ei myöskään mahdollisia niska-hartiaseudun hermopunoksen vaurioita huomioida.
Tapaturman 16.8.2009 aiheuttama oikean yläraajan hermovaurio ja siihen liittyvät toimintahäiriöt tulee arvioida haittaluokituksen yleisempää nimikettä eli luokituksen kohtaa ”yläraaja kokonaisuutena” käyttäen, koska kyseessä on yläraajassa laajemmalle alueelle ulottuva haitta, joka ei ole yksityiskohtaista nimikettä käyttäen arvioitavissa. Haittaluokituspäätöksen 3 §:n A kohdan 2 alakohdan mukaan yläraajan lievä toiminnanvajavuus on kysymyksessä, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut (voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa, ommella) ja liikkuvuus on vähän rajoittunut. Lievä toiminnanvajavuus sijoittuu haittaluokkiin 0 – 3. Keskivaikea toiminnanvajavuus on kysymyksessä, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kg esinettä), näppäryys on huomattavasti alentunut (voi kuitenkin syödä ja kammata) ja liikkuvuus on paljon rajoittunut. Haittaluokka on tällöin 4 – 8.
Vakuutetulla on uusimpien käytettävissä olevien asiakirjatietojen mukaan oikeassa yläraajassa heikentynyt puristusvoima ja sorminäppäryys on kömpelöä. Lisäksi yläraajassa on liikerajoitusta ja voimattomuutta. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella vakuutetulle tapaturman 16.8.2009 seurauksena aiheutunut pysyvä haitta sijoittuu lievän toiminnanvajavuuden alueelle. Vakuutetun tila kokonaisuutena sijoittuu keskivaikean toiminnanvajavuuden alarajalle, mutta kuten asiantuntijalausunnosta ilmenee, tästä vakuutetun kokonaisoireistosta merkittävä osa aiheutuu todetuista vanhoista hermovaurioista sekä runsaista kaularangan alueen rappeumamuutoksista. Näitä sairaus- ja rappeumaperäiseen kehitykseen liittyviä oireita ja muita tapaturmasta 16.8.2009 riippumattomia tekijöitä ei huomioida nyt arvioitavassa tapaturman 16.8.2009 aiheuttamassa pysyvän haitan haittaluokassa, joka sijoittuu lievän toiminnanvajavuuden keskivaiheille haittaluokkaan 2.
Lautakunta katsoo vakuutusyhtiön päätöksen olevan asianmukainen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Ahlroth, Kauppila ja Kummoinen sekä varajäsen Koskiniemi. Sihteerinä toimi Stormbom.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA