Tapahtumatiedot
Valittajana olevan asunto-osakeyhtiön huoneiston B 27 asukas A oli tehnyt huoneistoonsa kylpyhuoneremontin itse vuonna 2007. Hän oli asentanut lattiakaivon korokerenkaan sillä tavoin virheellisesti, että sieltä oli päässyt pikkuhiljaa vuotamaan vettä lattiarakenteisiin ja edelleen huoneiston B 27 alapuolella olevan huoneiston B 24 kattorakenteisiin. Valittajana oleva asunto-osakeyhtiö oli vaatinut A:lta vahingonkorvausta aiheutuneiden vesivahinkojen korjaamisesta. Korvausta on haettu A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Yhtiö on antanut korvauspäätöksen 10.9.2012 ja käsitellyt asiaa uudelleen päätöksessään 5.10.2012. Yhtiö ei ole maksanut korvausta A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksen perusteella.
Yhtiö toteaa, että asunto-osakeyhtiön talon rakenteisiin on päässyt vettä lattiakaivon korokerenkaan virheellisestä asennuksesta ja kynnyksen puutteellisesta vesieristyksestä johtuen. Sekä lattiakaivo että vesieristys ovat olleet rakennusmääräysten vastaisia. Lattiakaivo on ollut lisäksi likainen ja tukossa. Kylpyhuoneen oven edessä olevassa laminaatissa on ollut näkyviä kosteusvaurioita huoneistossa B 27. Rakenteissa on ollut pahoja kosteusvaurioita.
Yhtiön käsityksen mukaan vahinko on aiheutunut törkeästä huolimattomuudesta, koska lattiakaivon korokerengasta asennettaessa ja vesieristystä laitettaessa ei ole noudatettu voimassa olevia rakennusmääräyksiä ja koska vettä on päässyt valumaan rakenteisiin pikkuhiljaa korokerenkaan välistä ja kynnyksen alta.
Vahinko ei ole ollut myöskään äkillinen tai ennalta arvaamaton.
Valitus
Asunto-osakeyhtiö on tyytymätön yhtiön korvauspäätökseen ja pyytää lautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Asunto-osakeyhtiön käsityksen mukaan kysymyksessä ei ole ollut A:n törkeä huolimattomuus vaan tavallinen huolimattomuus. Lisäksi asunto-osakeyhtiön kannalta kysymys on ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta.
Vakuutusyhtiön vastine
Yhtiö on antanut vastineen 14.12.2012. Yhtiö kiistää vaatimuksen. A:n menettely on ollut yhtiön käsityksen mukaan törkeätä. Tämä perustuu siihen, että A oli laiminlyönyt noudattaa 2007 voimassa olleita rakennusmääräyksiä, vaikka vesivahingon vaara märkätiloissa on ollut ilmeinen. Lisäksi huoneiston B 27 hoidossa ja kunnossapidossa on rakennusvaiheen jälkeenkin havaittu puutteita. Näiden perusteella A:n toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeää ja osoittanut piittaamattomuutta vahingonvaaran lisääntymistä kohtaan.
Yhtiö on todennut myös, että mikäli asunto-osakeyhtiö ei ole sille A:n toimesta tehdyn ilmoituksen johdosta valvonut A:n remonttia, kuuluu vahinko, joka aiheutuu puutteellisesta vesieristyksestä, asunto-osakeyhtiön vastuulle. Tämä perustuu siihen, että kun vesieristeet kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, on myös eristysten asianmukaisuuden valvonta kuulunut taloyhtiön vastuulle.
Käsillä olevassa tilanteessa taloyhtiön rakenteille aiheutuneet kosteusvauriot ovat myös syntyneet pitkällä, noin viiden vuoden aikavälillä. Kysymys ei ole siten vastuuvakuutuksen perusteella korvattavasta äkillisesti aiheutetusta vahingosta, jotka olisivat ennalta arvaamattomia ja havaittu kuuden kuukauden kuluessa niiden aiheuttamisesta. Merkitystä ei ole sillä, onko vahinko vahingonkärsijän eli taloyhtiön näkökulmasta ollut äkillinen. Yhtiö viittaa lopuksi myös rajoitusehtoon 6.10, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat pysyvien ominaisuuksien kuten rakennusvirheiden tai rakennustavan aiheuttamista home-, kosteus-, vesi- tai jätevesivaurioista. Koska kyseessä on rakennusvirheestä johtuva pitkällä aikavälillä syntynyt kosteusvaurio, ei vahinkoa tästäkään syystä korvata vakuutusehtojen perusteella.
Vakuutetun lausuma
A on antanut asiassa lausuman 7.1.2013. A on todennut, että mikäli vesivahinko olisi aiheutunut siten, että vesi on päässyt kynnyksen yli, olisi eteisen laminaatti ollut paljon pahemmassa kunnossa kuin mitä kosteusraportin kuvissa on näkynyt. A oli puhdistanut lattiakaivon säännöllisesti vähintään vuosittain, vaikka puhdistamista on vaikeuttanut kaivon huono sijainti ja vaikea pääsy allaskaapin alla. Kylpyhuoneen lattiasta on aina pyyhitty ylimääräiset vedet kuivauslastalla suihkun jälkeen, eikä vesi ole ikinä päässyt seisomaan kylpyhuoneen puolelle. Vesi on padottanut lattiakaivon sisällä, eikä tämä ole ollut havaittavissa. A:n hallitseman huoneiston B 27 eteisen laminaatissa ei ole ollut näkyviä kosteusvaurioita, mistä syystä A ei ole voinut ilmoittaa taloyhtiölle asiasta etukäteen. Yhdessä kohdassa oli noussut ehkä millin verran. sekin todennäköisesti oli johtunut siitä, että kun paikasta on kävelty kosteilla jaloilla viiden vuoden aikana.
Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys
Lautakunnalla on ollut käytettävissä:
- vahinkoilmoitus 6.8.2012
- korvauspäätökset
- WD Kuivauksen raportti 11.5.2012
- WD Kuivauksen raporttiin tehdyt lisäykset 30.5. ja 26.6.2012
- Varmaat-Saneeraus Oy:n tarjous
- LVI-Express Oy:n raportti 31.10.2012
- vahinkoilmoitus
- vakuutusehdot
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Ehdon 4 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahinkoa pidetään äkillisenä, kun se on aiheutettu äkillisesti ja vahinko (vaurio) todetaan kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttamisesta.
Ehdon 6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat pysyvien ominaisuuksien tai olosuhteiden aiheuttamista home-, kosteus-, savu-, noki-, kaasu-, vesi-, jätevesi- tai saastumisvaurioista – pysyvillä ominaisuuksilla tarkoitetaan esim. rakennusvirhettä, suunnitteluvirhettä, rakennustapaa tai muuta rakennukseen tai rakenteeseen kuuluvaa ominaisuutta.
Ratkaisu
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko asunto-osakeyhtiössä todettu vesivahinko huoneistoissa B 27 ja B 24 korvattava A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksen perusteella. Lähemmin ja yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna kysymys on ensiksi siitä, onko A menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla huolimattomasti. Toiseksi kysymys on siitä, onko A:n mahdollinen huolimattomuus ollut vakuutusyhtiön esittämin tavoin törkeätä.
Kolmanneksi on kysymys vahingon äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta koskevien korvausedellytysten sekä rakennusvirhettä koskevan rajoitusehdon sovellettavuudesta.
2 Tapauksen arviointi
2.1 A:n huolimattomuus ja sen aste
Asiassa on riidatonta, että A on tehnyt itse huoneistonsa B 27 kylpyhuoneremontin vuonna 2007. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, onko A tehnyt remontista asunto-osakeyhtiölle asunto-osakeyhtiölaissa edellytetyn ilmoituksen, eikä myöskään siitä, mitä asunto-osakeyhtiö on tuon mahdollisen ilmoituksen johdosta valvontatoiminaan tehnyt tai jättänyt tekemättä.
WD Kuivauksen raportin mukaan todennäköisenä vesivaurion syynä on huoneiston B 27 lattiakaivon padottaminen, kun kaivo on ollut osittain tukossa/likainen. Raportin sivulla 7 on asetettu kysymys, miten kaivon ja korokerenkaan välinen liitos on toteutettu. Raportin mukaan, jos liitos ei ole tiivis, valuu vettä rakenteisiin kaivon padottaessa.
LVI-Express Oy:n raportin 31.10.2012 mukaan lattiakaivon purkamisen yhteydessä havaittiin, että kaivon korokerengas oli väärin asennettu. Kaivon ja korokerenkaan väliin oli jätetty 3–4 mm:n rako, josta vesi oli valun jälkeen betonin murennuttua alkanut vuotaa lattian alapohjaan. Yleensä korokerenkaan ja kaivon väliin laitetaan liimatiivistemassa ja kuivumisen jälkeen vesieriste sekä vesieristenauha ja niiden kuivuttua betonivalu.
Lautakunnan käsityksen mukaan pelkästään se, että huoneiston B 27 lattiakaivon rakenne oli LVI-Express Oy:n raportissa todetuin tavoin ollut virheellinen eli rakennusmääräysten vastainen, ei ole sellaisenaan ollut riittävä edellytys vesivahinkojen aiheutumiselle. Vesivahingot ovat edellyttäneet sekä sitä, että lattiakaivossa on edellä mainittu rakennevirhe, myös sitä, että lattiakaivo padottaa, niin kuin WD Kuivauksen raportistakin ilmenee. A:n itse lautakunnalle antaman selvityksen mukaan kylpyhuoneen lattiasta on aina pyyhitty ylimääräiset vedet kuivauslastalla suihkun jälkeen, eikä vesi ole ikinä päässyt seisomaan kylpyhuoneen puolella. A:n kertoman mukaan lattiakaivo oli puhdistettu säännöllisesti vähintään vuosittain, vaikka puhdistamista olikin vaikeuttanut kaivon huono sijainti ja vaikea pääsy allaskaapin alla. Vesi on padottanut kaivon sisällä, eikä tätä ole ollut ulospäin havaittavissa.
Ottaen huomioon, että lattiakaivon tiivistykset on rakennettava pitäen silmällä myös sitä, että vesi padottaa kaivon ulkopuolellekin, on A:n huolimattomuuden kaivon rakentamisessa katsottava ulottuvan myös nyt käsillä olevan, kaivon padotustilanteesta johtuneen vahinkoseurauksen aiheutumiseen.
Asiassa ei ole esitetty varteenotettavaa selvitystä siitä, että vettä olisi päässyt karkaamaan huoneiston B 27 kylpyhuoneen kynnyksen alta, eikä muistakaan sellaisista seikoista, joihin esillä olevassa asiassa on väitetty, että A olisi menetellyt törkeän huolimattomasti. Lautakunnan käsityksen mukaan pelkästään sen perusteella, että A on asentanut vuonna 2007 lattiakaivon eräiltä vähäisiltä osin rakennusmääräysten vastaisesti, ei voida päätyä ainakaan siihen, että A olisi menetellyt asiassa törkeän huolimattomasti.
Lautakunnan käsityksen mukaan A on siis menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla huolimattomasti. Hänen huolimattomuutensa ei kuitenkaan ole ollut vakuutusyhtiön esittämin tavoin törkeätä.
2.2 Vakuutusehtojen mukaisen korvausvastuun ulottuvuus
Käsillä olevissa vakuutusehdoissa on edellytetty ehdossa 4, että vahinkoa pidetään äkillisenä, kun se on aiheutettu äkillisesti ja vahinko (vaurio) todetaan kuuden kuukauden sisällä vahingon aiheuttamisesta.
Rajoitusehdossa 6 on kohdassa 10 todettu, että vakuutusturvasta ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat pysyvien ominaisuuksien tai olosuhteiden aiheuttamista vaurioista. Pysyvillä ominaisuuksilla tarkoitetaan esim. rakennusvirhettä, suunnitteluvirhettä, asennustapaa tai muuta rakennukseen tai rakenteeseen kuuluvaa ominaisuutta.
Kuten edellä on todettu, nyt korvattaviksi vaaditut vesivahingot ovat edellyttäneet kahden toisistaan riippumattoman, vahinkoa aiheuttavan syytekijän yhtäaikaista olemassaoloa. Yhtäältä ne ovat edellyttäneet sitä, että lattiakaivossa on rakennusvirhe, ja toisaalta sitä, että lattiakaivo on tukkeutuman johdosta padottanut vettä. Pelkästään se, että tässä tapauksessa vahinkoraportissakin on todettu lattiakaivon olevan likainen tai että vettä on padottunut, eivät osoita, että A on menetellyt lattiakaivon puhdistuksen osalta huolimattomasti, kun otetaan huomioon, että lattiakaivon padottaminen ei ole kertyneen selvityksen mukaan ollut päällepäin havaittavissa ja A on huoltanut kaivoa säännöllisesti. A:n tuottamus eli huolimattomuus ulottuu siten vahingonkorvausoikeudellisesti tarkasteltuna ainoastaan siihen, että hän on rakentanut lattiakaivon virheellisesti rakennusmääräysten vastaisesti.
Rajoitusehtoja sovellettaessa peruslähtökohtana on, että jäädäkseen vakuutuksen korvausturvan piirin ulkopuolelle vahinkotapahtuman on täytettävä kaikki ne edellytykset, jotka asianomaisessa rajoitusehdossa on asetettu ehdon soveltamisen edellytyksiksi. Nyt esillä olevassa tapauksessa avautuu sinänsä pohdinnan arvoinen ongelma siitä, onko A:n tekemää rakennusvirhettä pidettävä nimenomaan rajoitusehdon 6 soveltamisen kannalta yksinään riittävänä, kun kosteusvaurion syntyminen on edellyttänyt sen lisäksi myös toisen syytekijän, nimittäin lattiakaivon tukkeutumisen olemassaoloa. Kysymys on siis siitä, voidaanko vesivahingon katsoa aiheutuneen ehdossa 6 määritellystä ”pysyvästä ominaisuudesta tai olosuhteesta” eli tässä tapauksessa A:n rakennusvirheestä, kun vesivahingon aiheutuminen tai aiheutumatta jääminen riippuu lähinnä satunnaisesta olosuhteesta eli siitä, onko lattiakaivo tukkeutuneena.
Lautakunnan ei kuitenkaan ole tarpeellista ottaa enemmälti kantaa rajoitusehdon 6 sovellettavuuteen käsillä olevassa tapauksessa sen takia, että tarkasteltavana oleva kosteusvaurio ei ole lautakunnan käsityksen mukaan aiheutunut ehdossa 4 edellytetyin tavoin äkillisesti.
Ehto 4 ei ole korvausturvan rajoittamista tarkoittava ehto, vaan korvattavan vakuutustapahtuman määrittelyehto. Sen soveltamiseksi on riittävää pitäytyä tarkastelemaan, onko A:n vastuun perusteeksi esitetty ja edellä huolimattomaksi katsottu aiheuttamisteko eli vuoden 2007 rakennusvirhe ollut aiheuttamassa vesivahinkoa äkillisesti. Ehdossa 4 on määritelty, mitä äkillisyydellä tarkoitetaan ja tässä yhteydessä edellytetty, että vahinko todetaan kuuden kuukauden kuluessa sen aiheuttamisesta. A:n moitittavana aiheuttamistekona on tässä hänen vuonna 2007 tekemänsä rakennusvirhe. Käsillä olevassa tapauksessa vesivahinko on aiheutunut vuosien kuluessa pikkuhiljaa A:n 2007 tekemän kylpyhuoneremontin jälkeen. Kysymys ei siten ole sellaisesta vahingosta, joka olisi todettu viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen aiheuttamisesta. Tällä perusteella kysymys ei ole A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksen perusteella korvattavasta vahinkotapahtumasta.
3 Johtopäätös
Lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävän korvauspäätöksen lopputulosta asianmukaisena.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Saarikoski.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA