Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n omistamassa, vuonna 1989 rakennetussa omakotitalossa havaittiin 29.8.2012 kosteutta toisen kerroksen WC-tiloissa. Vahinkoa koskevan kosteuskartoitusraportin mukaan WC-istuimen saumasta tihkui vettä. Istuimen edestä irrotettiin pari laattaa ja havaittiin niiden alla oleva lastulevy märäksi. Käyttövesiputkistoissa ei havaittu vuotoa. Viemärin liitoksissa ei havaittu selkeää vuotoa, mutta havaittiin viitteitä WC-istuimen viemäriputken liitoksessa mahdollisesta vuodosta. Putkistojen koekäytössä ei havaittu vuotoa. Paikalla käynyt putkimies totesi WC-istuimen säiliön sisällä olevan tulovesiputken suihkuttavan vettä säiliön kanteen. Vettä pääsi vuotamaan kannen ja säiliön välistä säiliötä ja WC-istuimen jalkaa pitkin istuimen viemäriputken läpiviennistä lattiarakenteisiin. Kosteutta todettiin talon toisessa kerroksessa pesutilojen lisäksi pesutilojen ja viereisen makuuhuoneen välisessä seinässä, makuuhuoneen lattiassa pesutilojen puoleisen seinän vieressä ja ensimmäisessä kerroksessa kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen katossa. A haki vahingosta korvausta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että vaurioiden pääasiallinen syy oli WC-istuimesta vuotaneen veden pääsy rakenteisiin läpivienneistä ja vedeneristyksen läpi. Tältä osin yhtiö totesi, että kyseessä oli puutteellisista rakenteista johtunut vahinko, jota ei voitu pitää ennalta arvaamattomana. Vakuutusehtojen mukaan korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, joten tämä osuus vahingosta jäi korvaamatta. Mahdollisen viemärin vuodon vakuutusyhtiö katsoi korvattavaksi. Yhtiö katsoi, että viemärivuodon osuus korjaustöistä oli 1/3 ja maksoi A:lle tämän mukaisen korvauksen.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii koko vahingon korvaamista kotivakuutuksesta. Kosteuskartoituksen 31.8.2012 yhteydessä ei havaittu WC-istuinta koekäytettäessä vesisäiliön vuotavan. Myöskään A ei ole havainnut vuotoa WC:tä käyttäessään. Kyseessä on ollut vain paikalla käyneen putkimiehen arvelu. Myöskään siitä ei ole mitään selvitystä, että vedet olisivat päässeet rakenteisiin putkiläpivientien kautta tai vesieristeen läpi. Kohteessa on ollut vesieristys eikä asiassa ole mitään selvitystä siitä, että läpiviennit eivät olisi vedenpitäviä.

Tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että WC:n viemäriputken liitoksessa on pientä väljyyttä ja siinä on mahdollinen vuotopaikka. Samoin on todettu, että WC-istuimen kulmakappaleen liitokseen vesi jää hieman makaamaan. Vesivahingon tutkimisen ja korjaamisen yhteydessä on todettu vauriot. Vaurioista käy ilmi, että veden on täytynyt päästä rakenteisiin lattian vedeneristeen alta, koska sen alapuoliset osat ovat vaurioituneet. Siten vahingon syynä ei voi olla vuotava vesisäiliö eli vesieristeen yläpuolelta tuleva vesi tai kosteus. A katsoo, että vaurion ainoaksi järkeväksi syyksi jää vuotava viemäriputki vesieristeen alla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että laajasta kotivakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta. Yhtiö viittaa vahingosta annettuihin tietoihin, joiden mukaan vuonna 1989 rakennetussa omakotitalossa on WC-istuimen saumasta vuotanut vettä. Myöhemmin kartoituksissa on todettu pesuhuoneen lattiarakenteissa kosteutta. Se, ettei WC-säiliön vuotoa ole havaittu kartoitushetkellä, on ilmeisesti johtunut siitä, että WC:n hana on ollut tuolloin kiinni. Kartoitusraportin kuvassa on nähtävissä selkeät valumajäljet vesisäiliön ja sen kannen välistä. Yhtiö viittaa korjausurakoitsijalta ja kosteuskartoittajalta puhelimitse saatuihin tietoihin, joiden mukaan kylpyhuoneen lattian vesieriste on ollut lasittunut ja halkeillut ja WC-istuimen läpiviennissä ei ole ollut havaittavissa asianmukaista läpivientivahviketta tai vahvikekangasta.

Yhtiö toteaa, että rakentamismääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat A:n omakotitalon rakentamisajankohtana edellyttäneet sitä, että pesuhuoneen lattiassa ja seinässä on vedeneristys, joka estää pesu- ja roiskevesien pääsyn syvemmälle rakenteisiin. Silloin, kun pesuhuoneen rakenteet on vedeneristetty asianmukaisesti, roiske- tai esimerkiksi WC-istuimen vesisäiliön vuotovedet eivät aiheuta kosteusvaurioita rakenteisiin ja ympäröiviin tiloihin. Mitään äkillistä vahinkotapahtumaa, jonka seurauksena vedet olisivat päässeet lattian vedeneristyksen läpi rakenteisiin, ei ole osoitettu. Kylpyhuoneen lattiassa vedeneristyksen yläpuolella ei ole sellaisia rakennusmateriaaleja, jotka voisivat vaurioitua veden vaikutuksesta. Sen sijaan vedeneristyksen alapuolella tällaisia materiaaleja usein on, kuten tässäkin tapauksessa. Todetut vauriot viittaavat siihen, että niiden syynä on ollut pikemminkin ylhäältä päin kuin viemäristä rakenteisiin päässyt vesi; lattiapalkit WC-istuimen ympärillä ovat tummentuneet nimenomaan yläosastaan. Tätä tukee myös se, että vedeneristyksen alla oleva lastulevy on todettu märäksi nimenomaan WC-istuimen ympärillä ja edustalla, sekä se, että vedeneriste on aikaa myöten kovettunut ja halkeillut. Yhtiö katsoo, ettei viemärin mahdollinen vuotovesi ole voinut aiheuttaa lastulevyn ja palkkien yläosan vaurioita.

Yhtiö toteaa pitävänsä mahdollisena, että jokin viemäriliitos on jossakin vaiheessa saattanut vuotaa aiheuttaen sitä ympäröiviin rakenteisiin jossain määrin vaurioita. Pääosa vahingosta on kuitenkin johtunut pesuhuoneen lattian vedeneristyksen puutteellisuudesta. Tältä osin kyseessä on rakennusvirheestä johtunut vahinko, joka jää vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, miltä osin A:n omakotitalossa todettu vesivahinko tulee korvata kotivakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 3 (Vakuutusturvan sisältö) alakohdan 3.1 (Laaja turva) mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Ehtojen kohdan 3.5 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta.

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien vahinkokartoitusraporttien mukaan A:n 1989 rakennetussa omakotitalossa on 31.8.2013 havaittu toisen kerroksen WC-tiloissa (kylpyhuoneessa) kosteutta. WC-istuimen saumasta on tihkunut vettä. Lattiasta on irrotettu pari laattaa ja todettu alla oleva lastulevy märäksi. Käyttövesiputkistossa ei ole havaittu vuotoa. Viemärin liitoksissa ei ole havaittu selkeää vuotoa, mutta WC-istuimen viemärinputken liitoksessa on havaittu viitteitä mahdollisesta vuodosta. Putkistoja koekäytettäessä vuotoja ei ole todettu. Paikalla käynyt putkimies on todennut, että WC-istuimen sisällä oleva tulovesiputki suihkuttaa vettä säiliön kanteen ja vettä pääsee vuotamaan kannen ja säiliön välistä säiliötä ja WC-istuimen jalkaa pitkin istuimen viemäriputken läpiviennistä lattiarakenteisiin. Vuoto ei välttämättä ole jatkuvaa, vaan vettä voi vuotaa epäsäännöllisesti aina, kun vesisuihku kohdistuu säiliön kanteen. Raportin mukaan kylpyhuoneen lattiassa on laatta, jonka alla on vesieriste. Eriste on nostettu seinille vähintään 15 cm korkeudelle. Lattia on asennettu vuonna 2002. Seinälaatoituksen alla on vanha laatoitus. Vakuutusyhtiön ilmoittamien tietojen mukaan vahinkokartoittaja on kertonut, että WC-istuimen viemärinsuun läpivienti on ollut puutteellisesti tiivistetty.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on esitetty kaksi mahdollista kosteudenlähdettä. Vakuutusyhtiö on pitänyt riidattomana, että jokin viemäriliitos on jossakin vaiheessa vuotanut aiheuttaen sitä ympäröiviin rakenteisiin joitakin vaurioita ja pitänyt vahinkoa tältä osin vakuutuksesta korvattavana. Viemärivuodon osuus vahingosta on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan 1/3. Siltä osin, kun vahingon on esitetty johtuneen WC-istuimen vesisäiliöstä vuotaneen veden päätymisestä rakenteisiin, vakuutusyhtiö on hylännyt korvaushakemuksen katsoen, että kyseessä on rakennusvirheestä/puutteellisista rakenteista aiheutunut vahinko. Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennusmääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat A:n omakotitalon kylpyhuoneen rakentamisaikana edellyttäneet putkiläpivientien tiiviyttä ja lattian vesieristystä. Lautakunta pitää uskottavana sitä kosteuskartoitusraportissa esitettyä seikkaa, että WC-istuimen vesisäiliö on vuotanut ja että tätä vuotovettä on päässyt huonosti tiivistetyn läpiviennin kautta ympäröiviin rakenteisiin. Tältä osin kyse on lautakunnan näkemyksen mukaan rakenteen puutteellisuudesta johtuvasta vahingosta, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Asiassa on siten arvioitava, mikä on kummankin kosteudenlähteen osuus kokonaisvahingosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sekä WC:n vesisäiliön vuoto että viemäriliitoksen vuoto ovat luonteeltaan epäsäännöllisiä ja niistä kerralla vuotavat vesimäärät pieniä. Tällainen vuoto voi jatkua pitkäänkin, ennen kuin sen aiheuttama vahinko huomataan. Koska tiedossa ei ole, kuinka kauan kumpikin vuoto on jatkunut, Vakuutuslautakunta arvioi molempien osuudeksi puolet kokonaisvahingosta.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta siten, että viemärin liitosvuodon osuus kokonaisvahingosta on ½.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa