Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö A:n kerrostalossa (rakennusvuosi 1970) sattui vesivahinko 21. ja 22.7.2011 välisenä yönä, kun ylimmän kerroksen iäkäs asukas oli käynyt keittiössä juomassa ja unohtanut vesihanan auki. P Oy:n kartoitusraportin mukaan tiskialtaan viemäri oli ollut tukkeessa eikä se ollut vetänyt hyvin. Tiskiallas oli tulvinut ja vettä oli joutunut rakenteisiin. Vesi aiheutti vaurioita useissa huoneistoissa.

Lokapalvelun edustajan S:n allekirjoittaman selvityksen perusteella S kävi kohteessa 22.7.2011. S:n mukaan huoneistossa, jossa ylivuoto oli tapahtunut, oli viemäriputkessa lattian alla tukkeuma, joka saatiin avatuksi suihkuttamalla paineella vettä viemäriputkeen. Tukkeuma sijaitsi S:n arvion mukaan noin metrin päässä lattian alapuolella sijaitsevassa viemärin yhdysputkessa. S:n mukaan huoneistoon ensimmäisenä mennyt henkilö on kertonut hanan olleen hieman auki. Vähän auki oleva vesihana ei yleensä aiheuta ylitulvimista, mikäli viemärit ovat kunnossa.

Vakuutusyhtiö ja A olivat sopineet joulukuussa 2009 uudesta, vuotovahinko-osan sisältävästä kiinteistövakuutussopimuksesta, jonka mukainen vastuu oli alkanut 1.1.2010. Vakuutustarjouksen, joka oli annettu 1.12.2010 ja jonka A oli allekirjoittanut 14.12.2009, mukaan sopimukseen sovellettiin vuoden 2007 vakuutusehtoja. Vakuutustarjoukseen allekirjoituksen yhteyteen painetun tekstin mukaan ”olen vastaanottanut vakuutusta koskevan tuoteselosteen”. A:n edustajalle toimitetun 16.10.2010 päivätyn vakuutuskautta 2011 koskevan vakuutuskirjan mukaan vakuutukseen sovelletaan vuoden 2010 kiinteistövakuutusehtoja ja yleisiä sopimusehtoja. Tämä vakuutusyhtiö oli irtisanonut A:n aikaisemman kiinteistövakuutussopimuksen päättymään vuoden 2009 lopussa.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään vuotovahinko-osan rajoitusehtoon. Sen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu avoinna olevasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite ole rikkoutunut. Asukas on unohtanut hanan auki. Vahinko ei ole johtunut rikkoutuneesta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta. Korvausta ei suoriteta.

Valitus

Vakuutussopimuksen sisältö

A:n valituksessa viitataan vakuutussopimuksen solmimiseen joulukuussa 2009 ja kerrotaan, että aikaisemman kiinteistövakuutussopimuksen irtisanomisen syyksi ilmoitettiin kiinteistövakuutuksen tuoteuudistus. Vakuutusyhtiö tarjosi uutta kiinteistövakuutusta ja siinä viitattiin sisällön osalta mukana olleeseen tuoteselosteeseen. Tuoteseloste sisälsi muun muassa tarkan kuvauksen vuotovahingosta korvattavista vahingoista. Tarjouksessa tai tuoteselosteessa ei ollut sanaakaan vuotovahinkovakuutukseen mahdollisesti liittyvistä rajoituksista, esimerkiksi avoinna olevista hanoista.

Valituksen mukaan kun vakuutustapahtuman aikana voimassa ollut vakuutussopimus tehtiin, sopimuksessa ei ollut mainintaa avoimista hanoista. A:lle lähetettiin vain tuoteseloste, jossa selostettiin vuonna 2007 voimaan tulleen kiinteistövakuutustuotteen sisältöä. Sivulla 5 ja 6 esitellään vuotovahinkovakuutuksesta maksettavat korvaukset. Vakuutussopimus on ollut vahinkohetkellä voimassa sen sisältöisenä kuin joulukuussa 2009 sovittiin. Vakuutussopimus ei sisältänyt auki olevaa hanaa koskevaa rajoitusehtoa.

Vakioehtojen tulkinta

Vaikka vuotovahinkovakuutukseen liittyviä rajoituksia on täydennetty muun muassa avoinna olevia hanoja koskevalla rajoituksella, se ei poista korvausvastuuta silloin, kun kysymyksessä on jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutunut, viemäriverkostoon syntyneestä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta putkiston sisäisestä tukkeutumasta aiheutunut vuotovahinko. Valituksessa viitataan P Oy:n kartoitusraporttiin. Lisäksi valituksessa viitataan asukasta hoitaneen lähihoitaja H:n selvitykseen, jonka mukaan viemärit olivat toimineet. Vahinkoasunnon omistaja ja asukas on ollut yli 90-vuotias vanhus. Kunta oli järjestänyt kodinhoitajan pitämään huolta asukkaan välttämättömistä tarpeista.

Kodinhoitajat kävivät huoneistossa kolme kertaa päivässä ja he olisivat huomanneet kaiken normaalista poikkeavan ja erityisesti tukossa olevan keittiön viemärin. A:n hoidosta on pidetty päiväkirjaa, jossa ei ole merkintöjä viemärin ongelmista. A on lisäksi pyytänyt vahinkopaikalla viemärin aukaisseelta S:ltä asiantuntijalausunnon viemäriputken tukkeutumisesta ja sen äkillisyydestä. Valituksen mukaan jos putket ovat auki ja toimivat normaalilla tavalla, hanaa voidaan pitää auki jatkuvasti ilman tulvimisvaaraa. Vahinkojen selvittelyn missään vaiheessa ei ole käynyt selville, että keittiön pesualtaassa olisi ollut tukos tai että tulviminen olisi johtunut jostain muusta syystä kuin viemärin äkillisestä tukkeutumisesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutussopimuksen sisältö

A:n vakuutusasioita hoitaa vakuutusmeklari. Vakuutusyhtiö on toimittanut aikaisemman irtisanomisilmoituksen sekä sen liitteenä olleen tarjouksen uudesta kiinteistövakuutuksesta sekä tämän vakuutuksen tuoteselosteen vakuutusmeklarille. Vakuutustarjouksen lähettämisen yhteydessä ei ole tavanomaista toimittaa tarkkoja vakuutusehtoja. Vakuutusturvan pääpiirteistä sisältöä on tapana esitellä tuoteselosteessa. Tuoteseloste ei ole täydellinen selvitys ehdoista, mikä mainitaan tuoteselosteessa. Tämän mukaisesti tuoteselosteessa selvitetään yleisesti vakuutuksesta korvattavia vahinkoja sekä korvattavuuden keskeisiä rajoituksia, ei kuitenkaan kaikkia. Vakuutuksenottajaa kehotetaan aina vakuutussopimusta solmittaessa tutustumaan vakuutusehtoihin. Vastoin vakuutuksenottajan asiamiehen väitettä vakuutustarjouksen mukana olleessa kiinteistövakuutuksen tuoteselosteessa (voimassa 1.6.2007 alkaen) selvitetään myös vuotovahinkovakuutuksen rajoituksia esimerkkiluettelon muodossa. A:n hyväksyttyä tarjouksen kiinteistövakuutuksen vakuutuskirja sekä vuoden 2007 vakuutusehdot on toimitettu vakuutusmeklarille. A on valtuuttanut vakuutusmeklarin hoitamaan vakuutusasioitaan. Tällaisessa tapauksessa ehtojen toimittamista meklarille on pidettävä riittävänä.

Vakuutuskauden vaihtuessa vakuutusmeklarille on toimitettu vakuutuskauden 2011 vakuutuskirja. Siinä on mainittu, että vakuutussopimukseen sovelletaan vakuutuskaudella 2011 vuonna 2010 voimaan tulleita ehtoja. Vakuutuskirjan yhteydessä toimitetaan myös sovellettavat vakuutusehdot. Lakimuutoksen takia voimaan saatetut uudet yleiset sopimusehdot (voimassa 1.11.2010) on toimitettu asiakkaille uudistuksen yhteydessä keskitetysti.

Vahinkohetkellä heinäkuussa 2011 vakuutuksenottajan vakuutussopimukseen on sovellettu vuonna 2010 voimaan tulleita ehtoja, jotka ovat sisältäneet avoimia hanoja koskevan rajoitusehdon. Tässä tapauksessa asian kannalta merkitykselliset vakuutusehdot ovat täysin vastaavat sekä vuoden 2007 vakuutusehdoissa että vuoden 2010 vakuutusehdoissa.

Vakioehtojen tulkinta

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan kiinteistövakuutusehtojen kohdan 7.2.8 mukaan kiinteistövakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut avoinna olevasta hanasta virranneesta nesteestä, ellei hana ole rikkoutunut. Tapauksessa on riidatonta, että keittiön hana on jätetty auki pitkäksi aikaa. Tästä syystä vesi on lopulta tulvinut altaasta yli ja aiheuttanut vesivahingon. Vahinko on aiheutunut auki jääneestä hanasta eikä se siten ole kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaan korvattava. Viemärissä ollut tukkeuma ei ole ollut vahingon syy, vaan vahingon on aiheuttanut auki jäänyt hana. Vahingon ja sen määrän arvioimiseksi tehtyä vahinkoraporttia tai siinä esitettyjä mielipiteitä ei voida pitää vakuutus­yhtiötä sitovana selvityksenä vahingon syystä. Vahinkotapahtuman alku- tai perussyynä on hanan auki unohtaminen ja vuotovahinko on näin ollen aiheutunut nimenomaan avoinna olleesta hanasta. Koska vuotanut vesihana on jätetty auki eikä se siis ole rikkoutunut, vahinko jää kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaan korvauspiirin ulkopuolelle.

Vastineen mukaan putkessa ollutta tukkeumaa ei voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Vakuutuksenottajan luona on käynyt kodinhoitaja kolmesti päivässä. Kodinhoitajan selvityksen mukaan hän ei ole havainnut keittiön lavuaarin vetävän huonosti. Se seikka, että kodinhoitajat eivät ole huomanneet viemäreiden vetävän huonosti, ei osoita, ettei putkessa ollut tukos ole jo tuolloin ollut muodostunut. Normaaleissa keittiötoimissa vettä ei lasketa yhtäjaksoisesti sellaista aikaa tai määrää, että tukkeu­man olemassaolo välttämättä havaittaisiin. Vasta hanan jäätyä tunneiksi auki ja veden koko ajan juostessa viemäriin siellä ollut tukos hidastaa veden valumista siinä määrin, että kaikki vesi ei pääse virtaamaan viemäristä normaalisti. A:n puolelta ei ole esitetty S:n lausunnossa kerrotulle tukkeumalle mitään äkillistä tai ennalta arvaamatonta syytä. Tukkeuman on katsottava aiheutuneen vähitellen keittiön lavuaarista viemäriin päässeiden saippuan, hiusten, roskien ynnä muiden sinne kuulumattomien materiaalien kerääntyessä putkeen. Tukkeuma ei ole syntynyt äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti siten, että se muodostaisi vakuutusehtojen mukaisen korvausperusteen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Ennen 1.11.2010 voimassa olleen vakuutussopimuslain 5.1 §:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. 

Vakuutussopimuslain 9.1 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehdot

7 Vuotovahinkovakuutus

7.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

7.1.1 Vuoto

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä, tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta

• vesijohdosta
• jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä --

ja aiheutunut vahinko todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutuksesta korvataan myös rakennuksen jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutunut vahinko, kun vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma.

Vuotovahinkovakuutukseen liittyvät rajoitukset

7.2.8 Avoinna olevat hanat

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite on rikkoutunut.

Ratkaisu

1. Asetelma ja riitakysymykset

A:n puolelta on esitetty, että vuotovahinko-osan vakioehtojen avoinna olevia hanoja koskevasta ehdosta ei ole kerrottu ja ettei mainittu ehto ole vakuutussopimuksen osa. Lisäksi A:n puolelta katsotaan, että vahinko tulisi joka tapauksessa korvata viemärin tulvimisvahinkoja koskevalla erityisellä korvausperusteella. Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa on kysymys avoinna olevia hanoja koskevassa ehdossa tarkoitetusta tilanteesta eikä viemäriputken tukos ole ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että tapauksessa olisi perusteita arvioida vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n säännöksistä poikkeavalla tavalla.

2. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta

Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Lain mukaan vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.

Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslain 5 §:ssä määritelty. Hallituksen esityksen mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen kiinnittämään vakuutuksenottajan huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Hallituksen esityksen mukaan vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksen hakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin.

Vakuutussopimuslaissa on määrätty vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä sopimuksen sisältöön kohdistuva seuraus. Vakuutuksenantajan tai sen edustajan laiminlyödessä vakuutussopimuslain 5 §:ssä tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden jättämällä vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antamalla hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusyhtiön tulee täyttää vakuutussopimuslain 5 §:n mukainen tiedonantovelvollisuutensa ennen sopimuksen päättämistä. Mahdolliset tiedonantovelvollisuuden täyttämisessä tapahtuneet virheet eivät tehokkaasti korjaannu sillä, että vakuutuksenottajalle toimitetaan sopimuksen sisältöä ilmentävät vakiovakuutusehdot sopimuksen jo tultua voimaan.

3. Tapauksen arviointi

Tässä tapauksessa on riidatonta, että A:lle tai sen käyttämälle vakuutusedustajalle on toimitettu ennen sopimuksen päättämistä vakuutuksen tuoteseloste. Vakuutuslautakunnalle toimitetussa vuoden 2007 tuoteselosteessa vuotovahinko-osasta kerrotaan sivuilla 5–6. Tuoteselosteessa ei ole mainintaa avoinna olevia hanoja koskevasta nimenomaisesta rajoituksesta. Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt saati selvittänyt, että ennen vakuutussopimuksen päättämistä tästä seikasta olisi jollakin muulla tavalla kerrottu A:lle tai sen käyttämälle vakuutusedustajalle taikka tämä korvauspiirin rajoitus olisi muuten ollut A:n tai sen käyttämän vakuutusedustajan tiedossa.

A:lle toimitetussa tuoteselosteessa on kuitenkin selvitetty vuotovahinko-osan korvausperusteet eli rikkoutuneista putkistoista, säiliöistä, koneista tai laitteista vuotaneesta aineesta aiheutuneet vuotovahingot, pesukoneiden rikkoutumisesta aiheutuneet vahingot sekä jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutuneet vahingot. Vakuutuslautakunnalle on jäänyt tässä asiassa epäselväksi, millä perusteilla tuoteselosteeseen tutustunut A tai sen edustaja on käsittänyt avoinna olevasta rikkoutumattomasta hanasta aiheutuvien vahinkojen kuuluvan vakuutuksen korvauspiiriin. Tässä tapauksessa on riidatonta, että putkistossa tai siihen liittyvässä hanassa ei ole tapahtunut rikkoutumista. A:n puolelta esitetty huomioiden asiassa ei ole rikkoutuneista putkistoista, säiliöistä, koneista tai laitteista vuotanutta ainetta koskevan korvausperusteen osalta merkitystä sillä seikalla, että A:lle ei ole ennen vakuutussopimuksen päättämistä kerrottu avoinna olevia hanoja koskevasta nimenomaisesta rajoituksesta. Näin ollen asiassa on ratkaisevaa, tuleeko vahinko korvattavaksi jätevesiviemäristä noussutta vettä koskevan korvausperusteen nojalla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa VKL 553/08 oli kysymys tunnusmerkistöstä, jossa vesi ei ollut tiskialtaassa olleen esineen johdosta päässyt viemäriin ja altaan ylivuotoviemäri oli asennettu virheellisesti ja se oli tukkeutunut.

Tässä tapauksessa vuotovahinko-osa sisältää erityisen jätevesiviemäristä noussutta vettä koskevan korvausperusteen. Sopimusehdon mukaan tällainen vahinko voidaan korvata, kun vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma. A:n puolelta on esitetty selvitystä, jonka mukaan puheena oleva viemäri on toiminut aiemmin. Lisäksi S on kertonut, että viemärissä on ollut tukos. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt tukoksen olemassaoloa. Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että viemärissä on ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma. Sopimusehto ei edellytä, että tukoksen syynä olisi ollut jokin äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Viemärivedessä on tyypillisesti kysymys aineesta, joka valtaosin koostuu aikaisemmin hanojen tai laitteiden kautta virranneesta vedestä. Tässä tapauksessa on ilmeistä, että vesi on päässyt ensivaiheessa viemäriin ja veden pinta on noussut hanan vuotaessa. Viemärissä oleva tukkeuma on aiheuttanut veden nousemisen. Vuotovahingon määräävänä ja varsinaisena syynä on tässä tapauksessa ollut jätevesiviemäristä noussut vesi. Tämän takia vakuutusyhtiön tulee korvata vuotovahinko kokonaisuudessaan jätevesiviemäristä nousutta vettä koskevalla korvausperusteella.

4. Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan rakenteille aiheutuneen vuotovahingon.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA