Haku

VKL 56/16

Tulosta

Asianumero: VKL 56/16 (2016)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.05.2016

Henkilövahinko. Yksityishenkilön tuottamus. Sokean henkilön törmääminen toiseen henkilöön.

Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s. 1939) oli kävelemässä vedettävän ostoskärryn kanssa, kun opaskoiran kanssa kulkenut sokea B astui vedettävän ostoskärryn pyörän päälle seurauksin, että A kaatui ja loukkasi itseään. B oli ollut mukana juoksuporukassa, mutta jäänyt lenkin loppupuolella kävelemään. B:n opaskoira lähti ohittamaan edellä kulkenutta A:ta tämän ollessa pysähdyksissä. Opaskoira ei kuitenkaan estettä merkatessaan onnistunut täysin huomioimaan edessä ollutta estettä ja sen seurauksena B törmäsi A:n vedettävään ostoskärryyn.

Kaatumisen seurauksena A sai ruhjevammoja kasvoihinsa ja kehoonsa. Lisäksi ostoskärryt rikkoutuivat ja A:n vaatteet menivät pilalle. A haki korvausta kärsimästään vahingosta B:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jossa se katsoi kysymyksessä olevan tapaturmainen vahinko, josta B:n ei voida katsoa olevan vahingonkorvausvastuussa. Yhtiön näkemyksen mukaan B:n ei voida katsoa laiminlyöneen huolellisuusvelvoitettaan taikka aiheuttaneen vahinkoa muutoin huolimattomalla toiminnallaan vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla. Näin ollen ei A:lle voida myöskään korvata tapaturman aiheuttamia vahinkoseuraamuksia B:n vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituskirjelmissään A kritisoi monisanaisesti sekä vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä, että vakuutuksenottajan toimintaa. A:n mukaan on luonnonlakien vastaista, että tapahtumat ovat menneet B:n esittämällä tavalla ottaen huomioon A:lle aiheutuneen vahingon laatu. A:n näkemyksen mukaan on näin ollen ilmeistä, ettei vakuutuksenottajan kertomus ole luotettava. A:n vaatimuksista huolimatta, ei hänen kertomustaan tapahtumien kulusta ole myöskään otettu lainkaan huomioon korvausratkaisua tehtäessä.

A on esittänyt valituksessaan, että opaskoira, joka ei havaitse edessään suurikokoista estettä, ei toimi oikealla tavalla, koska turvallinen väistäminen on opaskoiralta ehdottomasti edellytetty perusvalmius. Lisäksi A on esittänyt, että B on törmännyt häneen paljon suuremmalla vauhdilla kuin on yhtiölle kertonut. A:n mukaan tätä näkemystä tukee myös hänelle aiheutunut vahinkoseuraamus. A toteaa myös, että erityisen huolimattomaksi B:n toiminnasta tekee sen, ettei hän ole käyttänyt liikkuessaan valkoista keppiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Yhtiö katsoo edelleen asiassa antamansa korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen ja voimassaolevan oikeuden mukainen.

Vakuutusyhtiö toteaa B:n toimineen asianmukaisesti käyttäessään opaskoiraa apuvälineenä. Vastineen mukaan sokealta henkilöltä ei edellytetä kepin käyttämistä, mikäli hänellä on opaskoira apunaan. Vahinko on aiheutunut, kun B ei koiran merkinnästä huolimatta ole pystynyt aistimaan edessä matalalla ollutta ostoskärryä, johon hänen jalkansa osui.

Yhtiön näkemyksen mukaan B:n ei voida edellyttää toimineen huolellisemmin, vaan hän on noudattanut tilanteen vaatimaa huolellisuutta siinä määrin, kuin näkörajoitteiselle on mahdollista. B on kulkenut kävelynopeudella opaskoiransa perässä seuraten tämän apuja. Se, jos näkörajoitteinen henkilö osuu edellä olevaan esteeseen, joko sen takia, ettei hän itse tai opaskoira sitä ajoissa havaitse, ei ole osoitus näkörajoitteisen henkilön taikka opaskoiran huolimattomuudesta. Sen sijaan kyseessä on puhdas tapaturma, josta voimassa olevan oikeuden mukaan ei johdu korvausvastuuta. Yhtiö toteaa vielä vahinkopaikan olleen meluisa kävely- ja pyörätie liikennöidyn autotien vieressä. Näin ollen myös ympäröivä melu on vaikuttanut sekä opaskoiran että B:n havainnointikykyyn.

Edellä selostamillaan perusteilla vakuutusyhtiö katsoo antamansa korvauspäätöksen olevan oikea, eikä korvausta vastuuvakuutuksesta voida suorittaa.  

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottaja B:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutuksenottaja B:tä pidettävä vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla vastuullisena A:lle aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tuottamusta, eli virhettä, huolimattomuutta taikka laiminlyöntiä korvausvelvollisen taholta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on myös lähtökohtaisesti näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Näytön arvioiminen tapahtuu aina tapauskohtaisesti, eli kunkin tapauksen yksilöllisten olosuhteiden perusteella.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vahinko oli aiheutunut, kun sokea B oli lenkillä ollessaan astunut A:n vetämän ostoskärryn päälle seurauksin, että A kaatui ja loukkasi itsensä. B oli kulkenut opaskoiran kanssa, joka oli merkannut esteen, mutta siitä huolimatta kärry jäi B:n jalkoihin.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on myös esitetty osittain ristiriitaista selvitystä B:n kulkunopeudesta vahinkohetkellä. Lautakunta toteaa kuitenkin, ettei tällä seikalla ole olennaista merkitystä asiaa ratkaistaessa, koska yksinomaan sitä seikkaa, että sokea B olisi ollut juoksulenkillä opaskoiransa avustamana, ei voida pitää vahingonkorvausvastuun perustavana toimintana. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella arvioiden Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa jää näyttämättä, että B olisi toiminut huolimattomasti taikka muilla tavoin laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan. Pelkästään se, että vahinko on sattunut, ei tarkoita sitä, että B olisi menetellyt nimenomaan vastuuvakuutuskorvauksen saamisen kannalta merkityksellisellä tavalla eli huolimattomasti tai tahallisesti, joka synnyttäisi hänelle vahingonkorvausvelvollisuuden.

Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että kyseessä on ollut tapaturma. B ei siis ole velvollinen korvaamaan vahinkoa eikä näin ollen kysymyksessä ole myöskään vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että Vakuutuslautakunta käsittelee vakuutussuhteeseen liittyviä, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Vakuutuslautakunnan toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu vakuutusyhtiöiden menettelytapojen valvonta. Näin ollen lautakunta ei ota kantaa A:n esittämiin väitteisiin vakuutusyhtiön korvaustoiminnan epäasianmukaisuudesta.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

 

Jäsenet:

Korpiola

Rusanen

Toimi

Vaitomaa

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia