Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vahinkoilmoituksen mukaan ammeen alla oli vuotovahinko, ja rakenteissa todettiin kosteutta. Vahinkopäiväksi on ilmoitettu 10.8.2012. Vakuutuksenottaja on kertonut, että vahinko aiheutui ammeen "purskahduksesta" 1990-luvulla. Korvausta korjauskustannuksista, joiden on arvioitu olevan 25 000–30 000 euroa, on haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 5.11.2012,19.11.2012,10.12.2012 ja 21.12.2012 päivätyissä korvauspäätöksissä, että kosteusvaurion syyksi ei ole osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, vaan vahinko on aiheutunut pidemmän ajan kuluessa. Näin ollen korvausta ei voida suorittaa laajasta kotivakuutuksesta rajoitusehtokohdan 2.1 perusteella.

Vakuutusyhtiön tarkastuspäällikön mukaan ei ole todettavissa, että ammeessa olisi sattunut 1990-luvulla tai myöhemmin jokin äkillinen särkyminen, joka olisi ollut syynä vahinkoon. Tarkastuspäällikkö katsoo, että jos vahinko olisi sattunut jo 1990-luvulla, olisi se jo kuivunut.

Valitus

Vakuutuksenottajan 13.11..2012 päivätyn lisäselvityksen mukaan vahinkopäivä oli väärä, koska vahinko aiheutui 1990-luvulla, muutama vuosi ammeen asennuksen jälkeen tapahtuneesta purskahduksesta. Vakuutuksenottaja oli tuolloin yhteydessä vakuutusyhtiöön. Vakuutuksenottaja on kertonut 22.11.2012 päivätyssä muutoksenhakukirjeessään, että vesipurskahdus kasteli vastapäisen wc:n seinän alaosan ja listan. Vahinkotarkastuksen raportissa tämä kosteusvaurio näkyy vahinkoraportissa vanhana vauriona. Vahinko huomattiin heti purskahduksen jälkeen, mutta silloin ei osattu epäillä vakavampaa vauriota, jonka laajuus voitiin todeta vasta myöhemmin.

Vakuutuksenottajan 16.4.2013, 1.10.2013 ja 4.11.2013 päivättyjen vastineiden mukaan kosteuskartoitusraportti osoittaa vahingon syntyneen purskahduksesta. Myös vahinkotarkastajan raportissa on mainittu kyseinen purskahdus. Vakuutuksenottajan mukaan kyse on ollut äkillisestä tapahtumasta.

Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan mitään uutta purskahdusta ei ole tapahtunut, eikä vakuutuksenottaja ole aiemmin voinut päätellä vahingon edenneen. Polygonin kosteuskartoitusraportti toi esiin vahingon laajuuden. Ammeen käyttö on ollut vakuutuksenottajan mukaan viime aikoina vähäistä, kun vakuutuksenottajan lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut 4.11.2013 päivätyssä vastineessaan aiemmin annettuihin korvauspäätöksiin ja katsoo, että vahingon äkillisyyttä ei arvioida sen mukaan, kuinka äkillisesti kosteusvaurio on ilmentynyt, vaan tarkastelun kohteena on nimenomaan vahingon taustalla oleva syy. Ratkaisevaa ei ole se, yllättyykö vahingonkärsijä itse tapahtumankulusta, vaan arviointi tapahtuu objektiivisin perustein. Vahingosta ei myöskään tee äkillistä tai ennalta arvaamatonta se, että vahingon seuraus ilmenee äkillisesti tiettynä hetkenä, vaan korvattavuus määräytyy vahingon syyn perusteella.

Näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, on aina korvauksenhakijalla.

Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ole käynyt ilmi mitään äkillistä tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut vesivahingon. Selvitysten perusteella vahinko on aiheutunut, kun viemärin ja pohjaventtiilin liitos on ajan kuluessa löystynyt ja vettä on päässyt valumaan ammeen ja pohjaventtiilin välistä lattiapinnalle ja sitä kautta rakenteisiin pidemmän ajan saatossa. Vakuutusyhtiön mukaan kyse on ollut pitkäaikaisesta vuodosta, koska vahinkoalue oli varsin laaja.

Vakuutusyhtiön mukaan kosteusvaurion syyksi ei ole osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, vaan vahinko on aiheutunut pidemmän ajan kuluessa. Näin ollen korvausta ei voida suorittaa laajasta kotivakuutuksesta rajoitusehtokohdan 2.1 perusteella.

Selvitykset

5.10.2012 päivätyssä Polygonin kosteuskartoitusraportissa todettiin seuraavaa:

- Paikalleen muurattu kylpyamme on vuotanut vettä ammeen ja pohjaventtiilin välistä lattialle, ja vuotoa tapahtuu, kun ammeessa on vettä.

- Palahuopakate vuotaa useasta kohdasta ja harjahuopa on paikoin irti alustastaan. Palahuovassa on halkeamia ja piipun läpiviennin tiiviys on epäilyttävä. Yläpohjarakenteissa on veden aiheuttamia jälkiä useassa kohdassa piipun lähistöllä.

- Suositeltavina toimenpiteinä on todettu, että alapohjan betonilaatta on purettava lasikuistista, pesuhuoneesta, saunasta, wc:stä ja puuvarastosta ja kastuneet alapohjaeristeet on poistettava, ympäröivien tilojen alapohjan eristetilan kosteus on mitattava puretulta alueelta ja purkutyötä on tarvittaessa jatkettava. Kastuneet seinät on jyrsittävä puhtaalle tiilipinnalle kastuma-alueelta. Kaikki vaurioituneet puu- ja levyrakenteet on uusittava. Puretut alueet on puhdistettava imuroimalla. Desinfiointikäsittely on tehtävä kuivausasennuksen yhteydessä.

- Vesikate oli suositeltu uusittavaksi. Yläpohjan vaurioituneet puu-, levy- ja eristemateriaalit on uusittava ja vaurioitunut sisäkattopaneeli on uusittava.

- Raportin mukaan ammeen tulppa asetettiin paikalleen ja ammeeseen laitettiin vettä, jolloin ammeen alkoi vuotaa vettä. Vettä vuosi ammeen ja pohjaventtiilin välistä lattiapinnalle. Pesuhuoneen alapohjan eristetilassa oli vettä. Lasikuistin alapohjan eristetilassa oli vettä, samoin lasikuistin alapohjan eristetilassa. Lasikuistin pesuhuoneen vastaisen seinän jalkalista on vaurioitunut. Pesuhuoneen vastaisella seinällä on mikrobikasvustoa, ja tummunutta seinää on maalattu useamman kerran. Autotallissa ulkovesipostin liitos on rikkoutunut jäätymisen seurauksena, autotalliin johtavien käyttövesijohtojen sulut ovat olleet kiinni, ja näin ollen vettä on vuotanut vain putkessa ollut määrä. Asuintilojen alapohjarakenne on noin 20 cm vahinkoaluetta ylempänä. Sisäkattopaneelissa oli vuotojälkiä takkahuoneessa ja lasikuistissa.

12.3.2013 tehdyssä vahinkotarkastusraportissa oli todettu seuraavaa:

- Vuoto oli havaittu jo edellisenä vuotena, mutta asialle ei tehty mitään, koska ammetta ei ollut käytetty. Putket kulkivat lattian alla. Myös katossa on ollut kosteusjälkiä keväisin jo usean vuoden ajan, nyttemmin asunnossa havaittiin kuitenkin hajuhaittoja ilmeisesti ammeen vuodon vuoksi.

- 30.8.2012 vakuutuksenottaja on soittanut katon vesikaton vahingosta ja ammeen aiheuttamasta vahingosta. Vakuutuksenottajan tarkoitus on ollut tehdä vahinkoilmoitus hajuhaitan vuoksi.

- Kartoituksen yhteydessä on havaittu hajuhaitan aiheutuvan kodinhoitohuoneen lattiakaivosta, josta puuttui ns. rassaustulppa. Kartoituksen aikana on lisäksi havaittu laaja kastuma-alue ammeen vuodon osalta sekä kattovesivahinko.

- Raportissa kerrotaan, että asiakkaan kertomuksen mukaan 1990-luvun loppupuolella pesuammeen käytön yhteydessä vettä on "purskahtanut" altaan viemäröinnistä alapohjarakenteeseen vaurioittaen mm. wc-tilan vastaisen seinärakenteen. Tuolloin vakuutuksenottaja ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiöön, mutta asia jäi kuitenkin hoitamatta.

- Asiakashallinnan mukaan asiakas on ilmoittanut ammeen vuotovahingosta 10.8.2011, ja asiakkaalle on tuolloin lähetetty kirjallinen vahinkoilmoitus täytettäväksi. Vahinkoilmoitus jäi kuitenkin täyttämättä.

- Vahinkotarkastajan mukaan pesuhuoneen altaan viemäröinti on toteutettu puutteellisesti. Amme on muurattu kiinteästi paikalleen ilman tarkistusluukkua. Pesualtaan pohjaventtiilin ja viemäröinnin tiiviyttä pitäisi päästä tarkistamaan. Vuonna 1990 tehty laajennus ja pesuhuoneremontti on toteutettu omana työnä.

- Lattiapintaa ja seinien alaosia on kastunut pesuhuoneessa, saunassa, lasikuistissa, wc:ssä ja kodinhoitohuoneessa. Raportin mukaan vakuutuksenottaja ymmärsi, että vesikattovuotoa ei korvata. Tarkastaja suoritti pesuhuoneen altaan viemäröinnille rasitustestin 12.3.2013. Tarkastaja asensi tulpan ja laski vettä altaaseen. Hetken kuluttua vettä alkoi tippua altaan pohjaventtiilin tiivisteen välistä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.

Kohdan 2.1 (korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, hajusta, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ratkaisu

Kylpyammeen alla on havaittu vuotovahinko, josta on levinnyt kosteutta talon rakenteisiin. Vakuutusyhtiölle osoitetussa 13.11.2012 päivätyssä oikaisupyynnössä on kerrottu, että vahinko johtuu 1990-luvulla tapahtuneesta äkillisestä vahingosta, jossa vettä ”purskahti” niin, että se kasteli vastapäisen seinän alaosan. Vakuutuksenottaja oli silloin yhteydessä vakuutusyhtiöön, mutta vakuutuksen­ottaja ei voinut päätellä vahingon etenevän, ennen kuin Polygonin raportti toi esille vahingon koko laajuuden.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa. Vakuutusyhtiö ei ole korvannut vahinkoa, koska yhtiön mukaan kyseessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Yhtiön mukaan vahinko johtuu siitä, että kylpyammeen ja pohjaventtiilin välistä on päässyt valumaan vettä lattialle ja sitä kautta rakenteisiin. Ammeelle on tehty rasitustesti, jossa ammeeseen laskettiin vettä. Hetken kuluttua vettä alkoi vuotaa pohjaventtiilin tiivisteen välistä.

Korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa vahingon syystä on esitetty melko runsaasti selvitystä. Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella on todennäköistä, että vahinko johtuu kylpyammeen pohjaventtiilin vuodosta, josta kosteus on hiljalleen levinnyt rakenteisiin. Vahinko on siis syntynyt pikkuhiljaa, eikä se näin ollen ole äkillinen ja ennalta arvaamaton. 1990-luvulla sattunut veden äkillinen ”purskahdus” on epätodennäköinen syy vahingolle, sillä rakenteet olivat vuonna 2012 tehdyissä mittauksissa edelleen kosteat. Jos rakenteisiin ei olisi enää ”purskahduksen” jälkeen päässyt vettä, ne olisivat luultavasti jo kuivuneet vahingon jälkeisten noin 15 vuoden aikana. Lisäksi vahinkotarkastusraportin mukaan ammeen tulpan poiston yhteydessä pesuvesi kulkeutui normaalisti viemäriin, eikä merkkiä mistään ammeessa olevasta viasta ollut esitetty. Raportin mukaan amme ja putkistot ovat muutoin silmämääräisesti ehjät.

Vahinkotarkastuksessa on kerrottu vakuutuksenottajan ilmoittaneen purskahduksesta vakuutusyhtiölle 1990-luvulla, mutta muuta selvitystä, kuten vahinkoilmoitusta tai korvauspäätöstä ei ole esitetty.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Vaitomaa, Uimonen ja varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA